Väylät vaativat pian miljardiluokan remontin

Seuraavaa hallitusta odottaa kaksinkertainen väyläpoliittinen haaste. Verkoston rapautuminen pitää pysäyttää, ja samaan aikaan täytyy löytää keinot väylien kehittämiseen ja digitalisointiin.

Talous ja yhteiskunta
4.12.2017

– Ongelma ei ole siinä, ettemmekö me keksisi hyviä kehittämiskohteita. Ongelma on se, mistä rahat otetaan, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen.

Pursiaisen listalla on neljä valtavan laajaa kokonaisuutta, joihin seuraavien hallitusten pitää löytää rahat ja ratkaisut nopeasti.

Verkosto rapautuu

– Meillä on krooninen vaje kunnossapitorahoista. Väyliä ei pystytä pitämään siinä kunnossa kuin pitäisi. Kansallisomaisuus rappeutuu, Pursiainen sanoo.

Kyse on valtavasta korjausvelasta. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseen nykytarpeita vastaavaan kuntoon. Tällä hetkellä korjausvelka on 2,5 miljardia euroa.

– Jos halutaan, että korjausvelka ei kasva, jatkossakin tarvitaan vuosittain useampi sata miljoonaa lisärahaa, Pursiainen sanoo.

Väyliä ei ole kehitetty tarpeeksi

Väyläviranomaisilla on pitkä lista hankkeista, jotka olisivat hyviä ja tarpeellisia. Niitä ei ole kuitenkaan käynnistetty.

– Kehittämishankkeet jäävät nykyrahoituksen tasolla lapsipuolen asemaan. Jos halutaan, että suomalaiset verkot saadaan palvelemaan elinkeinoelämää ja hyvinvointia, niihin tarvitaan merkittävä lisäsatsaus ensi vuosikymmenellä.

Ilmastonmuutos haastaa liikenneverkot

Liikenteelle on varattu keskeinen osa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Suomen tavoite on puolittaa liikenteen päästöt. Siihen pääsemiseksi pitää investoida väyliin merkittävästi. Jos esimerkiksi rautateiden kuljetusmuoto-osuutta halutaan merkittävästi kasvattaa, rataverkkoon pitää investoida.

Toimiva raideliikenne tiivistää asutusta väylien varteen ja parantaa yhteiskunnan energiatehokkuutta. Etelä-Suomen ruuhkaisimmille rataosille ei kuitenkaan sovi merkittävästi nykyistä enempää liikennettä.

Myös väyliin pitää saada älyä

Automaattisesta älyliikenteestä tulee vähitellen arkipäivää. Silloin myös liikenneverkkoihin pitää saada älyä, sillä autojen pitää pystyä kommunikoimaan myös väylän kanssa.

– Liikenneverkon digitalisointi on suuri haaste, ja ensi vuosikymmenellä on ruvettava töihin. Suhteellinen kustannus on suunnilleen sama, kun soratiestä tehdään kestopäällystettyä tietä. Jos edes keskeinen tieverkosto pannaan älyliikenteen vaatimaan kuntoon, hintalappu on iso.

Hävittäjähankinnan kokoinen haaste

Vielä ei tiedetä mitä väyläverkoston kunnostaminen maksaa. Arvioita ollaan laatimassa parlamentaarista työryhmää varten.

– Joka tapauksessa rahaa tarvittaisiin miljarditolkulla. On vaikea kuvitella, että tasavallan budjetista saadaan sellaisia summia, joita nämä hankkeet vaativat, Pursiainen arvioi.

Monia muitakin rahoitusmalleja malleja on olemassa, mutta niissäkin valtio tuppaa joutumaan lopulliseksi maksumieheksi.

– Iso ja Suomessa vielä kokeilematon mahdollisuus on käyttömaksu. Sen avulla voidaan luoda nykyistä selkeämpi yhteys maksujen ja väylän rakentamisen ja ylläpidon välillä. Autoilija maksaa jo nyt kasapäin erilaisia veroja, mutta rahat eivät päädy väylänpitoon. Ihmiset eivät saa maksuaan vastaan mitään selkeää hyödykettä.

Vuodelle 2018 suunniteltuja kehittämishankkeita:

Kehä I Laajalahti (20,0 milj. €)

Valtatie 4 Kirri-Tikkakoski (139,0 milj. €)

Vuosaaren meriväylä (12,5 milj. €)

Kokkolan meriväylä (44,3 milj. €)

Lue lisää
Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti herättää poliittisia intohimoja – mutta mitä kaikkea se sisältää ja miten Suomi parhaiten hyödyntäisi oman reilun 3 miljardin siivunsa?

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Tuoreen kyselyn mukaan talouskriisin uhka jättää taakseen ilmastohuolet ja jopa tarttuvat taudit. Taloustutkijan mielestä suomalaiset eivät ylireagoi, päinvastoin.

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kulutuksen kääntyminen kasvuun heinäkuussa ylläpitää Suomen talouden toipumista koronakriisistä. Teollisuudessa näkymät ovat edelleen epävarmat.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa