Tutkimus pois siiloista

Suomen toiseksi suurimman tutkimuslaitoksen pääjohtaja toivoo, että tutkimustieto kuuluisi paremmin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Siihen tarvitaan ainakin vahvempaa yhteistyötä eri tieteenalojen ja tutkimuslaitosten välille.

Talous ja yhteiskunta
23.4.2019

Luonnonvarakeskuksen eli Luken pääjohtaja Johanna Buchert istuu roolissaan poikkeuksellisen laajan ja tärkeän tutkimustiedon päällä. Luken yleisenä tehtävänä on tutkia ja tuottaa ratkaisuja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Nopeasti kasvava huoli ilmastonmuutoksesta tarkoittaa, että tiedolle ja sen hyödyntämiselle on valtava tarve.

– Ilmastonmuutos on ehdottomasti visaisin kysymys. Julkisessa keskustelussa media ja poliitikot kuitenkin keskittyvät helposti pieniin palasiin, ja ilmiön kokonaiskuva hämärtyy, Buchert toteaa.

Otetaan esimerkiksi hiilinielukeskustelu, jota seuratessa tulee helposti hämmentynyt olo. Eri tahojen arviot optimaalisista hakkuumääristä tuntuvat vaihtelevan suuresti.

– Yksi puoli on se, että miten hiilinielut saadaan pidettyä hyvällä tasolla. Mutta yhtä tärkeä kysymys on se, kuinka vähentää fossiilisia päästöjä. Yksi ratkaisu siihen ovat erilaiset biopohjaiset tuotteet, joita saadaan metsästä. Metsillä on tämä kaksoisrooli.

Buchertin mielestä on selvää, että Luken tehtäviin kuuluu myös taloudellisen kestävyyden tukeminen. Miten erilaiset ratkaisut vaikuttavat esimerkiksi Suomen biotalouden työpaikkoihin ja alan osaamiseen? Tutkimustietoa tulisi tuottaa kaikista näistä näkökulmista katsoen, hän muistuttaa.

Suurin kysymys saattaa olla se, kuinka eri näkökulmista saatu tutkittu tieto saadaan yleisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Buchert, Kahvilla, Chydenius

On tärkeää ymmärtää, että nykyään suomalainen tutkimus on myös EU-tutkimusta, kertoo Buchert.

Tutkimus ei saa siiloutua

Tutkitun tiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on käsitellyt tuoreessa kirjassaan muun muassa Helsingin yliopiston entinen rehtori Kari Raivio. Näytön paikka – tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö välittää tylyn tilannekuvan: Raivion mukaan poliitikot käyttävät asiantuntijatietoa valikoiden sen mukaan, mikä ennuste sattuu tukemaan heidän omaa kantaansa.

Buchert on samaa mieltä siitä, että tutkimustietoa luetaan usein ideologisesta näkökulmasta. Merkittävä haaste on kuitenkin myös se, että usein tieto päätyy päättäjille jo valmiiksi sirpaleisessa muodossa.

– Tutkimuslaitoksilla on tässä paljon parantamisen varaa, sillä helposti tutkimus siiloutuu kapeaksi. Ekologit tarkastelevat asioita omasta näkökulmastaan, insinöörit tai metsätutkijat omasta näkökulmastaan. Tätä me pyrimme jumppaamaan jatkuvasti, että miten näkökulmat saataisiin yhdistettyä.

Luonnonvarakeskus perustettiin vuonna 2015 juurikin laitokseksi, jossa eri alojen tutkimusta saataisiin syntetisoitua laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Keskus muodostettiin yhdistämällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto.

Buchert on toiminut Luken pääjohtajana vuoden 2018 syyskuusta alkaen. Sitä ennen hän ehti toimia laitoksen tutkimusylijohtajana ja vastata sen tutkimusprosessin ja sen vaikuttavuuden kehittämisestä. Aiemmin muun muassa VTT:n tutkimusjohtajana toimineella tekniikan tohtorilla on pitkä kokemus myös kansainvälisestä tutkimuksesta.

– Urallani olen nauttinut erityisesti EU-tutkimushankkeista. On tärkeää ymmärtää, että nykyään suomalainen tutkimus on myös EU-tutkimusta.

Miten tuotteistaa tieto?

Tutkijana Buchert myöntää, että tutkimustiedon käytännöllistämisessä ja havainnollistamisessa on työsarkaa. Tieteelliset julkaisut ovat perinteinen kanava uuden tiedon julkistamiselle, mutta ovat monelle liian isoja ja raskaita kokonaisuuksia.

– Siksi tulemme jatkossa tuottamaan yhä enemmän esimerkiksi tiiviitä Policy Brief -artikkeleita.

Policy Brief tarkoittaa artikkelia, joka keskittyy yhteen aiheeseen, tiivistää aihetta koskevaa tutkimustietoa, kuvaa ratkaisuvaihtoehtoja ja usein esittää myös suosituksia. Se tehdään nimenomaan poliittisen päätöksenteon tueksi.

Buchertin kollega, Pohjoinen vihreä biotalous-tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Tuula Packalen totesi hiljattain, että tutkijat voisivat ottaa sijoitusneuvojista mallia riskienhallinnan tuotteistamisessa asiakkaille ymmärrettävään muotoon. Buchert allekirjoittaa ajatuksen.

Urallani olen nauttinut erityisesti EU-tutkimushankkeista.

Johanna Buchert

– Tavoitteena on pystyä tuottamaan erilaisia riskejä ja mahdollisuuksia havainnollistavia skenaarioita ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä esimerkiksi seuraavalle 50 vuodelle.

Toisaalta Buchert korostaa, että tutkimus on hidasta, eikä monimutkaisiin kysymyksiin välttämättä ole nopeaa vastausta. Tutkimustiedon luonteeseen kuuluu, että erilaiset tutkimukset keskustelevat ja väittelevät keskenään, kehittyen vähitellen synteesiä kohti.

– Se olisi tärkeää hyväksyä myös julkisessa keskustelussa.

Yhteistyötä on lisättävä

Laadukkaan tiedon tuottaminen vaatii tutkimuksen rahoituksen turvaamista, muistuttaa Buchert. Erityisen tärkeää olisi panostaa kansainväliseen tutkimukseen, jossa Suomen tulisi erottua vahvasti omalla tutkimuskärjellä ja osaamisella.

Entistä vahvempi yhteistyö muiden tutkimusta tekevien organisaatioiden mutta myös muiden tahojen kanssa on olennaista.

– Teemme yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa, mutta yhteistyötä kannattaa vahvistaa edelleen. Meille tärkeää on myös hyvä keskusteluyhteys luonnonsuojelujärjestöihin.

Buchert uskoo vahvasti myös yhteistyöhön teollisuuden kanssa. Hänen mukaansa yksi tutkimuksen tärkeimmistä tehtävistä on lukea heikkoja signaaleja ja kehittää teollisuudelle ratkaisuja, joita ei vielä osata kysyä. Esimerkiksi nyt tutkimus etsii ratkaisuja sille, miten maatalous voi vastata kasviproteiinien voimakkaasti kasvavaan kysyntään.

– On ihan oikein, että ekologit haastavat teollisuuden näkökulmia. Mutta tähän liittyy paljon myös turhaa vastakkainasettelua. Tärkeintä olisi rakentaa kokonaiskuvaa siitä, miten päästään mahdollisimman kestävästi eteenpäin.

Kahvilla -sarjassa käymme mielenkiintoisten ihmisten kanssa kahvilla heidän valitsemassaan paikassa ja keskustelemme ajankohtaisista teemoista.

Lue lisää
Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Nettonollapäästöt vaativat kokonaisvaltaista talouden rakenneuudistusta ja muutoksia kulutustottumuksissa. Jos ihmiset kokevat, että ilmastopolitiikka sanellaan heidän yläpuoleltaan...

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Vaikka Kiinan talouskasvun vauhti hidastuu, löytyy Itä-Aasian alueelta edelleen kovan kasvutahdin talouksia

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Suomalaisten yritysten ilmastojärjestö Climate Leadership Coalition (CLC) vaatii EU:lta lisää tavoitteellisuutta, kunnianhimoa ja nykyistä tarkempia ilmastotavoitteita. Silloin yritykset...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa