Suuryritykset kasvavat, ja ne aikovat myös uudistua

OPn ja Aalto-yliopiston professorien tuore suuryritystutkimus ei jätä epäilyksille sijaa. Suomen suurimmat yritykset kasvavat juuri nyt leveällä rintamalla. Mihin kasvun tuottamat entistä runsaammat resurssit kannattaa suunnata?

Talous ja yhteiskunta
13.2.2018

– Nyt ei enää valmistauduta kasvuun, nyt varustaudutaan kasvuun. Kaikki merkit odottelusta ovat poistuneet. Se on suuryritystutkimuksen isoin ja tärkein viesti, sanoo Aalto-yliopiston käytäntöön suuntautunut professori Pekka Mattila.

OPn yrityspankkiliiketoiminnasta vastaava johtaja Hannu Jaatinen on saanut runsaasti tutkimustuloksia tukevia viestejä myös suoraan yrityksiltä.

– Kyllä sieltä paistaa, että tilanne on nyt hyvä. Vielä vuosi sitten yritykset keskittyivät kulurivin manageeraamiseen ja säästämiseen. Nyt yritykset kasvavat, rekrytoivat, tekevät hyvää tulosta ja hakevat uusia investointimahdollisuuksia. Yritysjohtajien tulevaisuuden näkymä on jopa vahvempi kuin ekonomistien.

Esimerkit onnistumisesta rohkaisevat

Kasvusta näkyi vasta viitteitä edellisessä suuryritystutkimuksessa, joka julkistettiin 30. tammikuuta 2017. Mitkä tekijät saivat aikaan muutoksen?

– Osittain kyse on siitä, että kohdemarkkinat ovat kehittyneet hyvin. Lisäksi melkein jokaiselta toimialalta alkaa löytyä innostavia mallisuorituksia onnistumisista, Mattila sanoo.

– Myös yritysjohtajat ovat siinä mielessä laumasieluja, että he katsovat jatkuvasti ympärilleen ja välttävät vaarantamasta omaa yritystään huimapäisyydellä. Kun toimialalla tai arvoketjussa nousee esimerkkejä siitä, että onnistuminen on mahdollista, usko tulevaisuuteen leviää nopeasti. Kyse on pitkälti markkinakehityksen, ennakkotapausten ja uskon yhteisvaikutuksesta.

Uudistuminen on välttämätöntä

Monet yritykset investoivat päättyneenä vuonna tuotantokapasiteettinsa lisäämiseen. Mattila muistuttaa myös toisesta tärkeästä kehityskohteesta, jota ei saa unohtaa:

– Hyvien aikojen mukanaan tuomat runsaammat resurssit kannattaa käyttää siihen, että rakennetaan ja varmistetaan oma, voittava toimintatapa. Pitkällä aikavälillä markkinaansa paremmin menestyvät vain ne yritykset, jotka erottuvat myönteisesti toimialan valtavirtasta.

Uutta luodaankin jo monin tavoin. Eräs tärkeimmistä voimavaroista näyttää sittenkin olevan oma henkilöstö.

– Tutkimuksessa suuryritykset sanovat, että he ovat hyvin sitoutuneita nykyiseen henkilöstöönsä. Hyvin suuri osa vastanneista yrityksistä on valmis panostamaan nykyisen henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Uusia mahdollisuuksia etsitään myös vastuullisesta toiminnasta.

– Vastuullisuus nousee voimakkaasti esiin. Taustalla on varmasti megatrendejä, kuten kestävä kehitys ja jakamistalous, mutta yritykset näkevät vastuullisuudessa myös paljon liiketoimintamahdollisuuksia, Jaatinen sanoo.

Reetta Kivelä, Paulig, Gold&Green Foods.

Paulig osti elokuussa 2017 51 prosenttia nyhtökauratuotteita valmistavasta God&Green Foods Oy:stä. Kuvassa yhtiön teknologiajohtaja Reetta Kivelä, joka valittiin tammikuussa vuoden 2017 teknologiajohtajaksi.

Lisää yrityskauppoja

Yritykset hakeutuvat entistä hanakammin yhteistyöhön toisten yritysten kanssa.

– Moni yritys on oivaltanut, että heillä ei ole voimia tehdä muutosta omin voimin. Täytyy osata luottaa myös ulkopuolisten tai verkoston apuun, Mattila sanoo.

¬– Yhteistyöstä start-up -kentän kanssa haetaan uusia tekemisen tapoja – tästä hyvä esimerkki on StoraEnso. Yhteistyö voi olla myös rakenteellista. Näin toimi esimerkiksi Paulig, kun se osti enemmistön nyhtökaurayhtiö Gold&Green Foodsista. Yrityskauppojen määrä on ylipäätään kasvanut, mikä on merkki toimeliaisuuden lisääntymisestä ja kasvuhakuisuudesta.

Mistä löytyvät uudet suuryritykset?

Kaikkien positiivisten viestien joukosta seuloutuu esiin myös huolta aiheuttavia seikkoja. Astetta pienemmät yritykset eivät kasva läheskään yhtä nopeasti kuin suuret yritykset.

– Suomen vientiä vetää lopulta rajallinen joukko täysin globaaleja yrityksiä. Kaikkein suurimpien yritysten joukossa trendi on hyvin yhtenäinen, mutta seuraavassa kokoluokassa on jo hajontaa, Mattila sanoo.

Jaatinen vahvistaa tutkimuksen havainnon.

– Meiltä puuttuu kasvavaa keskisuurta yrityskantaa, ja sitä puuttuu isosti. Kasvuyritysten tukemiseen pitäisi nyt tarttua päättäväisesti. Pääomasijoittajat tekevät erittäin hyvää työtä kasvattaessaan keskisuuria yrityksiä. Fokus on aina vahvasti kasvuhakuinen esimerkiksi silloin, kun jotain toimialaa konsolidoidaan.

Poliittiset riskit huolettavat

Selkeä huolenaihe liittyy poliittisiin riskeihin, joiden arvioidaan kasvaneen.

Tutkimuksen mukaan varsinkin juuriltaan suomalaiset yritykset ovat enemmän huolissaan toimintaympäristöstään kuin Suomessa toimivat ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt. Tähän löytyy selkeä selitys, sanoo Mattila.

– Kansainvälisesti toimivilla yrityksillä on aina enemmän valinnanmahdollisuuksia. Esimerkiksi tuotannon sijoittelussa niillä on täysin globaali näkymä. Jos meininki Suomessa ei miellytä, ne katsovat vaihtoehtoja.

– Kun mennään pienempään kokoluokkaan, joukossa on paljon yrityksiä, joiden markkinat, tuotanto ja koko infrastruktuuri ovat Suomessa. Sellaisessa tilanteessa neuvotteluasema ei ole ollenkaan samaa luokkaa kuin niillä yrityksillä, joille Suomi on reunamarkkina.

Suuryritykset käyttävät valtaa

Suurten yritysten tekemät päätökset ovat samalla vallankäyttöä, mistä niitä myös aika ajoin kritisoidaan.

– Jonkinlainen vallankäyttö on perusteltua, koska suuryritykset ovat valtavan keskeisessä roolissa siinä, miten Suomella menee, Mattila muistuttaa.

Vaikka läheskään kaikki suuryritykset eivät toimi globaalisti, kansainvälinen ajattelu on juurtunut käytännössä kaikkiin tutkittuihin yrityksiin.

– Jako ulkomailla toimiviin viennin sankareihin ja Suomessa torkkuviin kotimarkkinayrityksiin on jo ohi. Myös tiukasti Suomeen ankkuroituneet yritykset ovat kansainvälistyneet omalla tavallaan. Kyse on siitä, mistä haetaan verrokkeja ja mallisuorituksia. Lisäksi myös kotimarkkinayrityksissä arvostetaan työntekijöitä, joilla on kansainvälisistä kokemusta tai koulutusta.

Poimintoja suuryritystutkimuksesta:

• Vuonna 2017 suuryritykset työllistävät yhteensä yli 28 000 työntekijää (+3,35 %) enemmän edellisvuoteen verrattuna.

• Suomen ennestäänkin suuryritysvaltainen yrityskenttä polarisoituu entisestään. Suomen 25 suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuoden aikana yli 13,1 miljardia euroa (+9 %).

• Vain kaksi prosenttia suuryrityksistä uskoo tuotannon Suomessa vähenevän lähitulevaisuudessa.

• Erityisesti juuriltaan suomalaiset suuryritykset panostavat kilpailijoitaan laajempaan tuote- tai palvelutarjontaan.

• Selvästi yli puolet suuryrityksistä kokee, että heillä on merkittävä rooli polttavien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa.

Tutustu suuryritystutkimuksen tutkimusraporttiin.

Kohti uutta luovaa myrskyä

Lue lisää
Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalainen ruoka on todistetusti puhdasta, mutta kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee ennen kaikkea vetävä brändi. Kasvava jäljitettävyyden trendi on yksi osa-alue, jossa Suomi voisi loistaa...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa