Tippuuko koulujärjestelmämme maailman muutoksen kelkasta?

HundrEDin perustaja ja CEO Saku Tuominen on huolissaan koulujärjestelmän jalkoihin jäämisestä koko ajan vain nopeammin muuttuvassa maailmassamme. Miten tekoäly muuttaa maailmaa ja työelämää 2030-luvulla ja miten tämän muutoksen pitäisi näkyä koulun arjessa ja opettajien koulutuksessa? Hänen mielestään jokaisen lapsen pitäisi saada muodostaa elinikäinen rakkaus oppimiseen - silloin koulutusjärjestelmä on onnistunut.

Talous ja yhteiskunta
13.3.2018

1. Mikä on HundrEDin tila ja mitä ollaan tehty? Mitä kiinnostavia asioita on saatu aikaan?

– HundrEDin tavoitteena on olla maailman johtava opetusinnovaatioiden asiantuntija vuoteen 2020 mennessä. Tähän mennessä olemme käyneet läpi yli 1500 opetusinnovaatioita yli 150 maasta ja valinneet niistä 100 kiinnostavaa.

– Työstämme tämän lisäksi kymmenen innovaation alue- tai teemakohtaisia kokonaisuuksia, joita kutsumme Spotlighteiksi. Ensimmäinen aluespotlight on käynnissä Victorian osavaltiossa, Australiassa. Ensimmäinen teemaspotlight käsittelee kestävää kehitystä. HundrEDilla on jo yli 40 maassa omat lähettiläät, jotka auttavat meitä innovaatioiden tunnistamisessa ja levittämisessä. Olemme lisäksi olleet viimeisen kahden vuoden aikana yli 20 eri opetustapahtumassa kaikissa maanosissa ja julkaisseet kymmeniä artikkeleja opetusinnovaatioihin liittyen.

2. Mikä on monimuotoinen ja hyvä koulutus?

– Kaiken pitää aina lähteä siitä, mikä on ylipäätänsä koulun ja koulutuksen tarkoitus. Määritelmä, jota olen itse käyttänyt, on: "koulutus auttaa jokaista nuorta kukoistamaan elämässä, riippumatta siitä, mitä hänelle elämänsä aikana tapahtuu".

– Tämä lausahdus pitää sisällään hyvin erityyppisiä asioita. Tärkeitä ovat sekä yleissivistys, että ajattelun ja tekemisen taidot. Akateemisia valmiuksia tarvitaan edelleen, mutta ne eivät yksin riitä. Jos tämän kaiken tiivistää yhteen lauseeseen: minusta kaikkein tärkeintä on synnyttää elinikäinen rakkaus uuden oppimista kohtaan. Ei ole realistinen ajatus, että koulusta valmistumisen jälkeen uuden oppimisen tarve lakkaisi, pikemminkin päinvastoin.

3. Mitä uutta teknologiapanotteiset yritykset ovat tuoneet koulutusajatteluun?

–Mielestäni, sekä hyvää, että huonoa. Uudessa koulutusajattelussa kaiken lähtökohtana pitäisi olla pedagogiikka. Kaiken pitää lähteä siitä, parantaako jokin uusi oppimisprosessia, vai ei. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Uskon että yksi osa-alue, jossa tekniikan hyödyntämien on ollut liian vähäistä, on uuden luominen. Yhteistyö maarajojen yli ulkomaisten oppilaiden kanssa on yksi selkeä esimerkki hyödyntämättömyydestä.

– Suomella on vahva koulutusbrändi, ja olemme siinä maailman huippuja. On kuitenkin mielestäni hyvä tunnistaa, että vaikka meillä on yksi maailman hienoimmista koulujärjestelmistä, hienoja opetusinnovaatioita ja kouluja on maailman jokaisessa kolkassa. Usein ulkomaisilla toimijoilla on merkittävästi suuremmat resurssit. Kilpailu on siis kovaa.

4. Jos saisit muuttaa yhden asian saman tien suomalaisessa koulutuksessa, mikä se olisi ja miksi?

– Tekisin kaikkeni, jotta suomalaisen koulun kehittämistä leimaava ilmapiiri olisi kielteisen ja syyllistävän sijaan, mahdollisimman utelias ja innostunut.

– Koulut ovat murroksessa kaikkialla maailmassa ja se saa aikaan ymmärrettävää epävarmuutta. Kyse on tasapainon löytämisestä, eli siitä, millä tavalla koulua kehitetään kunnianhimoisesti muuttuvan maailman haasteisiin vastaten ja samaan aikaan pidetään huolta opettajien jaksamisesta. Sillä jos opettajat uupuvat, muutoksesta ei tule mitään. Mielestäni Suomen uusi opetussuunnitelma on maailmankin mittakaavassa edistyksellinen ja rohkea, mutta olennaista on se, miten sitä toteutetaan arjessa ja millä resursseilla.

5. Valmistaako nykyisen kaltainen koulutusjärjestelmämme opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin?

– Ei Suomessa eikä missään muuallakaan maailmassa. Mutta tämä ei missään nimessä ole syytös ketään kohtaan.

– Maailman muutos on ollut niin nopeaa, että haaste on globaali. Olemme haastatelleet viimeisen kahden vuoden aikana yli sataa opetusalan asiantuntijaa Suomesta ja maailmalta - Sir Ken Robinsonista, Pasi Sahlbergiin, Andy Hargravesista Pak Tee Nghen - heistä kaikki ovat olleet sitä mieltä, että muutos on välttämätön.

– Olennainen kysymys on kuitenkin se, mitä asialle tehdään? Miten kouluja kehitetään rikkomatta systeemiä, pitäen opettajat innostuneina ja ottaen kaikessa huomioon lapsen etu. Kyse on erittäin haasteellisesta systeemisestä muutoksesta. Vaatii todella kylmähermoista ja visionääristä ajattelua ymmärtää, miten tekoäly muuttaa maailmaa ja työelämää 2030 -luvulla ja miten tämän muutoksen pitäisi näkyä koulun arjessa ja opettajien koulutuksessa.

Lue lisää
Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalainen ruoka on todistetusti puhdasta, mutta kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee ennen kaikkea vetävä brändi. Kasvava jäljitettävyyden trendi on yksi osa-alue, jossa Suomi voisi loistaa...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa