Pankkijärjestelmän täytyy kestää kriisin yli

Suomalaiset pankit selvisivät koronan ensimmäisistä kuukausista. Nyt pankkien pitää osaltaan rakentaa siltaa yli vaikeiden aikojen. Terveitä yrityksiä ei saa päästää kaatumaan, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Talous ja yhteiskunta
1.9.2020

Suomessa toimivat pankit ovat tähän saakka selvinneet hyvin koronakriisistä, arvioi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

– Pankkien tärkein tehtävä on välittää rahoitusta kotitalouksille ja yrityksille kaikissa oloissa. Rahoituksen välittäminen on toiminut myös kriisin aikana, Nykänen sanoo.

Normaalioloissa Suomen Pankki seuraa rahoitusvakauden kehittymistä ja Suomen pankkisektorin tilaa kokonaisuutena. Kun koronakriisi alkoi, Suomen Pankki ja Finanssivalvonta käynnistivät säännöllisten tiedonkeruiden lisäksi kyselyn, jonka avulla selvitettiin kahden viikon välein kuinka paljon pankit ovat myöntäneet yrityslainoja ja tehneet maksuohjelmien muutoksia.

– Maaliskuussa yritykset vahvistivat kassojaan lainarahoituksella. Kun Finnveran takaukset ja julkisen vallan elvytystoimet alkoivat, lainojen kysyntä väheni. Sama trendi on nähty myös muualla Euroopassa.

Kesällä yritysten lainakysyntä on ollut rauhallista.

– Investoinnit eivät ole vielä käynnistyneet. Vientikysyntä on heikkoa, ja silloin myös investoinnit pysyvät alhaisella tasolla.

Vakavaraisuuden sääntely kannatti

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pankkien maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden sääntelyä lisättiin, ja pankit joutuivat vahvistamaan omia pääomiaan. Sääntely kannatti, sillä pankit kohtasivat koronakriisin selvästi vakavaraisempina kuin vuoden 2008 finanssikriisin.

Pankkijärjestelmä on myös oppinut edellisestä kriisistä. Omien pääomien riittävyydestä on huolehdittu.

Pankkien selviytymistä koronakriisistä auttoivat osaltaan Euroopan Keskuspankin ja kansallisen Finanssivalvonnan toimenpiteet. EKP jatkoi kevyttä rahapolitiikkaa ja pyrki tällä tavoin kanavoimaan pankkien kautta rahoitusta reaalitalouteen.

Finanssivalvonta seurasi pankkien likviditeetin kehittymistä päivittäin, kun rahoitusmarkkinoilla alkoi maaliskuussa esiintyä häiriöitä. Finanssivalvonnan johtokunta päätti nopeasti kansallisten pääomavaatimusten alentamisesta. Niin sanottu järjestelmäriskipuskuri poistettiin.

– Pyrittiin siihen, että luotonanto ei leikkaa kiinni pääomavaatimuksiin. ¬Keväästä selvittiin ja pankit säilyttivät luotonmyöntökykynsä, Nykänen sanoo.

Kriisin jatkuminen kasvattaisi luottotappioita

Talouden kriisi herätti huolen pankkien mahdollisista luottotappioista. Jos pankkien luottotappiot kasvavat rajusti, niiden kyky välittää rahoitusta heikkenee ja koko talous on pian vaikeuksissa.

– Huonossa taloudellisessa tilanteessa luottoriskit kasvavat. Pankeilla täytyy olla riittävät pääomat luottoriskien kattamiseen, Nykänen sanoo.

Suomen Pankki arvioi toukokuussa miten suuriksi pankkien luottotappiot voivat kasvaa. Käsittelyssä oli kaksi skenaariota, joista ensimmäisessä rajoitukset kestävät kolme kuukautta ja toisessa kuusi kuukautta.

– Selkeästi näimme, että mitä pidempään rajoitustoimet kestävät, sitä enemmän yrityksiä joutuu vaikeuksiin ja sitä enemmän pankeille kertyy yritysrahoituksesta luottotappioita.

Puskurit auttavat

Kesän jälkeen kulutuskysyntä on Suomessa kasvanut, mutta vientiteollisuuden näkymät ovat edelleen epävarmat.

– Osalla toimialoista patoutunut kysyntä purkautuu kysyntäpiikkinä. Toisaalta on aloja, joissa rajoitusten jälkeistä kysyntäpiikkiä ei tule. Osa tuloista jää vain kokonaan saamatta eikä huonon kassavirran aikaista kuoppaa saada koskaan paikattua.

Osalla yrityksistä puskurit ovat kunnossa ja niitä on jopa vahvistettu kesän aikana. Mutta on myös yrityksiä, joilla asiat eivät ole kovin hyvin.

– Tilanne on ollut hankalin niillä yrityksillä, joilla on ollut vaikeuksia jo ennen kriisiä. On täysin mahdollista, että kaikki yritykset eivät selviä kriisistä. Vaarassa ovat ennen kaikkea yritykset, joilla on pienemmät puskurit ja heikommat omat pääomat.

Marja Nykänen Suomen Pankki

Marja Nykänen on myös Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja.

Vakavaraisuus vaikuttaa rahoituksen hintaan

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta seuraavat luottotappioiden mahdollista kasvua ja pankkien likviditeetin kehittymistä edelleen hyvin tarkasti.

Keskeisessä osassa on markkinaehtoisen rahoituksen saatavuuden seuranta.

– Suomessa toimivat pankit ovat talletusten suhteen alijäämäisiä. Näin ollen ne ovat hyvin riippuvaisia markkinarahoituksesta. Pankin täytyykin pitää pääomapuskureistaan huolta myös siksi, että sijoittajat seuraavat tarkasti pankkien vakavaraisuutta. Se vaikuttaa suoraan rahoituksen hintaan, Nykänen sanoo.

Markkinat reagoivat keväällä pankkien tilanteeseen nopeasti.

– Maaliskuussa nähtiin, että markkinaehtoisen rahoituksen hinta kallistui ja myös rahoituksen saatavuudessa oli haasteita.

Nykänen muistuttaa, että sijoittajat katsovat pohjoismaista pankkisektoria yhtenä kokonaisuutena.

– Pohjoismaisten pankkien liiketoimintamallit ovat hyvin samanlaisia. Kaikilla pankeilla on paljon kiinteistö- ja asuntorahoitusta. Lisäksi pankkisektori on kytkeytynyttä – monet pankit toimivat rajojen yli.

Pankkien niputtaminen yhdeksi pohjoismaiseksi kokonaisuudeksi merkitsee sitä, että suurimmat pankit saavat rahoitusta suunnilleen samoilla ehdoilla. Ja jos jollekin pankille tulee ongelmia, se heijastuu helposti myös muihin pankkeihin.

Investointien pitää luoda kasvuedellytyksiä

Kesän jälkeen Suomen talous on jo jossain määrin elpynyt.

– Viime viikkoina talousdata on ollut yllättävän hyvää. Yksi syy tähän on se, että keskuspankit ovat ylläpitäneet kevyttä rahapolitiikkaa. Myös julkisen vallan elvytystoimilla on ollut vaikutusta.

Ennuste tällä hetkellä on, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna noin seitsemän prosenttia.

Kahden seuraavan vuoden aikana kasvu on ennusteiden mukaan noin kolme prosenttia. Ennusteisiin sisältyy suurta epävarmuutta.

– Talouden toipuminen on joka tapauksessa hidasta niin kauan kuin COVID-19-rokotetta ei ole olemassa. Nykänen muistuttaa.

Milloin EU:n elvytyspaketin tuloksia voi odottaa?

– Se riippuu siitä, miten EU-maat ryhtyvät pakettia toteuttamaan. Akuutissa vaiheessa pitää auttaa terveitä yrityksiä ja kotitalouksia pääsemään kriisin yli. Sitten kun rajoituksia päästään purkamaan, elvytysrahaa pitää kohdentaa niin, että kotitalouksien kulutuskysyntää voi kasvaa ja yritykset voivat aloittaa investoinnit.

Nykänen painottaa, että investointien pitäisi osaltaan luoda kasvuedellytyksiä. Sen sijaan rahaa ei kannattaisi kohdentaa niin, että julkisen vallan menot pelkästään kasvavat.

– Meillä on Suomessa jo niin merkittävä kestävyysvaje, että sen kasvattamiseen kannattaa tässäkin yhteydessä suhtautua hyvin varovasti.

Nyt on pelattava aikaa

Nykäsen mielestä pankkien, yritysten, valtion ja yksityisten kansalaisten pitää nyt pystyä rakentamaan silta yli vaikeiden aikojen.

– Nyt pitää yrittää pitää taloutta yllä, oppia elämään taudin kanssa ja pelata aikaa niin, että saisimme lopulta koronaviruksen voitettua. Tarvitaan rajoitustoimia, karanteeneja sekä henkilökohtaisia toimenpiteitä.

Nykänen palauttaa mieliin finanssikriisin tärkeimmän opetuksen. Jos pankit eivät pysty huolehtimaan rahoituksesta, koko talous ajautuu vaikeuksiin ja hyvin hoidetut yrityksetkin ovat vaarassa.

– Terveet yritykset, joiden liiketoiminta on kunnossa, eivät saa kaatua koronakriisin seurauksena. Finanssikriisin jälkeen nähtiin, että irtisanomisilla ja työttömyydellä on pitkät varjot myös yksilötasolla. Syrjäytyminen vaikuttaa seuraavaan sukupolveen saakka.

Tulevalle syksylle Nykäsellä on kaksi toivetta.

– Toivon kovasti, että talouden lukitsemiseen ei jouduta. Se tulee kalliiksi ja sillä on merkittävät seuraukset kansalaisten jaksamiselle ja taloudelle. Lisäksi toivon, että jokainen ymmärtäisi oman vastuunsa koronan taltuttamisessa. Yhden ihmisen tekemisellä on vaikutusta.

Marja Nykänen on toiminut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä 1.2.2017 alkaen. Nykänen vastaa muun muassa rahoitusmarkkinakysymyksistä, makrovakauspolitiikasta sekä sijoitustoiminnan ja rahapolitiikan riskien valvonnasta. Hän on myös Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja.

Lue lisää
Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kulutuksen kääntyminen kasvuun heinäkuussa ylläpitää Suomen talouden toipumista koronakriisistä. Teollisuudessa näkymät ovat edelleen epävarmat.

Hyvishakkerit parantavat tietoturvaa

Hyvishakkerit parantavat tietoturvaa

Hakkerointi ei ole aina haitallista. OP ja monet muut yritykset käyttävät "hyviä hakkereita" tietoturvansa parantamiseen. Hyvishakkerit löytävät sellaisetkin aukot, jotka jäävät suunnitelmallisissa...

Kotimaan matkailu hakee ponnistuslautaa kestävyydestä

Kotimaan matkailu hakee ponnistuslautaa kestävyydestä

Ulkomaisia turisteja kiinnostaa ekologisuus ja kestävä matkailu. Tänä kesänä myös suomalaiset löysivät vastuullisen kotimaan retkeilyn, ehkä jopa pysyvästi.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa