Vuoden 2018 lopulla herättiin siihen, ettei maailman toiseksi suurimman talouden Kiinan kasvuvauhti tule jatkossa pysymään enää samoissa lukemissa, kuin edellisen vuosikymmenen aikana. Kiinan kasvuvauhti oli viime vuonna enää noin kuuden prosentin luokkaa. Kansainväliset asiantuntijat ovat arvioineet, että Kiinan talouskasvu saattaa olla todellisuudessa virallisesti ilmoitettuja lukuja hitaampaa.

Siinä missä ainakin Euroopan maissa juhlittaisiin yli viiden prosentin vuotuista talouskasvua, on Kiinan kasvuvauhdin hyytyminen aiheuttanut hermostusta maailmanmarkkinoilla. Kiinan talouden koon takia pienikin muutos sen kasvuvauhdissa heijastuu muille markkinoille. Mikäli vaikka Kiinan kulutuskysyntä hidastuu prosentin verran, saattaa kerrannaisvaikutus yhdelle kuluttajatuotteita valmistavalle yritykselle olla moninkertainen.

Paljon odotettu niin kutsuttu Aasian vuosisata ei kuitenkaan vielä ole ohi, eikä Kiina vedä koko alueen markkinanäkymiä laskuun ainakaan lyhyellä aikavälillä. Päinvastoin, Kiinan muuttaessa talouttaan entistä enemmän kulutuskysyntään nojaavaksi, siirtyy valmistavan työn työpaikkoja väistämättä muualle Aasiaan. Näin on jo käynyt esimerkiksi Vietnamin, Indonesian Myanmarin osalta.

Dynaaminen talousalue

Kansainvälisistä instituutioista Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pitää Itä-Aasian talousaluetta dynaamisimpana koko maailmassa. IMF määrittelee Itä-Aasian talousalueeksi kaikki maat Intiasta itään, Pohjois-Kiinasta etelään, Japanista Itään ja Australiasta pohjoiseen.

Valuuttarahaston arvion mukaan alueen talousnäkymät ovat jopa kohentuneet verrattuna vuoden 2017 vastaaviin näkymiin. IMF ennustaa alueen keskimääräiseksi kasvuvauhdiksi yli viittä prosenttia vuodessa. Kovasta vauhdista johtuen alue vastaa yksin kahdesta kolmasosasta koko maailman vuosittaisesta talouskasvusta.

Talousalueiden keskimääräiseksi kasvuvauhdiksi kuluvalle vuodelle odotetaan lähes kuuden prosentin kasvua. Kovimpien kasvajien joukossa odotetaan olevan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan ainakin Intia, Kambodža, Myanmar ja Laos, joista kaikkien pitäisi yltää noin seitsemän prosentin talouskasvuun kuluvan vuoden aikana.

Intiassa kasvua pitää yllä hyvä työmarkkinatilanne ja siitä johtuva vahva kulutuskysynnän kasvu.

Kambodžaa pitää vauhdissa ulkomailta tulevat investoinnit, joilla rahoitetaan julkisia infrastruktuurihankkeita. Myanmarin kiristyneestä poliittisesta tilanteesta huolimatta investointeja turvaava ympäristö on parantunut hieman, minkä lisäksi taloutta on vapautettu vähitellen. Laosin talouden odotettavissa oleva parantuminen taas nojaa energiasektorilla tehtyihin toimiin, sekä erityistalousalueiden perustamiseen.

Ei pelkkää kasvua

Aasiasta kuitenkin löytyy yhtä monta kasvun estettä, kuin kasvuvauhtiakin. Kehittyneimmillä talousalueilla, kuten Kiinan erityishallintoalueella Hongkongissa, Singaporessa, Japanissa ja Etelä-Koreassa syntyvyys laskee Suomen tahtia. Sama ongelma tulee vastaan jopa Thaimaassa. Nuoret hankkivat edellisiä sukupolvia vähemmän jälkikasvua, lapset myös hankitaan vanhempana verrattuna edelliseen sukupolveen.

Huono syntyvyys pienentää väestön kokoa, mikä vaikuttaa negatiivisesti talouden kasvunäkymiin. Tilanne on pakottanut esimerkiksi maahanmuuttoon perinteisesti konservatiivisesti suhtautuvan Japanin avaamaan osaa työmarkkinoistaan ulkomaalaisille ainakin näennäisesti.

Suomesta poiketen Aasiassa ei pääsääntöisesti ole samanlaista vanhuuden varalle rakennettua sosiaaliturvajärjestelmää. Tilanne pidentää osan ikääntyvien ihmisten työuria tarkoituksettoman pitkiksi ja aiheuttaa suoranaista köyhyyttä vanhusväestön keskuudessa, mikäli vanhuuden varalle säästäminen ei ole onnistunut.

Ongelmana heikot instituutiot

Ongelmaksi vähemmän kehittyneissä Itä-Aasian maissa muodostuu taloutta ja talouskasvua tukevien instituutioiden heikkous. Maailmanpankin mukaan Itä-Aasian alueella asuu jopa miljardi ihmistä, joilla ei ole pankkitiliä. Suhteellisina osuuksina tämä tarkoittaa, että vain kolmanneksella aikuisväestöstä on virallinen pankkitili.

Esimerkiksi verkkokaupan ja muun digitalisaation yleistymisen kautta tulevan kulutuskysynnän kasvun nappaamisessa on omat haasteensa, kun suurimmalla osalla asiakkaista ei ole mahdollisuutta maksaa ostoksiaan luottokortilla. Kansainväliset ja paikalliset yritykset eivät kuitenkaan ole antaneet tämän pysäyttää markkinoiden valloitustaan.

Itä-Aasiassa käytetään älylaitteita samaan, jos ei jopa vilkkaampaan tahtiin kuin esimerkiksi Suomessa. Tuotteen tai vaikka kyytipalvelun voi normaalisti tilata verkon kautta älypuhelimen avulla. Maksuvaihtoehdoksi vain on lisätty palvelun tai tuotteen vastaanottamisen hetkellä toteutettava käteismaksu.

Talouden kehittyneisyyden alhaisesta lähtötasosta johtuen Itä-Aasian maiden talouskasvu jatkunee varsinkin länsimaiden talouksiin verrattuna varsin vauhdikkaana. Kasvun nappaamiseksi henkilökohtaisten tai yrityksen tekemien investointien kautta tarvitaan silti kärsivällisyyttä – moni maa ja sen instituutiot hakevat vielä paikkaansa maailmanmarkkinoilla. Siksi Itä-Aasian talouksia kutsutaankin nimellä tiikeritaloudet; niitä pitää osata lähestyä oikein.