Petteri Orpo: ”Osakesäästötilien hyödyt korvaavat verotulojen menetykset”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo arvioi, että osakesäästötilien vaikutukset kansantalouteen korvaavat moninkertaisesti valtion menettämät verotulot.

Talous ja yhteiskunta
12.10.2018

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan osakesäästötilien käyttöönotto vähentäisi valtion verotuloja noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

– Ministeriö on omissa laskelmissaan arvioinut uudistuksen vaikutuksia eli siirtyvää verotuottoa hyvin staattisesti, Orpo huomauttaa.

– Uudistuksen dynaamiset vaikutukset kansantalouteen ovat kuitenkin moninkertaiset siirtyvään verotuottoon verrattuna. Osakesäästötilien avulla saamme kansan varallisuuden hyödyttämään kasvua, työllisyyttä ja investointeja. Uudet, listautuvat yhtiöt voivat saada pääomansa suomalaisilta säästäjiltä.

Vero maksetaan, kun tililtä nostetaan rahaa

Hallituksen esitys osakesäästötileistä on parhaillaan lausuntokierroksella.

– Osakesäästäminen halutaan nyt tehdä mahdollisimman helpoksi ja kannustavaksi, jotta mahdollisimman moni pystyisi sitä hallitsemaan, tiivistää Orpo uudistuksen tavoitteet.

Esityksen mukaan tilille siirretyillä varoilla voi ostaa listattujen yhtiöiden osakkeita. Asiakas maksaisi sijoitusten tuotoista veroa vasta siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa. Tuotto olisi verotettavaa pääomatuloa.

– Kun verotus tapahtuu vasta sitten, kun tililtä nostetaan varoja, tilin ja sinne kertyneiden säästöjen hallitseminen on yksinkertaista. Osingot voi jättää tilille ja ne voi sijoittaa edelleen, ja tilin sisällä voi käydä kauppaa. Pääomaa voi kerryttää ilman veroseuraamuksia.

Hallituksen tavoite on, että osakesäästötilit voidaan ottaa käyttöön vuonna 2020.

– Nyt on tärkeää, että tilit saadaan ylipäätään liikkeelle oikealla rakenteella – tämä tarkoittaa sitä, että osakekaupan tuotot ja osingot ovat verottomia niin kauan kun ne jäävät tilin sisälle.

Kattona 50 000 euroa

Tiilille voi siirtää korkeintaan 50 000 euroa. Sijoitusten arvo voi kuitenkin nousta tätä suuremmaksi.

50 000 euron raja on jo herättänyt kysymyksiä.

– Tämä raja oli kompromissi, joka ei aiheuttanut liian suuria verosiirtymiä. Rajaa voidaan myöhemmin korottaa, jos poliittista tahtoa löytyy ja minä toivon, että sitä löytyy.

Orpolla on terveisensä myös pankeille.

– Kun pankit näitä tuotteita aikanaan tekevät, toivon, että palvelumalit ovat yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Markkinatalous pitää huolta siitä, että eri vaihtoehtoja tulee tarjolle riittävästi ja tilien palvelumaksut pysyvät kohtuullisina.

Pankkitileillä 85 miljardia

Potentiaalia riittää, sillä suomalaisten tavallisilla pankkitileillä on tällä hetkellä noin 85 miljardia euroa.

– Pankkitileillä oleva raha on passiivista rahaa, eikä se hyödytä kansantaloutta. Osakesäästötilit ovat paljon parempi vaihtoehto. Tavallisten ihmisten varallisuus karttuu, ja pääoma saadaan tukemaan kasvua ja työllisyyttä, Orpo sanoo.

Kun osakesäästötilit otettiin käyttöön Ruotsissa, uusia tilejä avattiin satojatuhansia.

– Haluaisin uskoa, että myös Suomessa puhuttaisiin sadoistatuhansista uusista tileistä. Meillä on tällä hetkellä 800 000 osakesäästäjää. Heistä noin 400 000:n vuotuiset osinkotulot ovat alle 500 euroa. Luulen, että nämä säästäjät menevät suunnitellun 50 000 euron pääomarajan alle. Tällä perusteella uskoisin, että osakesäästötileistä tulee tavallisten ihmisten tuote.

Sijoitusmuodot samalle viivalle

Orpo korostaa, että osakesäästötilien käyttöönoton yhteydessä uudistetaan myös muiden sijoitusmuotojen verokohtelu. Verotuksen ajankohta muuttuisi samaksi kuin osakesäästötilin tuoton verotuksessa.

Kapitalisaatiosopimuksista ei voi enää nostaa verotta tilille sijoitettua pääomaa, vaan nostoista maksetaan pääomavero tuoton ja pääoman suhteessa. Elinikäisten eläkevakuutusten veronalainen pääomatulo lasketaan jakamalla vakuutusmaksujen määrä elinajanodotteella sinä vuonna, kun eläkkeen maksaminen alkaa.

– Kaikki sijoitusmuodot tuodaan samalle viivalle. Se on iso oikeudenmukaisuuskysymys, Orpo huomauttaa.

Kansankapitalismia

Orpo on puhunut kansankapitalismista jo kauan ennen osakesäästötilien suunnittelua. Mistä halu edistää kansalaisten osakesäästämistä on peräisin?

– Kyse on siitä, että tavallisen suomalaisen palkansaajan mahdollisuuksia säästää pitää edistää, Orpo sanoo.

– Suomi on kohtuullisen pääomaköyhä maa, säästämisaste on aika pieni ja kotitalouksien omaisuus on kiinni omassa asunnossa tai pankkitileillä laiskassa rahassa. Osakesäästötilejä vastaavia malleja on toteutettu muissa Pohjoismaissa, ja vaikutukset sijoitussäästämiseen määrään ovat kaikkialla olleet hyvin positiivisia. Siitä kehkeytyi ajatus, että kyllä asialle pitää Suomessakin jotain pystyä tekemään.

Lue lisää
Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Suomalaisten kylien elinvoimaisuuden keskiössä ovat kansainvälisyys ja raikkaat ideat. Digitalisaatio, logistiikka, liikenne ja ilmastonmuutoksen torjunta tarjoavat suomalaisille kylille uusia...

Alansa ensimmäinen professori

Alansa ensimmäinen professori

Juho Hamari on 35-vuotiaana maailman ensimmäinen pelillistämisen professori. Hän on edennyt urallaan poikkeuksellisen nopeasti. Hän sai jo aloittelevana tutkijana paljon vapautta.

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työssä tapahtuvan oppimisen tulee olla jatkuvaa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Jos halutaan, että koko organisaatio oppii, jopa yritysten strategioiden täytyy perustua...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa