Pohjois-Suomen metsissä kasvaa enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin. Puuston kokonaistilavuus kasvaa, ja metsiin kertyy koko ajan enemmän puuta kuin sieltä otetaan pois.

Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut, että Pohjois-Suomen metsien hakkuita voidaan lisätä kestävästi 6,5 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Arvio perustuu vuoden 2014 metsäinventointiin.

Kestävä tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että puustopääomaa ei syödä eikä metsien kyky varastoida hiilidioksidia vähene.

Kaikki laitokset eivät valmistu samaan aikaan

Parhaillaan Pohjois-Suomeen suunnitellaan yhtätoista biojalostamoa. Näistä yhdeksän on täysin uusia investointeja. Metsä Groupin ja Stora Enson tapauksessa kyse on olemassa olevan laitoksen uudistamisesta.

Jos kaikki hankkeet toteutetaan, metsien suunniteltu käyttö kasvaisi 13 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tämä on tasan kaksi kertaa enemmän kuin Luken arvioima kestävän hakkuupotentiaalin lisäys. Nyt kyselläänkin, riittääkö puuta kaikille uusille tuotantolaitoksille.

Suomen Metsäkeskuksen Pohjois-Suomen aluejohtaja Arto Sorri kertoo, miksi puun riittävyys ei todennäköisesti nouse suureksi esteeksi investoinneille.

– Ensinnäkin kyse on suunnitelmista. Näistä toteutuvat vain kaikkein kehityskelpoisimmat, Sorri muistuttaa.

– Toiseksi jalostamojen mahdollinen rakentaminen venyy joka tapauksessa pidemmälle aikajaksolle. Vaikka esimerkiksi Kemijärven sellutehtaan rakentamispäätös tehtäisiin nyt, sen suunnittelu ja rakentaminen kestäisi joka tapauksessa useita vuosia.

Haasteena tieinfra ja puun saatavuus

Sorri arvelee, että suurille investoinneille näytetään vihreää valoa vasta sitten, kun puun hankinta on varmasti turvattu.

– Kun puhutaan miljardiluokan hankkeista, puun saatavuus tutkitaan etukäteen erittäin perusteellisesti. Kun investointipäätös tehdään, takana on jo tarkka laskenta ja perusteelliset keskustelut metsänomistajien kanssa.

Riittävyyden sijaan ongelmaksi saattaa nousta puun saatavuus.

– Puu pitää saada metsästä liikkeelle. Haasteena on saada metsänomistajat aktivoitumaan puun myyntiin. Lisäksi tieverkoston ja kuljetusketjujen pitää olla kunnossa kannolta tehtaalle saakka. Nyt verkosto rapistuu. Jokaisen toimijan ja tien omistajan pitäisi katsoa omalta osaltaan mikä teiden ja siltojen tilanne on.

Hakkuupotentiaali kasvaa edelleen

Luken arvion mukaan metsien kasvu nopeutuu edelleen, ja tätä kautta kasvaa myös kestävien hakkuiden potentiaali.

– Meillä on sodan jälkeisten laajojen hakkuiden jäljiltä paljon nuoria, kasvuvaiheessa olevia metsiä, jotka pukkaavat puumassaa vauhdilla, Arto Sorri sanoo.

Muitakin selittäviä lisääntyneelle metsien kasvulle löytyy. Eniten kasvun nopeutumiseen vaikuttaa metsänhoidon menetelmien kehittyminen ja metsien rakenteen muuttuminen. Noin kolmannes kasvun nopeutumisesta selittyy ilmaston lämpenemisellä. Pidemmällä aikavälillä merkitystä on ollut myös soiden kasvaneella metsätalouskäytöllä.

–Pohjoisessa kasvukauden aikainen lämpötila on tavallisin kasvua rajoittava tekijä, joten siellä ilmaston lämpenemisen vaikutus on suhteellisesti suurempi kuin Etelä-Suomessa, sanoo pohjoisten metsien kasvatukseen ja kasvuun perehtynyt LUKE:n erikoistutkija Hannu Salminen Rovaniemeltä.

Metsien kasvun nopeutuminen lisää myös hiilinielun määrää.

– Kestävien hakkuiden raja Suomessa on nyt 84 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tällä tasolla voidaan jatkaa ilman että puuston keskitilavuus kääntyy laskuun. Silloin puustoon sitoutuneen hiilen määrä ei vähene. Puuston määrä heijastuu myös maahan kertyvässä biomassassa, joka meidän ilmasto-oloissamme hajoaa merkittävästi hitaammin kuin vaikkapa Välimeren maissa.

Salminen korostaa, että hiilen sitomis- ja varastointikyky täytyy ottaa jatkossa huomioon, kun puhutaan metsätalouden kestävyydestä.

– Hiilen pitkäaikaista varastointia ei aikaisemmin ajateltu yhtenä metsien käyttömuotona.

Elinkeinojen yhteensovittaminen on välttämätöntä

Pohjois-Suomessa metsiä tarvitsevat metsäteollisuuden lisäksi myös poronhoito ja matkailu. Vaikka eri osapuolten odotukset ovat joskus hyvin erilaisia, Salminen luottaa siihen, että erilaiset näkemykset voidaan sovittaa yhteen.

– Meillä on avaimet hoitaa asia niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Se vaatii neuvotteluja ja kompromisseja. Metsätalouden ja puun tuotannon tavoitteista tinkimisellä on jo saavutettu se, että myös muille osapuolille on jäänyt tilaa. Metsähallitus on tehnyt hyvää yhteistyötä esimerkiksi porotalouden kanssa Pohjois-Suomessa.

Salminen muistuttaa, että moni aktiivi-iässä oleva pohjoissuomalainen saa elantonsa monesta eri lähteestä. Tästä syystä eri elinkeinojen yhteensovittaminen on välttämätöntä.

– Täällä kaikkien elinkeinojen täytyy olla mukana keskustelussa ja yhteistyössä. Yhtä ei voi pelata pois ilman että siitä olisi toisille haittaa. Kaikki tukevat sitä, että palvelurakenteet ja tiestö säilyvät. Konkreettinen esimerkki on se, että poronhoito ja matkailu hyötyvät metsäsektorin ylläpitämästä metsätieverkostosta.

Useimmiten kyse on paikallisen tason sopimisesta.

– Paikalliset ihmiset kiinnittävät huomiota hyvin konkreettisiin asioihin. Kuulemalla heitä saadaan paljon aikaiseksi paljon hyviä asioita, joilla ei ole suurta vaikutusta esimerkiksi Metsähallituksen kokonaistalouteen.