Talouden uudet pelisäännöt haastavat myös talouspolitiikan

Taloudessa on jo hyvän aikaa eletty tilanteessa, jossa sekä korot että inflaatio ovat alhaisia. Millaista raha­ ja finanssipolitiikkaa talouden uudet pelisäännöt vaativat? Entä millaisia haasteita talouspolitiikka kohtaa? Kolme asiantuntijaa vastaa.

Talous ja yhteiskunta
21.2.2020
Petri Mäki­-Fränti: ”Hankalat päätökset odottavat”

Suomen Pankin rahapolitiikan ja tutkimusosaston vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti pitää alhaisten korkojen ja matalan inflaation yhdistelmää hankalana. Tilannetta kutsutaan niin sanotuksi rahapolitiikan nollakorkorajoitteeksi.

– Korot ovat niin alhaisia, että rahapolitiikan keinoin on tavanomaista vaikeampaa elvyttää taloutta, Mäki-Fränti analysoi.

Mäki-Fränti muistuttaa, että Euroopan Keskuspankki ja muut pankit ovat toteuttaneet määrällisiä elvytystoimia, joilla on mahdollista lisätä likviditeettiä taloudessa muilla keinoilla. Keskuspankit ovat muun muassa toteuttaneet laajan joukkovelkakirjojen osto-ohjelman. Tavoitteena on ollut tuoda lisää rahaa talouteen ja lisätä talouden aktiivisuutta.

Vuoden 2019 syksyllä odotettiin suhdannekuoppaa tai jopa maailmanlaajuista talouslamaa. Koska perinteiset talouspolitiikan keinot toimivat tavallista heikommin, lamaodotukset aiheuttivat ajoittain jopa pelkoa markkinoilla. Mäki-Fränti ei näe tilannetta yhtä synkkänä.

– Maailmantaloudesta on tullut vähän myönteisempiä uutisia ainakin, jos miettii Euroalueen kehitystä. Ja muutenkin näyttää siltä, että epävarmuus maailmantaloudessa on viime aikoina enemmänkin lieventynyt kuin kasvanut. Epävarmuus ei kuitenkaan ole poistunut taloudesta, ja tilanne voi muuttua nopeastikin.

Mäki-Fränti arvioi, että alhainen investointikysyntä alkaa jollain aikavälillä näkyä myös Suomen viennissä.

– Jos katsoo Suomen tilannetta, me olemme suhdannetilanteen osalta jälkijunassa. Meillä ei teollisuustuotannon kasvukaan ole vielä hidastunut samalla tavalla kuin monessa muussa maassa. Meillä mahdollinen kasvun hidastuminen, jos sitä ylipäätään tullaan näkemään, nähdään vasta myöhemmin tänä vuonna.

Vaikka maailmantalouden tilanne näyttääkin jo hieman valoisammalta, Mäki-Fränti ei ennusta nousukautta. Edessä on luultavasti hitaamman kasvun kausi, joka tulee jatkumaan useita vuosia.

– Ekonomistien konsensusnäkemys pidemmän aikavälin kasvusta tuntuu olevan aika yleisesti se, että suhdanteista riippumattomista tekijöistä johtuva talouskasvu tulee olemaan hitaampaa kuin mihin totuttiin erimerkiksi ennen vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneiden nopean kasvun vuosina.

Hitaamman kasvun taustalla ovat enemmän rakenteelliset kuin suhdanteelliset tekijät. Kun katsotaan Suomen kaltaisten kehittyneiden maiden ongelmia, nousevat esille hidas tuottavuuskasvu, väestön ikääntyminen, pitkään jatkunut matala investointiaste ja hidas tuottavuuskasvu. Tulevaisuudessa onkin edessä entistä hankalampia talous- ja rakennepoliittisia päätöksiä, sillä ihmelääkettä matalasuhdanteen välttämiseen ei löydy edes teknologisista innovaatioista.

– Uutisissa näkyy paljon pöhinää esimerkiksi talouden digitalisaatiosta. Tällöin esitetään aika rohkeitakin näkemyksiä siitä, miten se tulee mullistamaan kaiken. Mutta jos katsoo talouden tuottavuuslukuja, digitalisaatio ei ole kehittyneidenkään maiden tilastoissa näkynyt millään tavalla moneen vuoteen. Digitalisaation talouskasvua edistävää vaikutusta saadaan näemmä vielä odottaa, jos sitä koskaan tullaan edes näkemään.

Aki Kangasharju: ”Pankit kärsivät”

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kertoo, että nollakorkotilanteen riskitekijät ja negatiiviset vaikutukset ovat pikkuhiljaa voimistumassa taloudessa.

– Mitä se tarkoittaa pidemmällä aikavälillä, on vasta arvailujen varassa. Ainakin kirjallisuus osoittaa, että mitä pidempään korot ovat nollassa, sitä enemmän pankit kärsivät ja sitä voimakkaammiksi negatiiviset vaikutukset nollakorkojen maailmasta käyvät. Kun halpaa rahaa pumpataan kauemmin markkinoille, omaisuusarvot nousevat ja erilaisten kuplien syntymisen mahdollisuus kasvaa, Kangasharju valottaa.

Matalat korot vaikuttavat reaalitalouteen myös osakemarkkinoiden kautta.

– Omistajilla on koko ajan enemmän kannusteita ottaa voitot pois yrityksistä ja sijoittaa ne varmemman tuoton houkuttelemina osakemarkkinoille. Mikäli voittoja siirretään jatkuvasti pois yrityksistä, vähenee investointihalukkuus, mikä yhä edelleen vähentää talouskasvun mahdollisuutta tulevaisuudessa.

Kaikkia talouden perinteisiä työkaluja ei silti ole käytetty loppuun, arvioi Kangasharju.

– Lyhyellä aikavälille me tiedämme suunnilleen mitä seuraavaksi tapahtuu. Vuonna 2019 talouteen ennustettiin taantumaa. Keskuspankit kykenivät kuitenkin vaikuttamaan rahoitusmarkkinoihin niin, että taantumapelot hälvenivät. Eli vaikka korot ovat nollassa, rahapolitiikalla on vielä jotain virkaa.

Uusi tilanne korostaa Kangasharjun mielestä talouspolitiikan ja poliitikkojen roolia.

Mehän olemme ottaneet rahapolitiikan pois poliitikoilta ja antaneet sen teknokraateille. Ne eväät on nyt syöty. Keinoja on vielä jäljellä, mutta painopiste on siirtynyt taas poliitikoille. Uusi tilanne vaatii poliittisilta päätöksentekijöiltä kykyä tehdä talousuudistuksia varsinkin Japanin, Suomen tai koko Euroopan kaltaisissa jäykissä talouksissa.

Kangasharjun mukaan Suomessa tarvitaan suuriakin poliittisia uudistuksia, jotta talouskasvulle voi tulla tilaa. Esimerkkeinä hän mainitsee työmarkkinoiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen. Kumpaakin uudistusta yritetään toteuttaa jo toisen hallituksen voimin.

– Kun talouskasvulle tulee tilaa, tulee myös kysyntää rahalle ja silloin korotkin voivat lähteä nousuun. Poliitikkojen olisi kyettävä tekemään myös lyhyen tähtäimen finanssipolitiikkaa. Elvytyksen pitäisi kohdistua tehokkaisiin elvytyskohteisiin.

Poliittisen päätöksenteon vaikeus on jo niin yleinen ongelma kehittyneissä maissa, että se vaikuttaa koko maailmantalouteen.

– Päätöksenteko on tullut koko ajan vaikeammaksi. Se tekee myös tulevaisuudenkuvan huolestuttavaksi. Kuinka länsimaiden käy, kun päätöksenteko on vaikeampaa ja kaikki helpot kontit on käytetty? Mutta sitä se vaatisi, että tästä hyvä tulisi.

Simo Pinomaa: ”Taustalla elvyttävä rahapolitiikka”

Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Simo Pinomaa muistuttaa, että uuden taloustilanteen taustalla on Euroopan keskuspankin erittäin elvyttävä rahapolitiikka.

–Tavoitteena on ollut kiihdyttää investointeja ja kulutusta sekä saada talous kasvamaan ja inflaatio normaalitasolle. Hintojen lasku olisi uhkaava tilanne. Se saisi talouden hyytymään. Kuluttajat eivät tee päätöksiä, koska odottavat hintojen laskevan lisää.

Tilanteessa, jossa sekä korot että inflaatio ovat alhaisia, varallisuusarvojen kuten osakkeiden, kiinteistöjen ja asuntojen hinnat nousevat.

Tämä on Euroopan keskuspankin politiikan seurausta, vaikka se ei olekaan ollut sen päätarkoitus. Sijoittaminen kannattaa. Suuren velan ottaminen on kuitenkin riskialtista, koska korot voivat nousta, jos Euroopan keskuspankki muuttaa rahapolitiikan suuntaa.

Vuoden 2020 alussa käyttöön otettu osakesäästötili on Pinomaan mukaan tärkeä väline myös talouspolitiikassa.

– Suomalaiset makuuttavat liikaa rahoja pankkitileillä. Kotitalouksilla on 94 miljardia euroa talletuksia, vain 34 miljardia osakkeita ja 26,5 miljardia rahastoja. Kansankapitalismin edistäminen on tärkeää. Se vähentäisi pikkuhiljaa myös varallisuuseroja.

Finanssipolitiikan kautta tehtävällä makrovakautuksella on edelleenkin suuri merkitys talouden vaihtelujen tasoittamisessa, kun rahapolitiikan huomio lukittuu mataliin korkoihin. Päätöksenteossa on kuitenkin otettava huomioon niin kutsutut automaattiset vakauttajat. Matalasuhdanteen aikana työttömyys- ja muut sosiaalimenot nousevat ja tasoittavat suhdanteita.

Tästä syystä paljon ei kannata tehdä. Varsinkin julkisten menojen lisäys on ongelmallista, koska niitä on vaikea alentaa.

Luetellessaan suhdannekuopan välttämiseen tarvittavia välineitä Pinomaa mainitsee veronkevennykset, aidosti väliaikaiset menot sekä kotitalouksien ja yritysten luottamuksen.

– Tällä hetkellä pelkona ovat veronkiristykset. Suomikaan ei ole piilossa ilmastonmuutokselta, joka muuttaa kulutuksen rakennetta. Tuotannossa ilmastonmuutoksen torjuminen näkyy niin kutsuttuna irtikytkentänä: päästöt voivat pienentyä, vaikka talous kasvaa.

Kotimaassa haasteena on väestön ikääntyminen.

– Jos nyt ei tehdä muutoksia, verotus alkaa kiristyä ensi vuosikymmenen lopulla. On mahdollista, että myös eläkeikää joudutaan nostamaan.

Lue lisää
Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti herättää poliittisia intohimoja – mutta mitä kaikkea se sisältää ja miten Suomi parhaiten hyödyntäisi oman reilun 3 miljardin siivunsa?

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Tuoreen kyselyn mukaan talouskriisin uhka jättää taakseen ilmastohuolet ja jopa tarttuvat taudit. Taloustutkijan mielestä suomalaiset eivät ylireagoi, päinvastoin.

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kulutuksen kääntyminen kasvuun heinäkuussa ylläpitää Suomen talouden toipumista koronakriisistä. Teollisuudessa näkymät ovat edelleen epävarmat.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa