Tieteen rahoitus ei toimi ilman säätiöitä

Säätiöiden merkitys suomalaisen tieteen rahoittajana on aina ollut suuri. Tänäänkin yhä useampi väitöskirja valmistuu yksityisen rahoituksen turvin, muistuttaa toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu Säätiöt ja rahastot ry:stä.

Talous ja yhteiskunta
3.3.2020

Säätiöiden merkitys suomalaisen tieteen ja erityisesti yksittäisten tieteentekijöiden rahoituksessa on edelleen merkittävä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston mukaan äärimmillään sen väitöskirjatutkijoista vain yksi kymmenestä opiskelee yliopiston rahoituksella, kaikki muut rahoittavat tieteen tekemisensä joko ulkopuolisella rahoituksella tai omalla työllään. Suomen yliopistoissa tilanne on muuallakin varsin samanlainen, kertoo toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu Säätiöt ja rahastot ry:stä.

– On tietynlainen ristiriita siinä, että Suomessa on tavoite lisätä tohtorikoulutettujen määrää, mutta väitöskirjatutkimukseen ei riitä yliopistoilta varoja, Suvikumpu sanoo.

Apurahan haku työllistää

Julkinen budjettirahoitus korkeakouluille on supistunut vuodesta 2015 viime vuoteen yhteensä 142 miljoonaa euroa. Myös yritysten ja yliopistojen yhteistyö on ollut laskussa. Liisa Suvikumpu kuvaa, että tieteen tekijöiden joukossa on epävarmuutta siitä, kuinka leikkaukset tulevat vaikuttamaan tutkimukseen. Varmaa on, että apurahoja jakaviin säätiöihin kohdistuu entistä suurempi paine.

Osa tutkijoista kritisoi apurahajärjestelmää. Päällekkäistä työtä syntyy, sillä tutkimukseen on tavallista hakea rahoitusta useasta säätiöstä samanaikaisesti. Pahimmillaan samoja hakemuksia lukevat samat professorit eri säätiöiden puolesta. Apuraha-anomusten rustaamisen nähdään olevan pois varsinaisesta tutkimustyöstä.

– Säätiöissä mietitään jatkuvasti, kuinka hakemusten tekeminen saataisiin mielekkääksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että hakemusten laatiminen voi parhaimmillaan saada tutkijan pysähtymään ja miettimään mistä omassa tutkimustyössä on kyse, ketkä siitä hyötyvät ja miten se esitellään oman tieteenalan huippuosaajien lisäksi muille, Suvikumpu painottaa.

Suvikummun mukaan yliopistoihin kohdistuneissa leikkauksissa voi positiivisen ajattelun kautta nähdä myös myönteisiä seurauksia, jos tehokkuus paranee ja uusia innovaatioita syntyy. Hänen mukaansa olisi hyvä, jos tieteentekijät voisivat silloin tällöin pistäytyä työelämässä myös yliopiston ulkopuolella. Näin säilyy yhteys siihen, millainen ongelmanratkaisu parhaiten hyödyttää yhteiskuntaa.

– Tutkijat ovat ongelmanratkaisun aatelia. Toisaalta monet asiat, joita tutkijat kritisoivat tiedemaailmassa, ovat muualla työelämässä arkipäivää. Kaikille tekee hyvää katsoa asioita toisesta näkökulmasta.

Viestinnässä varaa parantaa

Liittyykö säätiöihin sitten edelleen ennakkoluuloja ja mystiikkaakin? Liisa Suvikumpu myöntää, että raha herättää aina voimakkaita tunteita. Säätiöiden toiminta on kuitenkin Suomessa erittäin läpinäkyvää, Suvikumpu sanoo. Toisin kuin esimerkiksi yhdistysten, ja myös puolueiden tai ammattiyhdistysliikkeen kohdalla, säätiöiden tilinpäätökset ovat julkisia ja kaikkien saatavissa.

– Säätiöt ovat kuin yhteiskunnan parhaita kansalaisia. Säätiölaki ohjaa toimintaa ja säätiöiden oma säädekirja määrittää tarkasti sen, mihin rahaa jaetaan. Verohelpotukset takaa vain yleishyödyllinen tarkoitus.

Säätiöiden toimintaa saa ja pitää silti kyetä katsomaan kriittisesti, Suvikumpu sanoo. Parantamisen varaa on siinä, miten säätiöt viestivät ulospäin kaikesta hyvästä, mitä säätiörahoituksella on saatu aikaan. Säätiöt ja rahastot ry on aloittanut oman viestintäkampanjansa twiittaamalla päivittäin tietoa jostakin säätiörahoituksen mahdollistamasta hankkeesta tunnuksella #säätiötekoja. Liisa Suvikumpu näkee kuitenkin säätiöt tärkeinä nimenomaan uuden ja lisäarvoa tuottavan tutkimuksen mahdollistajana.

– Säätiöt kuulevat ensimmäisenä Suomen parhaat ideat. Säätiöt ovat ketteriä ja pystyvät reagoimaan yhteiskunnan tarpeisiin nopeammin kuin valtiokoneisto, Liisa Suvikumpu sanoo.

