Tilimalli ohjaisi tulonsiirrot niitä eniten tarvitseville

Sosiaaliturvan uusi tilimalli kohdistaisi tulonsiirrot nykyistä selkeämmin ihmisille, jotka ovat pienituloisia koko elinkaaren tulojen perusteella. Malli vähentäisi julkisia menoja ilman tuloerojen kasvattamista.

Talous ja yhteiskunta
11.4.2019

Suomen seuraava hallitus pääsee aloittamaan työnsä paljon paremmassa taloustilanteessa kuin edeltäjänsä.

– Erityisesti hyvä työllisyyskehitys on yllättänyt myönteisesti, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste oli helmikuussa 72,5 prosenttia. Työtätekeviä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi Suomi onnistui lyhentämään valtionvelkaansa 0,9 miljardia euroa viime vuoden aikana.

Nopeasti katsottuna hyvä taloustilanne antaa liikkumavaraa hallitukselle. Hallitus voisi esimerkiksi sallia valtionvelan tilapäisen kasvun, jos suhdanteet heikkenevät.

Pidemmällä aikavälillä liikkumavaraa kuitenkin kaventaa väistämättä väestön ikääntyminen. Se heikentää julkista taloutta vuosi vuodelta. 2020-luvulla eläkeläisten määrä kasvaa, mutta työssä käyvät ikäluokat ovat entistä pienempiä.

Kestävyysvajeen kaventaminen vaatii useita keinoja

Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan kestävyysvaje oli syksyllä 2018 7,8 miljardia euroa, noin kolme miljardia euroa vähemmän kuin Sipilän hallituksen aloittaessa vuonna 2015.

Jatkossa kestävyysvajeeseen vaikuttaa muun muassa työllisyyden kehitys. Määttänen arvioi, että kestävyysvaje on nyt suurella todennäköisyydellä 5–10 miljardin euron välillä vuodessa.

– Isoista rahoista on kysymys. Tuon verran pitäisi pidemmän päälle kasvattaa verotuloja tai pienentää menoja. Muussa tapauksessa valtion velka lähtee kasvamaan.

Määttäsen mielestä vaje on niin suuri, että sitä ei ole helppo paikata yksittäisellä toimenpiteellä.

– Kestävyysvajeen ongelmaa on vaikea ratkaista vain verotusta kiristämällä. Kaikkia keinoja kannattaisi harkita. Veronkorotuksia voidaan tehdä jossain määrin, osaa menoista pitäisi katsoa kriittisesti ja lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka kasvattavat veropohjaa. Esimerkiksi työperusteisen maahanmuuton lisääminen kasvattaisi palkkasummaa ja sitä kautta veropohjaa.

Tarvitseeko keskiluokka tulonsiirtoja?

Sosiaalimenoihin eli eläketurvaan, terveydenhuoltoon ja työttömyysturvaan kuluu nykyisin yli puolet julkisista menoista.

– Näitä menoja on todella vaikea sivuuttaa, jos kestävyysvajetta halutaan merkittävästi pienentää, Määttänen sanoo.

Miten leikkaukset sitten pitäisi kohdentaa, jos halutaan että hyvinvointiyhteiskunnan tarjoama tuki ja palvelut turvataan?

– Sosiaaliturvaa kannattaisi trimmata siihen suuntaan, että tulonsiirrot kohdistuvat nykyistä selkeämmin ihmisille, jotka ovat pienituloisia koko elinkaarensa tulojen perusteella. Se olisi hyvä tapa tehostaa sosiaaliturvaamme ja silti voisimme edelleen huolehtia heikommassa asemassa olevista ihmisistä.

Osa tulonsiirroista hyödyttää Määttäsen mielestä keskiluokkaa, joiden elinkaaren ajan tulot ovat usein verraten korkeat.

– Kriittinen esimerkki on se, että kaikki ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset kartuttavat nykyisin myös tulevaa eläkettä.

Tilimalli ottaa huomioon koko elinkaaren tulot

Määttänen ehdottaa nykymallin tilalle niin sanottua elinkaarituloihin perustuvaa tilimallia. Siinä työuran aikana nautittu ansiosidonnainen työttömyysturva pienentäisi tulevaa eläkettä.

Eläkettä leikattaisiin kuitenkin vain silloin, jos se ylittää määrätyn tason. Elinkaarituloilla mitattuna pienituloiset eivät joutuisi tinkimään eläkkeistään.

Tilimalli vähentäisi julkisia menoja ilman tuloeroja kasvattavaa vaikutusta. Samalla se parantaisi työttömien kannustinta etsiä ja vastaanottaa työtä. Malli ei kuitenkaan sulje pois työurasta riippumatonta perusturvaa.

Jos kuluihin ei kosketa, kestävyysvajeen kuromiseen ei ole montaa tapaa.

– En laskisi kestävyysvajeen ratkaisemista pelkästään rakenneuudistusten varaan. Vaihtoehtona on silloin laajasti ottaen verotuksen kiristäminen. Ei ole välttämättä mahdotonta hoitaa kestävyysvajetta verotusta kiristämällä. Mutta pitää ymmärtää, että se edellyttää väistämättä laajan keskiluokan verotuksen tuntuvaa kiristämistä.

Määttästä huolettaa se, että puolueet eivät tunnu ottavan kestävyysvajetta kovin vakavasti.

– Kysymys ei nyt ole vain siitä, mistä otetaan rahoitus uusille menolisäyksille, kuten panostuksille vanhustenhuoltoon. Nehän eivät vielä ole kestävyysvajeessa mukana, ja tulevat nykyisen kestävyysvajeen päälle.

– Tässä mielessä haaste julkiselle taloudelle on aika iso. Olisi vastuullista politiikkaa tuoda pöytään keinoja, joilla kestävyysvajetta voidaan pienentää. Pidemmän päälle täytyy huolehtia siitä, että julkinen velka ei kasva kovin paljon nykyistä korkeammalle.

Joseph Stiglitzin malli:

Tilimallin kaltaisia järjestelmiä on jo käytössä eri puolilla maailmaa. Kansantaloustieteen tutkijoista tilimallia on näkyvimmin esitellyt Nobel-palkittu Joseph Stiglitz. Hänen esittämässään työttömyysturva ja eläketurva on yhdistetty. Tilin käyttäminen työttömyysturvaan vähentäisi eläkettä.

Vuonna 2017 Stiglitz kertoi BBC:n haastattelussa, että Skotlannin hallituksen pitäisi keskittyä sosiaaliturvan uudistuksessa kolmeen asiaan:

Ensinnäkin tulonsiirrot pitäisi kohdistaa niitä eniten tarvitseville. Toiseksi työpaikkoja pitäisi luoda niin paljon, että jokaiselle työpaikkaa haluavalle on olemassa työpaikka. Kolmanneksi, elämiseen riittävän palkka pitäisi varmistaa kaikille, jotka työskentelevät kokopäiväisesti.

Lue lisää
Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Suomalaisten kylien elinvoimaisuuden keskiössä ovat kansainvälisyys ja raikkaat ideat. Digitalisaatio, logistiikka, liikenne ja ilmastonmuutoksen torjunta tarjoavat suomalaisille kylille uusia...

Alansa ensimmäinen professori

Alansa ensimmäinen professori

Juho Hamari on 35-vuotiaana maailman ensimmäinen pelillistämisen professori. Hän on edennyt urallaan poikkeuksellisen nopeasti. Hän sai jo aloittelevana tutkijana paljon vapautta.

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työssä tapahtuvan oppimisen tulee olla jatkuvaa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Jos halutaan, että koko organisaatio oppii, jopa yritysten strategioiden täytyy perustua...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa