– Emme voi kilpailla vaikkapa aasialaisia yrityksiä vastaan palkkatasolla. Kansainvälisillä markkinoilla avaintekijä on usein se, että yrityksellä on jokintekninen etu.Tekoäl yantaa mahdollisuuden tähän, sanoo apulaisprofessori Heikki Huttunen Tampereen yliopistosta.

Huttunen on ollut perustamassa AI Hub Tampere -tekoälykeskusta, joka auttaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä tekoälyn käytössä. Mahdollisuudet siihen kasvavat koko ajan, sillä tekoälyratkaisut arkipäiväistyvät ja niiden kustannukset laskevat.

Näen tekoälyn modernin automaatiotekniikan jatkona. Kone tekee työtä väsymättä ja saavuttaa monissa tehtävissä ihmisen tarkkuuden. Tällaista työn tehokkuuden kasvua etsitään ja tarvitaan myös pk-yrityksissä.

Samoilla linjoilla on tekoälyn ja robotiikan asiantuntija Cristina Andersson. Hän toimii asiantuntijana esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa Hyvinvointialan robotiikan ja tekoälyn ohjelmassa.

Andersson viittaa neljän d:n perusohjeeseen: tekoälylle ja roboteille kannattaa antaa erityises- ti tehtäviä, jotka ovat likaisia (dirty), tylsiä (dull), vaarallisia (dangerous) tai kalliita (dear). Kone voi tehdä tällaisia tehtäviä ihmistä edullisemmin ja varmemmin, ja samalla työntekijöiden resursseja vapautuu mielekkäämpiin tehtäviin.

– Esimerkiksi varastoalan logistiikassa on saavutettu jopa 800 prosentin tuottavuusparannuksia, sanoo Andersson.

Hän kertoo, että tekoälyn ja robotiikan käyttöalueet laajenevat koko ajan. Terveydenhuollon alueella on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi kotihoidossa käytettävästä lääkkeen jakelurobotista. Automatisointi keventää kotihoitajien työtä ja parantaa samalla hoidon laatua. Erinomaisia tuloksia on Suomessa saatu myös kuntoutusroboteista, jotka auttavat aivovammapotilaita.

Data avainasemassa

Miten uuden tekniikan käyttöä kannattaa lähestyä pk-yrityksissä? Andersson neuvoo käymään läpi yrityksen prosesseja ja etsimään kohteita, joissa automatisoinnista saataisiin nopeasti tuntuvaa hyötyä.

Huttunen kertoo, että avaintekijäksi nousee yleensä data, sillä tekoälyssä käytettävä koneoppiminen vaatii paljon laadukasta opetusdataa.

– Yleensä 80 prosenttia tekoälyhankkeiden työstä liittyy datan keräämiseen ja vain 20 prosenttia itse toteutukseen. Huonolla datalla ei saa muuta kuin huonoja järjestelmiä, hän toteaa.

Andersson kertoo, että hankkeissa on tärkeää ottaa huomioon myös tekoälyn vaikutukset organisaatioon.

– On huomattu, että niissä yrityksissä, joissa tekoälyä on otettu käyttöön, työ on alkanut järjestäytyä uudella tavalla. Työtehtävät eivät välttämättä ole vähentyneet, sillä tekoäly synnyttää myös uudenlaisia tehtäviä, Andersson kertoo.

Hän kannustaakin yrityksiä ennakoimaan osaamistarpeiden muutoksia. Näin työntekijöiden taitoja voidaan kehittää jo etukäteen oikeaan suuntaan. Tekoälyyn liittyvien kysymysten pohtiminen kannattaa aloittaa viimeistään nyt. Huttunen kertoo, että tekoälyn nousu alkoi akateemisessa maailmassa vuoden 2011 tienoilla, mutta viimeisten parin vuoden aikana on siirrytty konkreettisten toteutusten puolelle, myös pienemmissä yrityksissä.

– Tekniikat alkavat olla valmiita käyttöön. Aika on nyt varsin sopiva tekoälykelkkaan hyppäämiselle, Huttunen kannustaa.

Tekoäly-yritysten huiput kasvavat vauhdilla

Teknologiateollisuuden Tekoälykiihdyttämö valitsee kaksi kertaa vuodessa alan huippuyritykset AI Landscape -listalle. Tuorein listaus julkistettiin marraskuussa 2019.

Listan yritykset ovat selkeästi kasvuyrityksiä, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille. Yri- tysten liikevaihto yli kaksinkertaistui vuodesta 2017 vuoteen 2018.

Suomalaisiin kasvuyrityksiin tehdyt ennätyssijoitukset näkyvät myös tekoäly-yrityksien rahoituksessa. Yritysten yhteenlaskettu rahoitus oli 94 miljoona euroa.

Vuoden 2019 aikana on synty- nyt monia uusia tekoäly-yrityksiä. Ensimmäistä AI Landscape -listausta varten käytiin läpi noin 50 yritystä. Nyt julkaistu lista valittiin 250 tekoälyä kehittävän yrityksen joukosta. Alalle on tullut entistä enemmän tuoteyrityksiä, jotka keskittyvät pieneen markkinarakoon.

​