Säätöiden pitkä historia

Säätiöillä on Suomessa pitkä perinne. Säätiöitä perustettiin jo Ruotsin vallan aikaan, tuolloin kuninkaan luvalla. Yksityisen rahan osuus tieteen rahoituksessa on kuitenkin vieläkin vanhempi. Varakkaat aatelissuvut ryhtyivät jo 1500-luvun jälkipuoliskolla tukemaan nuorten suomalaismiesten opiskelua eurooppalaisissa yliopistoissa varmistaakseen sivistyksen saapumisen myös Suomeen. Valistuksen ajan ihanteena puolestaan oli luoda myös Suomeen huippuyliopistojen veroinen koulutusjärjestelmä. Varakkaat suvut rahoittivat yliopistojen perustamista ja niiden yhteyteen perustettiin monia yksityisiä stipendirahastoja, eräänlaisia ensimmäisiä apurahajärjestelmiä.

Itsenäisyyden ajan alkuvuosina Suomi oli vielä varsin köyhä maa. Julkinen raha ei 1920-luvulla riittänyt edes professorien palkkoihin, saati sitten uusien virkojen perustamiseen. Säätiöt ylläpitivät useita yksityisiä yliopistoja ja olivat tärkeitä tieteen kansainvälistymisen rahoittajia. Kylmän sodan vuosina säätiöiden matka-apurahat mahdollistivat tiedeyhteisön pysymisen länsimaisen tiedejärjestelmän piirissä.

Lähteenä käytetty Allan Tiitan teosta Tieteen tukijoukot – Suomalaiset säätiöt tieteen ja korkeimman opetuksen kehittäjinä 1917-2017. WSOY 2018.

Säätiöt apuna listautumisessa

OP Varainhoidon asiakkuuksista vastaava johtaja Pasi Vuorinen, millainen merkitys säätiöillä on sijoittajina pörssissä?

Säätiöiden yhteenlaskettu varallisuus on ollut muutaman prosentin luokkaa pörssin markkina-arvosta. Nykyisiä omistuksia isompi merkitys niillä on mielestäni pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen lähteenä esimerkiksi listautumisissa. Näissä kotimaisuudella on erityistä arvoa.

Millaista vaikutusvaltaa säätiöt sijoittajina voivat käyttää?

Säätiöt ovat vastuullisia toimijoita ja ovat myös ottaneet aktiivisesti käyttöön vastuullisen sijoittamisen menetelmiä. Aktiivisesti toimivilla säätiöillä on mahdollisuus vaikuttaa yritysten liiketoiminnan kehittymiseen vastuulliseen ja kestävään suuntaan yhtiökokouksissa ja erilaisilla aloitteilla.

Säätiöitä pidetään varovaisina sijoittajina, voiko niillä olla vaikutusta yleiseen taloustilanteeseen?

En tiedä ovatko säätiöt varsinaisesti varovaisia sijoittajia, kun ottaa huomioon, kuinka iso osa niiden varoista on osakkeissa. Isompi merkitys on mielestäni sillä, että säätiöiden sijoitustoimintaa ei säännellä yhtä tiukasti kuin esimerkiksi vakuutusyhtiöiden. Tämä mahdollistaa suuremman riskinoton. Markkinoiden heilahtelut vaarantavat säätiön sijoitustoiminnan edellytyksiä hyvin harvoin.

Miten arvioit säätiöiden varallisuuden kehitystä lähivuosina?

Säätiöillä on edessä samoja haasteita kuin muillakin sijoittajilla. Matala korkotaso vähentää vaihtoehtoja ja suosii edelleen sijoittamista osakkeisiin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Toisaalta säätiöiden varallisuudesta valtaosa on osakkeissa, ja ne ovat päässeet nauttimaan viime vuosien hyvästä markkinakehityksestä. Mikäli korot pysyvät alhaalla ja osakesijoittamiselle ei ole hyviä vaihtoehtoja, uskon säätiöiden varallisuuden kasvavan suotuisasti lähivuosina. Pitemmällä aikavälillä säätiöiden sijoitusten suuri paino osakkeissa on positiivista niiden varallisuuden kehityksen kannalta.

Säätiöt lyhyesti:

  • Suomessa on 2700 rekisteröityä säätiötä.
  • Säätiöiden taseen loppusumma on yli 20 miljardia euroa. 100 suurinta säätiötä edustaa 80 prosenttia taseesta.
  • Säätiöiden mediaanikoko on 1.3 miljoonaa euroa.
  • Säätiöiden sijoituksista 62 prosenttia on osakkeissa, 17 prosenttia koroissa ja 15 prosenttia kiinteistöissä.

Lue lisää
Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti herättää poliittisia intohimoja – mutta mitä kaikkea se sisältää ja miten Suomi parhaiten hyödyntäisi oman reilun 3 miljardin siivunsa?

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Tuoreen kyselyn mukaan talouskriisin uhka jättää taakseen ilmastohuolet ja jopa tarttuvat taudit. Taloustutkijan mielestä suomalaiset eivät ylireagoi, päinvastoin.

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kulutuksen kääntyminen kasvuun heinäkuussa ylläpitää Suomen talouden toipumista koronakriisistä. Teollisuudessa näkymät ovat edelleen epävarmat.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa