Puurakentamisella on Suomessa vahva asema markkina-asema pientaloissa, mutta kerrostaloissa puurakentaminen on aivan viime vuosiin saakka ollut vielä verraten vähäistä.

Vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla puutalojen markkinaosuus oli pientaloissa 85 %, rivitaloissa 76 %, kerrostaloissa 4 %, vapaa-ajan taloissa 95 % ja opetusrakennuksissa 23 %.

Tämän vuoden syyskuuhun mennessä Suomeen on rakennettu 82 yli 2-kerroksista puukerrostaloa, joissa on yhteensä runsaat 2 300 asuntoa.

Pientalorakentamisessa on paljon osaamista ja toimijoita

Antti Rinteen hallituksen tavoite on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa seuraavan neljän vuoden aikana. Mistä tavoiteltu kasvu voisi löytyä?

– Asuinrakentamisessa olisi hyvä kehittää matalaa ja tiivistä puurakentamista eli pientaloja, rivitaloja ja pieniä kerrostaloja. Siinä meillä on jo luontevasti paljon osaamista ja toimijoita, ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.

Sahatavaraa ja rakennuslevyjä valmistavan Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pahta arvioi, että puuta menee jatkossakin pientalojen rakentamiseen.

– Suomessa rakennetaan paljon puurunkoisia omakotitaloja, joissa puun osuus kokonaismateriaalista on noin 85 prosenttia. Niistä voisi löytyä myös tuleva volyymi.

Pahta näkee myös korjausrakentamisessa paljon mahdollisuuksia.

– Korjausrakentamisesta tulee todella merkittävä osa sahatavaran kysynnästä. Puuta toimitetaan paljon tukkureiden kautta pienille rakentajille.

Myös Heino uskoo korjausrakentamisen markkinan kasvuun.

– Olemassa oleviin rakennuksiin kohdistuu paljon muutos- ja kehitystarpeita, esimerkiksi lisäkerrosten rakentaminen puusta olisi järkevää. Se edellyttää kuitenkin konseptien kehitystyötä. Myös korjausrakentamisessa pitäisi käyttää teollisia toimintatapoja.

Kolmas suuri mahdollisuus on infrarakentaminen. Kohteita voivat olla esimerkiksi puusillat ja puusta valmistetut meluaidat. Myös maatalousrakentamisessa on paljon saavutettavaa. Monet navetat ja varastot rakennetaan nykyisin betonielementeistä. Ilmiselvä kehityskohde on julkinen rakentaminen.

Puisten kerrostalojen markkinaosuus 4–6 prosenttia

Entäpä kerrostalot, jotka usein ovat saaneet suurimman huomion puurakentamisesta käydyssä keskustelussa?

– Vaikka kaikki Suomessa rakennettavat kerrostalot muutettaisiin puupohjaisiksi, tarvittavan puun määrä vastaa suunnilleen yhden sahan vuosituotantoa. Kokonaiskysynnän kannalta puuta menee huomattavasti enemmän pientalorakentamiseen, Pahta sanoo.

Yli kaksikerroksisten puukerrostalojen markkinaosuus on vaihdellut vuosittain välillä 4–6 %.

Kasvua on kuitenkin tiedossa, sillä asuntorakentamisen hankekannassa on noin 10 000 varmaa, todennäköistä tai mahdollista uutta asuntoa puukerrostaloihin. Monet yleishyödylliset rakentajat ovat kiinnostuneet puutaloista.

– Puurakentamisen markkinaosuus kerrostaloissa saattaa nousta lähivuosina 10–15 prosenttiin. Kehitystä nopeuttaa se, että rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten arviointikriteerit tulevat Suomen rakentamismääräyksiin viimeistään vuonna 2025, arvioi Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professori Markku Karjalainen.

Rakentamisen kokonaisprosessia pitää kehittää

Pientalojen puurakentamisen tekniikka hallitaan. Kerrostalojen tuotannossa riittää vielä opettelemista.

– Terävimmän teollisuuskärkemme ei tarvitse hävetä yhtään maailmalla, mutta suurimittakaavaisen puurakentamisen kokonaisprosessia pitää vielä kehittää. Myös suunnittelua ja työmaatoimintaa pitää harjoitella. Suomessa ei päästä samanlaiseen rakentamisnopeuteen kuin esimerkiksi Ruotsissa, Keski-Euroopassa tai Kanadassa, Karjalainen sanoo.

Heinon mielestä puurakentamisen prosesseja pitää muuttaa teolliseen suuntaan.

– Tarvitaan tuotantotaloudellista kehitystyötä. Puurakentamiseen liittyneet palo-, äänieristys- ja kosteusongelmat on ratkaistu. Nyt pitää saada todellisia hyötyjä teollisesta puurakentamisesta.

Karjalainen löytää yhden erityisen kehityskohteen.

– Jos jossain tarvittaisiin teknologisia edistysaskeleita, niin puisissa välipohjissa. Ne ovat edelleen työvaltaisia materiaalisyöppöjä, jotka ovat huomattavasti kalliimpia kuin betoniset ontelolaatat.

Pian puuta opitaan yhdistelemään myös muihin materiaaleihin.

– Hybriditalot tulevat. Kantava runko voi olla betonia tai terästä, ja julkisivuissa voi käyttää jopa säänkestäviä komposiittimateriaaleja. Meidän pitäisikin puhua puurakentamisen sijaan paljon enemmän puun käytöstä rakentamisessa, Karjalainen sanoo.

Osaaminen pullonkaulana

Puurakentamista ei ole koskaan opetettu riittävästi ammattikorkeakouluissa. Myös puutekniikan opetusta on vähennetty. Tällä hetkellä opetusta antaa ainoastaan Lahden Ammattikorkeakoulu.

– Kaikissa arkkitehtikouluissa on kattavaa opetusta puukerrostalojen suunnittelussa, mutta insinöörikoulutus laahaa jäljessä. Esimerkiksi vaativien puurakentamiskohteiden hallitsevia rakennesuunnittelijoita on auttamattomasti liian vähän, Karjalainen sanoo.

Koska suuren mittakaavan puurakentamista ei ole opetettu, rakennusliikkeiden nykyjohto ja työntekijät suhtautuvat usein epäilevästi puurakentamisen mahdollisuuksiin.

– Nykyisin ammatissa toimivilla rakentajilla ei ole osaamista, ja kun ei ole osaamista, se vaikuttaa myös asenteisiin, Heino sanoo.

Rakennusliikkeiden intoa lähteä puurakentamiseen hidastaa myös se, että osaaminen on viritetty pitkälti betonirakentamisen tarpeisiin.

– Suunnittelussa, valmistamisessa ja logistiikassa on syvään juurtuneet toimintamallit. Siirtyminen puuhun aiheuttaa muutoksia, ja alussa myös kustannukset kasvavat. Harjoittelun ja totuttelun kautta kustannukset kuitenkin laskevat, ja kun prosessit hiotaan, kustannukset saadaan hyvin lähelle perinteistä rakentamista, Pahta sanoo.

Karjalainen peräänkuuluttaa puumyönteisiä rakennusliikkeitä.

– Nyt näyttää siltä, että suurimmat rakennusliikkeet eivät lähde isommin puurakentamiseen. Tilanne saattaa toki muuttua. Isot rakentajat ovat kansainvälisiä yrityksiä. Ne rakentavat puusta muualla maailmassa, miksei myös Suomessa, Karjalainen sanoo.

Sahatavaran kotimainen kysyntä on laskenut

Puurakentamisesta puhuttaessa unohtuu usein se karu tosiasia, että puun käyttö rakentamisessa on vähentynyt. Sahatavaran kotimainen kysyntä on pudonnut 2000-luvun alun yli viidestä miljoonasta kuutiometristä noin kolmeen miljoonaan kuutiometriin. Tämä johtuu erityisesti pientalorakentamisen hiipumisesta.

– Nyt lähdetään liikkeelle aikamoiselta takamatkalta. Jos Suomessa halutaan edistää puurakentamista, mikä muu on järkevämpää kuin ottaa raaka-aine omista puuvarannoista omalla työvoimalla ja investoinneilla ja jalostaa tuote sellaiseksi, että se voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla puurakentamisessa, Pahta sanoo.

Pahta muistuttaa, että ilman kilpailukykyistä sahateollisuutta ei jatkojalostuskaan ole kilpailukykyistä.

– Suomessa on huippuluokan sahateknologian toimittajia. Jos täällä investoidaan, laitteet hankitaan yleensä kotimaasta. Meillä on muutamia sahoja, jotka ovat investoineet lähiaikoina ja ovat nyt maailmanluokan tasoa. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että sahateollisuuden viimeinen merkittävä investointisykli on tehty 1990-luvulla. Jos halutaan pitää ala kilpailukykyisenä, sahoja on pakko lähteä kehittämään.

Koskisen Oy hankkii vuodessa noin kaksi miljoonaa kuutiota puuraaka-ainetta.

– Pikkuhiljaa tässä alkaa ymmärtää, kuinka valtava merkitys sahoilla on alueellisesti. Yksi sahatyöpaikka tuo paikalliseen talouteen 4–5 työpaikkaa.

Toimenpiteet selvillä kesään mennessä

Hallituksen asettamaa kasvutavoitetta on jo ryhdytty pilkkomaan konkreettisiksi toimenpiteiksi.

– Kesään mennessä asetetaan realistiset tavoitteet julkiselle rakentamiselle. Samalla otetaan kantaa myös asuntorakentamiseen. Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035. Nyt katsotaan mitä toimenpiteitä vaatii, että rakentaminen toimialana voi tukea tätä tavoitetta, Heino kertoo.

Poliittisesti puurakentamista on yritetty viedä eteenpäin jo pitkään.

– Rakentamisen edistäminen on kuitenkin jäänyt poliittiseksi linjaukseksi, joka ei ole johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin. Rakentamista ei ole oikeasti ohjattu, Heino sanoo.

Ympäristöministeriön hallinnoimassa puurakentamisen ohjelmassa painotetaan nyt yhteistyötä yritysten kanssa.

– Puurakentamista edistetään informaatio-ohjauksen keinoin, mutta haluamme että myös yritykset tekevät panostuksia. Puurakentamisen tukiohjelman kautta kehitystyöhön voi saada 40 prosenttia tukea.

​