Työn murros edellyttää elinikäistä oppimista

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti viime vuoden tammikuussa työryhmän selvittämään elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja kehittämistarpeita. Mittarit osoittavat, että olemme ratkaisuissa kuitenkin pahasti myöhässä.

Talous ja yhteiskunta
20.4.2018

Työryhmän tehtävänä on arvioida aikaisemman tutkimus- ja arviointitiedon perusteella elinikäisen oppimisen edellytykset ja paikallistaa esteet koulutusjärjestelmässä. Se valmisteli lyhyen ja pitkän aikavälin ehdotuksen elinikäisen oppimisen edellytysten parantamisesta ja opiskelupolkujen kehittämisestä. Tärkeänä tavoitteena on ehdottaa myös kohdennettuja toimenpiteitä heikot perustaidot omaavien ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osaamisen kehittämiseksi ja täydentämiseksi.

Työryhmän jäsen ja Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityisen mukaan on tärkeää ajatella elinikäistä oppimista uudella tavalla.

– Työ kokosi hyvällä tavalla kokonaiskuvaa siitä, miten suuri tarve meillä on ajatella uudestaan elinikäinen oppiminen. Olemme tuudittautuneet Suomessa ruususen uneen asian kanssa ja elinikäinen oppiminen on jäänyt liiaksi juhlapuheiden tasolle. Monet mittarit kuitenkin osoittavat, että olemme pahan kerran jo myöhässä ratkaisujen kanssa. Koko työuran aikainen osaamisen kehittäminen on epämääräisten järjestelmien varassa, Mielityinen sanoo.

Hänen mielestään olennaista on varmistaa osaamisen kehittämisen systemaattisuus, tavoitteellisuus ja kattavuus koko työuran ajan.

– Ei edes riitä, että meillä on työpaikka juuri nyt vaan koko ajan tulisi rakentaa myös tulevaisuuden työllistyvyyttä. Meidän on uudistettava ”yhteiskuntasopimuksemme” osaamisen kehittämisen vastuista; mikä vastuu on yksilöllä, mikä työnantajalla ja valtiolla. Koska julkista rahaa ei ole liiemmälti lisää jaettavissa, on etsittävä tapoja nykyisen koulutusjärjestelmän kehittämisestä palvelemaan nykyistä paremmin myös työuralla olevia. Samoin meidän on etsittävä uusia rahoituksen keinoja tukemaan kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä.

SYL:n koulutuspolittinen asiantuntija Tapio Heiskarin mielestä raportti tavoitti hyvin koulutusjärjestelmän ongelmakohdat ja haasteet.

– Oppimisen kehittämistarpeita voisi listata loputtomiin, mutta tällä hetkellä on olennaisinta keskustella avoimesta koulutuksesta: mitä se oikeastaan tarkoittaa, miten se toteutetaan ja miten ihmiset saadaan kouluttautumaan nykyistä enemmän?

Työryhmän raportti toimi hänen mukaansa parhaiten pohjana nyt käynnissä olevalle korkeakouluvision roadmapin laatimiselle.

– Tuo visiotyöhän alkoi viime vuonna ja eteni rinnan elinikäisen oppimisen kehittämisen työryhmän kanssa. Nyt tehdään vision tiekarttaa, eli mennään konkretiaan.

Työryhmä korosti oppimisen perustan merkitystä elinikäisessä oppimisessa. Se kiinnitti huomiota raportissaan väestön koulutustason nousun pysähtymiseen ja huolestuttaviin signaaleihin peruskoulun päättävien tiedoissa ja taidoissa. Ryhmä halusi löytää ratkaisuja myös perusasteen päättävien perustaitojen varmistamiseen, toisen asteen tutkinnon suorittamisen lisäämiseen ja kouluviihtyvyyden, osallisuuden ja opiskelumotivaation parantamiseen.

Lue lisää
Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti herättää poliittisia intohimoja – mutta mitä kaikkea se sisältää ja miten Suomi parhaiten hyödyntäisi oman reilun 3 miljardin siivunsa?

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Tuoreen kyselyn mukaan talouskriisin uhka jättää taakseen ilmastohuolet ja jopa tarttuvat taudit. Taloustutkijan mielestä suomalaiset eivät ylireagoi, päinvastoin.

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kulutuksen kääntyminen kasvuun heinäkuussa ylläpitää Suomen talouden toipumista koronakriisistä. Teollisuudessa näkymät ovat edelleen epävarmat.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa