Seppo Honkapohjan missio: lisäresursseja taloustieteen tutkimukseen

Makrotaloustieteilijä Seppo Honkapohja on jättämässä jäähyväiset akateemiselle uralle, mutta sitä ennen hän haluaa vielä kasvattaa taloustieteen opetuksen resursseja ja tutkijoiden määrää. OP Ryhmän Tutkimussäätiön tunnustuspalkinnon saanut taloustieteilijä sanoo, että opetuksen ja tutkimuksen kenttään on jäänyt aukkoja, jotka pitää nyt paikata.

Talous ja yhteiskunta
13.2.2018

– Suomalainen yliopistosektori ei nykyään kouluta riittävästi makrotalouden tohtoritasoisia tutkijoita, joita muun muassa keskuspankki tarvitsisi. Emme esimerkiksi pystyneet rekrytoimaan Suomen Pankin tutkimusyksikköön muutama vuosi sitten suomalaisia tutkijoita, koska heitä ei vain yksinkertaisesti ollut riittävästi, Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen professori Seppo Honkapohja sanoo.

Professori Honkapohja ei kuitenkaan jäänyt tällöin voivottelemaan nuorten suomalaisten tutkijoiden vähäisyyttä, vaan alkoi kollegojensa kanssa pohtia, miksi muissa Pohjoismaissa ei ole vastaavaa ongelmaa. Selvitys paljasti, että yliopistojen resurssit taloustieteissä osalta ovat pienet, ja se on vaikuttanut myös viime vuosien tutkintomääriin.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että Suomessa on taloustieteissä vain kolmannes yliopisto-opettajista, kun vertailupohjana on esimerkiksi Tanska, Norja tai Ruotsi.

– Tämä on todella iso ero ja on selvää, että tällöin jää aukkokohtia. Jos vertaa esimerkiksi Cambridgeen, siellä on taloustieteen laitoksella yhtä paljon professoreita kuin Suomessa kaiken kaikkiaan. Aloimme kollegojen kanssa miettiä, mitä tutkijoiden vähäiselle määrälle voisi tehdä.

Ongelmaan löytyi ratkaisu: Aalto –yliopisto, Helsingin yliopisto ja Svenska Handelshögskolan ovat viime vuoden lopussa perustaneet Helsinki Graduate School of Economics –nimisen yksikön.

HGSE:n tehtävä on tuottaa monipuolisesti huippututkimusta ja vahvistaa merkittävästi alan suomalaista tohtorikoulutusta. Tätä kautta vastataan tutkijoiden puutteeseen.

– Tämä tutkijoiden määrän ja opetuksen resurssien kasvattaminen makrotalouden ja eräiden muiden sovellusalojen puolella on varmaan viimeinen projekteista, joissa olen mukana. Yhteiskuntamme tarvitsee makrotalouden ja muiden talouden erikoisalojen asiantuntijoita laaja-alaisesti. Ei olisi yhtään huono asia, jos sote-uudistuksessakin olisi talouden asiantuntijoita riittävästi mukana.

Ei toisteta samoja virheitä

Suomen taloudessa on Honkapohjan mielestä paljon vahvuuksia, mutta myös puutteita. Tuoreiden indikaattoreiden mukaan yksi Suomen ongelmista on koulutukseen satsaamattomuus. OECD:n tilastojen mukaan muut maat ovat menneet jo ohitsemme koulutetuimman väestönosan osuuksissa.

– Suomen pitäisi jatkuvasti panostaa koulutukseen, koska uusimmat teknologiset innovaatiot syntyvät tutkimuksen ja kehitystyön tuloksena, Honkapohja täsmentää.

Hänen mielestään myös Suomen talouden kapasiteettia tulisi kasvattaa.

– Suurien ikäluokkien ikääntyminen on käsillä. Julkisen talouden paineet alkavat olla todella suuret noin kymmenen vuoden päästä, kun eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat tulevat hoivaikään. Tämä on hyvin haasteellinen tilanne. Nyt kun olemme päässeet jälleen kasvuun kiinni, olisi tärkeää säilyttää maltti kansantalouden kustannuskilpailukyvyn suhteen.

Honkapohja muistuttaa, että maamme on sidottu kiinteään valuuttakurssiin, minkä takia hänen mielestään Suomen on pidettävä huolta kilpailukyvystään.

– Talouden kasvusta huolimatta julkinen talous on edelleen alijäämäinen, vaikka jäämää on viime aikoina saatu kurottua umpeen. Lisäksi kustannustehokkuus pääsi repsahtamaan meillä pahasti finanssikriisin alkaessa ja tätä virhettä ei pidä toistaa nykytilanteessa. Hyvän talouskasvun jatkuminen edellyttää malttia ja pitkäjänteisyyttä.

Honkapohja on sitä mieltä, että Suomen talouden kokonaistilanne on hyvä, mutta koulutus vaatii lisäsatsauksia.

– Yhtäältä on saatava koulutetut paremmin kiinni työelämään ja toisaalta on panostettava korkeatasoiseen tutkimukseen ja teknologiaan. On hyvä myös muistaa, että teknologia ei ole itsessään pelastaja. Tärkeintä on se, miten me hyödynnämme uutta teknologiaa eri kohteissa.

Seppo Honkapohja

Talouskasvu edellyttää Honkapohjan mielestä malttia ja pitkäjänteisyyttä.

Kovan tutkimuksen tekeminen kiinnosti jo varhain

Kansainvälisen akateemisen uran tehnyt OP-Ryhmän Tutkimussäätiön tunnustuspalkinnon saaja Seppo Honkapohja tiesi jo varhain, että talous kiinnostaa häntä. Hän sai 17-vuotiaana Suomen Kulttuurirahastolta stipendin walesilaiseen United World College of the Atlanticiin, jossa hän suoritti ylioppilastutkintonsa. Vanhempiensa akateemisuus vaikutti väistämättä siihen, että Honkapohja suuntasi lukion jälkeen Helsingin yliopistoon.

– Näin jälkikäteen mietittynä päätös keskittyä taloustieteeseen jo lukioikäisenä oli ratkaiseva koko akateemisen urani kannalta. Brittiläinen college-malli oli myös hyvin lähellä yliopisto-opiskelua ja loi pohjan akateemiselle ajattelutavalle. Heti aloitettuani opiskelemaan taloustiedettä Helsingin yliopistossa, tiesin että tutkimuksen tekeminen kiinnostaa minua, Honkapohja muistelee.

Honkapohjan kansainväliseen uraan vaikutti voimakkaasti hänen silloinen professorinsa Jouko Palmio, joka passitti kaikki jatko-opiskelijat tutkijavaihtoon.

– Ymmärsimme jo opiskeluvaiheessa, että maailmalla oppii kovan tieteen tekemisen. Ensimmäinen visiittini ulkomaiseen yliopistoon oli väistökirjavaiheessa, kun lähdin London School of Economicsiin. Väittelin tohtoriksi 28-vuotiaana.

Tämän jälkeen Honkapohja vieraili yhden vuoden Harvardin yliopistossa ja toisen Stanfordissa. Nämä vuodet olivat hänelle hyvin tärkeitä.

– Niinä vuosina pääsin tekemään kansainvälistä yhteistyötä toisten tutkijoiden kanssa ja luomaan tärkeitä ihmissuhteita, jotka ovat kestäneet tähän päivään saakka.

Sinänsä opetustyö ulkomaisissa yliopistosta ei Honkapohjan mielestä juurikaan eroa suomalaisesta opetuksesta. Eroavaisuudet näkyvät lähinnä opetuksen monipuolisuudessa ja resursseissa.

Cambridge ja Suomen Pankki

– Olin ollut jo monia vuosia Suomessa professorina sekä ohjannut ja tehnyt tutkimusta monissa tutkimusryhmissäni, kun Cambridgen yliopisto lähestyi minua ja kutsui minut yliopistonsa makrotaloustieteen professoriksi. Päätöksentekoni kesti pitkään. Mietin päätöstäni melkein vuoden, kunnes lopulta päätin lähteä.

Honkapohja sai Cambridgen yliopistosta vakinaisen professorin viran. Hänen suunnitelmissaan oli olla Englannissa eläkeikään asti. Toisin kävi. Suomen Pankki tuli suunnitelmien väliin.

– En ollut lainkaan osannut aavistaa, että palaisin kesken kaiken Suomeen. Olin Cambridgessa vuodesta 2004 vuoteen 2007.

Honkapohjan vaakakupissa painoi houkutus päästä uudistamaan Suomen Pankin tutkimustoimintaa johtoryhmätasolta.

– Teimme Suomen Pankin tutkimustoimintaan perusteellisen muutoksen: aikaisemmin tutkimus perustui talouspolitiikkatyössä mukana olevien tutkijoiden projektiluontoiseen tutkimukseen. Tästä mallista puuttui vaativan tutkimuksen tekeminen. Uudistuksen jälkeen tutkimuksen tekeminen pankissa pohjautui siihen, että tehdään eturintaman korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta pankille tärkeillä alueilla. Otimme uudistuksessa voimakkaasti esimerkkiä eräistä muiden maiden keskuspankeista.

Uudistuksesta on nyt seitsemän vuotta. Vielä ei voi täysin varmasti sanoa, että uudistus on onnistunut. Tutkimuksen tekeminen on pitkäjänteistä työskentelyä. Ennusmerkit kuitenkin viittaavat Honkapohjan tulkintojen mukaan onnistumiseen.

Honkapohja. Talous.

Seppo Honkapohja

Seppo Honkapohja on Suomen Pankin johtokunnan jäsen sekä ekonomisti. Honkapohjan ura keskuspankissa alkoi vuonna 2008. Honkapohja toimi vuodesta 2004 vuoteen 2007 Cambridgen yliopiston makrotaloustieteen professorina. Ennen siirtymistään Cambridgeen Honkapohja oli Suomen Akatemiassa, Helsingin yliopistossa, Harvardin yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa. Honkapohja tutkii pääasiassa rahapolitiikkaa.

Kahvilla-juttusarjassa käymme kahvilla mielenkiintoisen henkilön kanssa hänen valitsemassaan paikassa.

Lue lisää
Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

EU:ssa halutaan luoda uusi vastuullisen datatalouden malli, joka perustuu eurooppalaiseen arvopohjaan ja avaa mahdollisuuksia myös pienille yrityksille. Mutta pysyykö Eurooppa Kiinan ja USA:n...

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa