Vuoden 2019 alussa Mustasaaressa asuva Mika Billing sai kotiinsa postia, jossa häntä pyydettiin osallistumaan kansalaisraatiin. Tarkoituksena oli puntaroida saman vuoden maaliskuussa järjestettävää, neuvoa-antavaa kansanäänestystä Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitoksesta.

50-vuotias Billing opettaa ammatikseen konetekniikkaa Vaasan ammattikorkeakoulussa ja on asunut puolet elämästään Vaasan, puolet Mustasaaren puolella. Pienen harkinnan jälkeen hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi.

– Käyn myös kuntarajojen yli töissä, joten äänestys kiinnosti paljon ja tiesin, että se tulee kuumentamaan tunteita. Ajattelin, että tämä voi olla mahdollisuus vaikuttaa ja saada itse lisää tietoa.

Billing oli osa 1 400 kuntalaisen satunnaisotantaa, jolle kutsu raatiin lähetettiin. 73 vapaaehtoiseksi ilmoittautuneesta raatiin valittiin lopulta 21 ihmistä, jotka edustivat mahdollisimman hyvin Mustasaaren eri kieliryhmiä, alueita, sukupuolia, ikäluokkia ja kuntaliitosta koskevia mielipiteitä. Billing oli yksi heistä.

Dialogia eri mielipiteiden välille

Luottamus poliittisiin instituutioihin on laskenut useassa Euroopan maassa ja monet kokevat, ettei heidän ääntänsä kuulla päätöksenteossa lainkaan.

Vaikka äänestysaktiivisuus nousi edellisistä eduskuntavaaleista vuonna 2019, myös Suomessa ollaan huolestuneita kansalaisten vieraantumisesta edustuksellisesta demokratiasta.

Yksi mahdollinen keino lisätä kansalaisosallistumisen tapoja on niin kutsuttu puntaroiva kansalaisfoorumi, jollainen myös Mustasaaren kansalaisraati oli.

Raadin toteuttivat tutkijat Turun yliopistosta ja Åbo Akademista osana PALO-tutkimushanketta. Poikkitieteellisessä PALO:ssa on mukana tutkijoita myös Tampereen yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kyseistä mallia sovellettiin Suomessa osana poliittista päätöksentekoa – 21 kuntalaisen muodostama raati laati keskeisistä huomiostaan ja näkökannoistaan julkilausuman, joka jaettiin jokaiselle mustasaarelaiselle äänioikeutetulle ennen kansanäänestystä.

– Tilanne oli se, että liitoksen vastustajien ja kannattajien välillä ei juuri ollut dialogia. Raadin tavoitteena oli arvioida kysymykseen liittyvää tietoa sekä väittämiä ja selvittää, olivatko ne äänestäjien kannalta luotettavia ja oleellisia, kertoo PALOn tutkija Mikko Leino.

Leinon mukaan tutkimusryhmä oli erityisen kiinnostunut selvittämään, kuinka raati toimisi kaksikielisenä. Mustasaari on vahvasti ruotsinkielinen kunta, ja osa ruotsinkielisestä väestöstä näki kuntaliitoksen uhkana kielen asemalle.

Tavoitteena kunnioittava keskustelu

Mallia raatiin otettiin Yhdysvaltojen Oregonista, jossa puntaroivalla kansalaisraadilla on virallinen asema kaikkien kansalaisaloitteiden arvioinnissa. Taustalla vaikuttaa ryhmäpolarisaation teoria, jonka mukaan ihmiset keskustelevat mieluiten samaa mieltä olevien kanssa. Samalla he tulevat yhä samanmielisemmiksi.

– Kansalaisraadin tavoitteena on, että erilaiset mielipiteet ja argumentit kohtaisivat sekä keskustelisivat, ja vahvin argumentti saisi eniten huomiota. Keskustelu pyritään pitämään mahdollisimman kunnioittavana ja rauhallisena, Leino kuvailee.

Mustasaaren raadin kokoontuessa helmikuussa 2019 malli laitettiin todelliseen testiin. Neljän intensiivisen päivän aikana Billing ja muut raatilaiset muun muassa kuulivat avauspuheenvuorot kuntaliitosta kannattavalta sekä vastustavalta kunnallispoliitikolta, harjoittelivat yhteisen keskustelun sääntöjä ja saivat esittää kysymyksiä kuntaliitosselvityksiä tehneille asiantuntijoille.

Neljäntenä päivänä raati äänesti julkilausumaan valikoitavasta tiedosta sekä kuntaliitosta puoltavista ja vastustavista argumenteista. Myös julkilausuman lopullisesta muodosta äänestettiin, ja raati hyväksyi sen yksiäänisesti.

Mika Billing sanoo ilahtuneensa siitä, kuinka hyvin keskustelu eteni polarisoituneista kannoista huolimatta.

– Erilaiset faktat ja tosiasiat nousivat hyvin esiin. Yllättävän hyvän paperin saimme aikaan sillä porukalla, varsinkin kun olimme kaikki amatöörejä politiikassa.

Raati opetti ymmärtämään eri näkemyksiä

Kuntaliitosäänestyksen tulos ei ollut se, jota Mika Billing toivoi. Äänestäneistä reilut 60 prosenttia vastusti kuntaliitosta, ja Mustasaari jatkaa itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa.

Prosessin aikana Billing kuitenkin koki oppivansa ymmärtämään myös kuntaliitosta vastustavien ajattelumaailmaa ja perusteluja, vaikkei olisikaan niistä samaa mieltä.

– Kun oli itse mukana raadissa, on myös ehkä helpompi päästä myös siitä päätöksestä yli, hän sanoo.

Myös Mikko Leino on tyytyväinen siihen, kuinka raati selviytyi työstään. Palautteen mukaan raatilaiset kokivat, että prosessi oli tasapuolinen ja että he oppivat sen aikana paljon. Kuntalaisista vahva enemmistö luki raadin tuottaman julkilausuman ja ajatteli, että siitä oli hyötyä äänestyspäätöksessä.

Leino uskoo, että puntaroivat kansalaisraadit voisivat täydentää suomalaista demokratiaa esimerkiksi arvioimalla kaikki eduskuntaan menevät kansalaisaloitteet.

– Poliittista osallistumista voi opetella, ja siihen pitäisi olla monenlaisia tapoja. Kansalaisraati voi antaa merkityksellisen kokemuksen siitä, että on osa prosessia, eivätkä päätökset jää niin kasvottomiksi.

Mika Billing näkee raadin keskustelumallille myös muita soveltamismahdollisuuksia.

– Siinä tuli mietittyä asiaa usealta eri kantilta. Aloin pohtia, miten tällaista perusteellisempaa ryhmätyöjumppaa voisi hyödyntää omassa opetuksessa, kun pitää arvioida ja perustella erilaisia väittämiä.