Yksityiskouluja markkinoidaan ratkaisuna oppimishaasteisiin

Peruskouluissa oppiminen voi jäädä puutteelliseksi kuntien resurssipulan vuoksi. Voisivatko yksityiskoulujen lukukausimaksujen salliminen ja maksullinen yksityisopetus tuoda ratkaisuja ongelmaan?

Talous ja yhteiskunta
13.9.2019

Peruskoulujen opettajilla on usein kädet täynnä töitä, ja liian suurissa opetusryhmissä kärsivät opetus ja koulurauha. Oppilaiden oppiminen voi jäädä puutteelliseksi, kun kuntien resurssit eivät riitä tarpeeksi suureen henkilökuntaan.

Yksityiskoulun omistaa jokin julkisyhteisöistä riippumaton taho. Maksulliset yksityiskoulut ovat maailmalla, varsinkin Yhdysvalloissa, valtava bisnes. Suomen perusopetuslaki kieltää koulujen opetuksen järjestämisen taloudellisen voiton tavoittelemiseksi, joten yksityiskoulut tai vastaavat oppilaitokset eivät siis saa periä lukukausimaksuja. Suomessa yksityiskoulujen talous perustuukin valtiolta ja kunnilta saataviin oppilaskohtaisiin avustuksiin ja usein myös kansalaistason lahjoituksiin.

Lukukausimaksullisen yksityiskoulujärjestelmän puolustajat näkevät, etteivät kunnalliset koulut pysty keskittymään riittävästi oppilaiden yksilöllisten ominaisuuksien tukemiseen. Kriitikot väittävät, että yksityiskoulujen varainkeruujärjestelmän vapauttaminen toisi kilpailua suomalaisten koulujen välille, minkä myötä oppilaat saisivat paremmin itselleen sopivaa laadukasta opetusta ja tukea lahjoilleen.

Mitä tapahtuisi, jos suomalaisten yksityiskoulujen rahankeruumahdollisuudet laajenisivat ja niiden määrä lisääntyisi?

Maksullisuus johtaa helposti eriarvoistumiseen

Perusoikeuksien näkökulmasta lähtökohta on se, että yhteiskunta tarjoaa maksutta riittävän vahvan yleissivistyksen kaikille oppivelvollisille. Koulutustason tulee elää yhteiskunnan kehityksen mukana ja olla riittävä yhteiskunnassa pärjäämiseen. Suomessa tämä näkemys on laajasti hyväksytty.

– Tästä lähtökohdasta tarkasteltuna maksullisuus ei oikein istu suomalaiseen koulujärjestelmään. Yksilöllisiin tarpeisiin tulisi pyrkiä vastaamaan oppimisen tuen ja opetuksen eriyttämisen kautta, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Janne Öberg.

Maksullisuus taas johtaa helposti koulujen eriytymiseen, mitä on pidetty negatiivisena ilmiönä. Silloin perheet, joiden on helpompi hankkia rahoitus lasten koulunkäynnin turvaamiseksi, ovat etulyöntiasemassa verrattuna perheisiin, joissa tietynlaisen koulutien ostamiseen ei ole mahdollisuuksia. Yhdysvalloissa tämä konkretisoituu siten, että useat perheet elävät isoissa veloissa siksi, että he pyrkivät kustantamaan lastensa hulppeat lukukausimaksut.

Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan professori Piia Björn ei tue lukukausimaksullisen yksityiskoulujärjestelmän kehittämistä Suomeen. Hänen mukaansa Suomen etu on läpinäkyvä julkinen koulujärjestelmä, jossa vanhemmat voivat luottaa siihen, että opetuksen järjestäjä noudattaa perusopetuslakia ja valtakunnallista opetussuunnitelmaa.

– Vaikka ilman muuta laadussa on eroja, eivät ne ole niin merkittäviä, etteikö jokainen voisi laittaa lastaan lähimpään kouluun.

Björn ei kuitenkaan näe maksullisuudessa yksinomaan huonoja puolia.

– Jos oma lapseni olisi erityislahjakas jollain osa-alueella, voisin harkita hänelle esimerkiksi musiikki- tai taidepainotteista yksityiskoulua. Erityisesti, jos lukukausimaksu olisi jossain määrin järkevä.

Erilaisuuden kokeminen on lapselle tärkeää

Leikitellään ajatuksella, että Suomessa olisi käytössä pelkästään yksityiskoulujärjestelmä. Silloin kaikki lapset laitettaisiin osaamisensa tai vanhempien mielihalujen mukaan erilaisiin yksityiskouluihin. Tällöin lapset oppisivat toimimaan vain tietyillä kriteereillä valikoituneiden, mahdollisesti varsin samanoloisten lasten kanssa.

Yksityiskouluissa varttuneiden suomalaislasten tulisi kuitenkin aikuisina yhdessä kyetä ylläpitämään yhteiskunnan toimintoja. Tällöin voisi syntyä erilaisia pulmia vuorovaikutuksessa, asenteellisuutta ja konkreettisia ongelmia.

– Nykyisin lapset opiskelevat paikoin suurissa, jopa yli tuhannen oppilaan kouluissa. Vaikka osa vanhemmista pitää sitä hurjana, on mielestäni loistavaa, että koulussa on paljon erilaisia ihmisiä, koska sellainen yhteiskuntammekin on, Björn toteaa.

Lasten päivissä tulisi säilyttää inhimillinen vaihtelevuus, jotta he tottuisivat ja oppisivat yhteiskunnan monimuotoisuuteen.

Ruotsissa yksityiskoulujen vapauttaminen johti arvosanojen inflaatioon

Ruotsin oikeistohallitus avasi ovet yksityiskouluille 1990-luvun alussa. Siitä lähtien koulut ovat saaneet järjestää opetusta voitontavoittelutarkoituksessa. Samalla kouluvalinta vapautettiin: perheet saavat itse valita, meneekö lapsi yksityiseen vai kunnalliseen kouluun, ja valtio tukee opiskelua verovaroin. Uudistuksella haluttiin lisätä valinnanvapautta ja mahdollistaa yksityisten ylläpitämät kyläkoulut ja erikoiskoulut, kuten Steiner- ja Montessori-koulut.

Ruotsissa yksityiskoulujen vahvempi mukaantulo ei kuitenkaan vaikuta johtaneen siihen, että järjestelmä olisi taloudellisesti tai oppimistulosten näkökulmasta Suomen järjestelmää tehokkaampi.

Muutoksen myötä Ruotsin yksityiskoulumarkkinoille on rynnistänyt muutama iso yritys, jotka kilpailevat keskenään tavoitteenaan mahdollisimman suuret voitot. Suomen Elinkeinoelämän tutkimuslaitokseen verrattavan Institutet för Näringslivsforskning -tutkimuslaitoksen toukokuussa 2018 julkaisema tutkimus osoittaa, että ruotsalaisissa yksityiskouluissa annetaan korkeampia arvosanoja kuin kunnallisissa kouluissa.

Ruotsin ammattiliittojen etujärjestö LO:n tutkija Mattias Samuelsson julkaisi aiheesta blogikirjoituksen, jonka mukaan korkeat arvosanat eivät kuvasta oppilaiden todellista taitotasoa. Kun oppilaita mitataan kansainvälisissä kokeissa, yksityiskoulujen oppilaiden taso on usein numeroita heikompi. Hyvistä arvosanoista onkin tullut yksityiskoulujen välinen kilpailukeino: Yritykset haluavat varmistaa, että oppilaat ja heidän tuomansa verorahat pysyvät heillä. Tämän myötä arvosanat ovat kokeneet inflaation ruotsalaisissa yksityiskouluissa.

Ruotsin kunnallisten koulujen opettajat ovat vastanneet, ettei rahan pitäisi olla koulutuksessa maali vaan apukeino oppimiselle.

Yksityisopetuksen suosio nousussa

Yhdysvalloissa on tavallista, että vanhemmat hankkivat lapsensa opintoihin tukea ostamalla palveluja yritykseltä tai yksityisopettajalta. Suomessa tällainen ajatus on vielä vieras, vaikka meilläkin on järjestetty maksullista lisäopetusta kauan pienessä mittakaavassa.

Peruskoulua käy vuosittain noin 550 000 oppilasta, joiden tarpeet ovat hyvin yksilölliset. Viime vuosina suomalaisten poikien koulumenestys ja erityisesti lukutaito ovat heikentyneet. Voisivatko maksulliset yksityisopetuspalvelut olla yksi keino kääntää tämä kehityssuunta parempaan?

TutorHouse Oy on tarjonnut opetuspalveluja peruskoulu- ja lukio-opiskelijoille jo kymmenen vuotta. Toimitusjohtaja Pekka Impiön mukaan liikeidea syntyi ihmettelystä.

– Jo tuolloin suomalaisille tarjottiin apua mihin vain, mutta jostain syystä lasten oppimiseen liittyviä palveluja oli vaikea löytää. Perustimme yrityksen tähän tarpeeseen. Tavoitteemme on täydentää suomalaista koulujärjestelmää, Impiö sanoo.

Lasten ja nuorten oppimisesta uutisoidaan koko ajan enemmän. Impiö uskoo, että oppimiseen liittyvien palvelujen kysyntä kasvaa, kun tietoisuus leviää.

– Vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa tulevaisuudesta ja satsaavat oppimiseen siinä missä harrastuksiin.

Lisäopetus asettaa haasteita lasten ja nuorten jaksamiselle

TutorHousen riveissä on satakunta koulutettua, eri aineisiin erikoistunutta opettajaa, jotka tekevät töitä pienryhmissä tai yhden oppilaan kanssa. Oppilaista noin puolet on lukiolaisia ja vajaa puolet peruskoululaisia.

– Joukossa on niitä, joilla on vaikeuksia jonkin aineen kanssa ja myös niitä, jotka tavoittelevat parhaita numeroita. Kuitenkin valtaosa on siltä väliltä, Impiö kertoo.

45 minuutin oppitunti kahdeksan hengen pienryhmäopetuksessa maksaa noin kaksikymmentä euroa ja yksityisopetuksessa yli kuusikymmentä euroa. Fyysistä opetusta järjestetään pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Tunteja saa myös online-palveluna internetissä, mikä mahdollistaa lisäopetuksen missä päin Suomea tahansa.

Itä-Suomen yliopiston professori Piia Björnin mukaan yksityisopetuksen haasteet liittyvät oppilaan kuormittumiseen.

– Oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevalla oppilaalla on usein täysi työ selvitä normaalista koulupäivästä. Jos esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsivä oppilas käy ensin tavallisen koulupäivän, jonka jälkeen jatkuu vielä tunnin mittainen teho-opetus, ei sen vaikutus ole kovinkaan hyvä, Björn sanoo.

Viime aikoina tutkijat ovat puhuneet kokonaiskoulupäivästä, johon kuuluisi ensin perusopetus ja sitten kerhotoiminta. Björnin mukaan opetuksen lisätuki voisi toimia paremmin, jos se tulisi koulupäiviin mukaan kevyemmässä, suunnitellusti toteutettavassa kerhomuodossa.

Yksityisopetus voi vahvistaa oppilaiden itsetuntoa ja tarjota opettajille vaihtelua

Yksityisopetuksessa ujompikin oppilas saattaa uskaltaa kysyä opettajalta apua, ja heillä on aikaa pohtia asioita yhdessä. Tähän ei kolmenkymmenen oppilaan luokassa ole mahdollisuutta.

TutorHousen asiakaspalautteen mukaan parempien arvosanojen ja oppimisen helpottumisen lisäksi moni oppilas on kokenut itsetuntonsa parantuneen.

– Onnistuminen heijastuu positiivisesti muuhunkin elämään ja näkyy asenteenmuutoksena koulutyössä, Impiö sanoo.

Vaikka maksulliseen opetukseen ei suhtauduta alalla yksinomaan positiivisesti, on yksityisopetus monelle TutorHousen opettajalle tervetullutta vaihtelua leipätyöhön.

Piia Björn kouluttaa opettajaopiskelijoita ja tietää, että oppilaat ovat motivoituneita alalle:

– Olen sitä mieltä, että jos virtaa riittää ja opettajalla on hyvä idea ja asiakaskunta, niin miksei hän voisi hyödyntää taitojaan ja tietämystään laajemmin.

Lisäoppia palvelusetelillä

Vaikka maksullinen yksityisopetus voi auttaa tukemaan oppilaiden yksilöllisiä tarpeita, ei yksityisten palvelujen lisääminen ole Björnin mielestä vastaus koulujen huutavaan resurssipulaan. Hänen mukaansa kouluhenkilökunnalla tulee olla tarpeeksi aikaa myös enemmän tukea tarvitseville oppilaille.

– Valtion tulisi laittaa korostetusti paukkuja koulunkäynnin kehittämiseen ja oppimisen tukemiseen. Meillä on erinomainen peruskoulujärjestelmä, joka tunnetaan maailmalla. Mielestäni siitä kannattaa pitää kiinni, Björn sanoo.

Kaikesta huolimatta joissain kunnissa kouluresurssit eivät kerta kaikkiaan riitä tarvittavan lisäopetuksen tarjoamiseen. Björnin mukaan tällaisissa tilanteissa maksullisista opetuspalveluista voisi olla hyötyä.

– Kunnilla voisi olla jonkinlainen palvelusetelijärjestelmä, jonka avulla perheiden olisi mahdollista hankkia lisätukea lastensa oppimiseen, Björn pohtii.

Tämäntyyppistä kunnista lähtöisin olevaa opetuspalvelujen tarjoamista on jo hyödynnetty TutorHousessa.

– Muutamien lastensuojelun piiriin joutuneiden lasten ja nuorten kohdalla sosiaalityöntekijät ovat nähneet, että yhtenä tukimuotona lapsen koulutyön jatkumisen turvaamiseksi otetaan lisäopetusta. Tällöin kunnat ovat ostaneet meiltä palveluja, Impiö sanoo.

Suuremmassa mittakaavassa tämä palvelisi oppilaiden yksilöllisiä tarpeita: joku voisi käyttää palvelusetelin musiikkiin ja joku matematiikkaan.

Lue lisää
Suomen kaupungit näyttävät mallia – näin kasvihuonepäästöt pudotetaan nollaan

Suomen kaupungit näyttävät mallia – näin kasvihuonepäästöt pudotetaan nollaan

Suomen kaupungit näyttävät mallia ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja pieniä "ilmastoihmeitä" seurataan jo ympäri maailman. Iissä ilmastotyö on tuonut kunnalle niin paljon tuloja, että se alkaa näkyä...

Opiskelijan aika on koulutuksen suurin kustannus

Opiskelijan aika on koulutuksen suurin kustannus

Korkeakoulutus maksaa yhteiskunnalle, mutta se myös tuottaa hyvin. Asiantuntijat pohtivat, miten koulutuksen hyötyjä kannattaa mitata.

Liikunta katosi lasten arjesta

Liikunta katosi lasten arjesta

Vain alle puolet suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti. Vain osa vanhemmista kannustaa lapsiaan liikkumaan.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa