Suomalaiset suuryritykset ovat parhaillaan keskellä toimialojen rakenteita ravistelevaa murrosta.

OP:n suuryritystutkimuksen‍ mukaan yritykset eivät kuitenkaan kohtaa muutosta passiivisina sopeutujina. Lähes 70 prosenttia tutkimuksen vastaajista näkee liiketoimintalogiikan murroksen ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana. Lisäksi yli 70 prosenttia vastaajista luottaa yrityksensä osaamiseen myös tulevaisuuden teknologiavalinnoissa.

OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi arvioi, että vankka luottamus omaan osaamiseen perustuu aiempiin onnistumisiin.

– Digitalisaation ja disruption nostattamasta epävarmuudesta on päästy vaiheeseen, jossa aiemmin tehdyt suunnanmuutokset alkavat tuottaa tuloksia. Liiketoimintalogiikassa on tehty valintoja, jotka ovat osoittautuneet oikeiksi. Uhka on muuttunut mahdollisuudeksi, Keitaanniemi sanoo.

Yritysten suuri muutosvalmius oli yllätys tutkimuksen tekijöille.

– On hyvä uutinen kaikille, että muutos nähdään mahdollisuutena. Usko itseen on hieno asia, ja usein se myös ennakoi positiivista kierrettä, sillä tappiotunnelmissa ei synny kasvua. Toivottavasti optimismi perustuu faktoihin, sanoo OP:n tutkimuksen toteutuksesta vastannut Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattila.

Hitaamman kasvun aikaan varauduttu

Uusimmat talousennusteet kertovat, että talouskasvu on vääjäämättä hidastumassa sekä Suomessa että suuryritysten tärkeimmissä vientimaissa euroalueella.

Suhdannekäänteen ensioireet näkyvät myös suuryritystutkimuksessa. Vastaajista 72 prosenttia sanoo jo valmistautuneensa mahdollisesti pitkäänkin jatkuvan matalan kasvun aikaan.

– Varautuminen on aiheellista, mutta tutkimuksen tulokset kertovat myös sen, että yritysten tulevaisuudenusko ei ole rapautunut. Pääosa vastanneista suuryrityksistä uskoo itseensä, toimialaansa ja asiakkaisiinsa. Nyt tärkeintä on kokonaiskuvan katsominen sekä liiketoiminnan pitkäaikaisen strategian toteuttaminen, Keitaanniemi painottaa.

Vuonna 2020 suomalaiset suuryritykset odottavat 3,8 prosentin kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Kotimaan markkinan kasvuodotus on enää 0,2 prosenttia.

Heikkenevästä suhdannenäkymästä huolimatta suuryritykset aikovat lisätä tuotantokapasiteettiaan erityisesti Suomessa. Tämäkin kertoo vahvasta luottamuksesta pitkän aikavälin kysyntään ja Suomeen tukikohtana, tulkitsee Mattila.

Tuotannollisten investointien kasvu heijastuu myös suuryritysten alihankkijaverkostoon. Kotimainen alihankinta jatkaa kasvuaan.

– On hienoa, että suuryritysten luottamus suomalaisiin kumppaneihin näyttäytyy näin vahvana. Suomalaiset toimittajat ja alihankkijat ovat maineen ja vastuullisuuden kannalta turvallisempia ja helpommin hallittavia kuin monet ulkomaiset hankintaketjut. Alihankintaketjujen työllistävä vaikutus kotimaassa on suuri, Keitaanniemi sanoo.

Omaa henkilöstöä halutaan kehittää

Tutkimuksen mukaan suuryritysten tarjoamien työpaikkojen määrä ei enää kasva yhtä voimakkaasti kuin aiempina vuosina. Silti suuryritykset tarjoavat edelleen hieman edellisvuotta enemmän työpaikkoja kotimaassa.

– Työpaikkoja syntyy, jos Suomen kilpailukyky on riittävän vahva kilpailijamaihin verrattuna. Yritysten menestymiseen vaikuttaa myös kotimainen kysyntä. Kun kysyntä kasvaa, syntyy tarvetta rekrytoida uutta henkilöstöä. Myös yritysten teknologiamurros synnyttää uusia rooleja ja työpaikkoja, Keitaanniemi sanoo.

Tutkimuksen mukaan suuryritysten investoinnit omaan henkilöstöön jatkuvat vahvana. Peräti 95 prosenttia vastaajista pyrkii ratkaisemaan tulevia osaamistarpeita oman henkilöstön kehittämisellä, 96 prosenttia rekrytoimalla uusia osaajia.

– Tämä viesti on työvoimapolitiikan kannalta varsin positiivinen. Se peilaa osaltaan yritysten uskoa tulevaan ja pohjakoulutukseltaan vahvaan suomalaiseen työvoimaan, Mattila sanoo.

Osaamisen varmistaminen on kuitenkin kiihtyvää kamppailua. Tutkimuksen vastaajista ­­90 ­prosenttia arvioi, että heidän toimialallaan käydään kovaa taistelua pätevistä ammattilaisista.

– Suomessa on huutava pula teknologiaosaajista. Omien työntekijöiden uudelleenkouluttaminen ja erilaisten vetovoimatekijöiden kehittäminen ulkomaisten työntekijöiden houkuttelemiseksi nousevatkin jatkossa kilpailuvalteiksi, Keitaanniemi sanoo.

Vastuullisuus on aidosti valtavirtaa

Edellisessä suuryritystutkimuksessa 56 prosenttia vastaajayrityksistä koki tehtäväkseen polttavien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen. Nyt vastaava osuus oli 72 prosenttia.

– Kuudentoista prosenttiyksikön harppaus yritysten yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa on tilastollisesti olennainen, Mattila sanoo.

Keitaanniemen mielestä vastuullisuudesta on viimeistään nyt tullut valtavirtaa.

– Yrityksiltä vaaditaan nyt tekoja, ja vastuullisuus on tullut monessa yrityksessä liiketoiminnan ytimeen. Vastuuttomasti tai epäeettisesti toimivien yritysten on yhä vaikeampi menestyä kilpailussa. Sen sijaan vastuullinen toiminta kanavoituu lopulta yritykseen myös euroina monia reittejä pitkin.

Vastuullisuuden merkityksen kasvu näkyy myös yritysrahoituksessa.

– OP Yrityspankki on myöntänyt vuonna 2019 yli 0,5 miljardia euroa vihreää ja vastuullista rahoitusta suomalaisille suuryrityksille, Keitaanniemi sanoo.

Poliittisia riskejä myös kotimaassa

Varjoja suuryritysten pääosin valoisaan tulevaisuudenkuvaan luovat poliittiset riskit.

– Maailmalla vellova epävarmuus vaikuttaa väistämättä Suomessa toimiviin yrityksiin, Keitaanniemi sanoo.

Myös Suomeen liittyviä riskejä nousi tutkimuksessa esiin. Lähes puolet vastaajista kokee Suomen poliittisen johtamisen uhkana omalle toiminnalleen.

– Tuloksissa näkyy tietynlainen turhautuminen siihen, että Suomen politiikan linjaa on aiempaa vaikeampi ennakoida. Hallituspolitiikan pitkiä kaaria ei enää ole. Suuryrityksillä on joka tapauksessa vastuu pitkävaikutteisista investoinneista. Yritysten mielestä poliitikot eivät ymmärrä riittävästi sitä, että kaikkia nappeja ei voi koko ajan liikuttaa. Pitää olla joitain lupauksia, joista pidetään kiinni, Mattila sanoo.

Poliittisesta epävarmuudesta huolimatta Suomea pidetään vakaana toimintaympäristönä.

– Verrattuna vaihtoehtoihin Suomi on edelleen monella tavalla vakaimpia ja ennakoitavimpia investointialustoja. Se usko ei ole heikentynyt, Mattila sanoo.