Vuonna 2005 Pohjanmaalla sijaitsevassa Luoma-ahon kylässä elettiin synkkää ajanjaksoa. Se kamppaili monen muun suomalaisen kylän tavoin väestökadosta.

Ennuste oli, että kyläkoulun oppilasmäärä tippuu alle kahteenkymmeneen vuosina 2013-2014. Tämä herätti jokaisen kyläläisen miettimään, mitä nyt?

Tuolloin kyläyhdistyksen aktiivit päättivät alkaa luomaa kylälle omaa brändiä. Mitkä voisivat olla kylän vahvuuksia ja erottautumistekijöitä? Kylästä löytyy melkein satavuotias leipomo, hyvät peruspalvelut ja työpaikkoja – mitä muuta voi ihminen tarvita. Pienen avojumppailun jälkeen syntyi kylän oma slogan ”helppoa elämää”.

Huoli tulevaisuudesta käynnisti tapahtumaketjun, joka nosti kylän yhdeksi Suomen elinvoimaisista kylistä. Työpaikkoja on enemmän kuin kyläläisiä, ja kylässä asuu paljon nuoria perheitä.

Elinvoimaisten kylien lisäksi Suomessa on myös sellaisia kyliä, jotka menettävät väestöä ja kutistuvat.

Nordregion juuri julkaiseman raportin ‍mukaan vuoteen 2040 mennessä pohjoismaisessa mittakaavassa on havaittavissa väestönkasvua myös maaseudun harvaan asutetulla alueella. Raportti on Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinteen mielestä erittäin tervetullut, koska se poikkeaa Suomessa käydystä keskustelusta esimerkiksi väestöennusteiden suhteen.

– Kotimaiset analyysimme eivät ota riittävästi huomioon maahanmuuton painetta, joka tulee väistämättä kasvamaan ilmastonmuutoksen ja konfliktien johdosta.

Kotimaisia kyliä kehittää muun muassa Suomen Kylät ry. Se edustaa noin 4 000 kyläyhdistystä ja -toimikuntaa, 19 maakunnallista kylien yhteenliittymää, 54 seudullista Leader-ryhmää sekä kasvavaa joukkoa kaupunginosayhdistyksiä.

Mikä jakaa kylät voittajiin ja häviäjiin?

Rinteen mielestä monta kertaa avainasemassa ovat kansainvälisyys ja raikkaiden ideoiden keksiminen. Hyvä esimerkki ideoinnista on Suomen Kylät ry:n valitsema Vuoden Kylä, joka tänä vuonna on eteläpohjanmaalainen Alajärvellä sijaitseva Luoma-aho. Kylässä on 350 asukasta ja työpaikkoja 450. Vuoden Kylä on muutenkin rakenteelta poikkeuksellinen. Siellä asuu runsaasti nuoria asukkaita ja lapsiperheitä.

– Luoma-aholla elää niin kutsuttu ”kökkähenki”, joka tarkoittaa yhdessä tekemistä ja talkoovoimaa. Meidän kylässä asukkaat innostuvat poikkeuksellisen hienosti kokeilemaan uusia asioita. Se on tietenkin avainasemassa, kun mietitään kylän elinvoimaisuutta, kertoo Luoma-ahon kyläyhdistyksen aktiivi Elina Försti.

Luoma-aho on aikaisemmin ollut hyvin tyypillinen maaseutukylä, jossa oli talo ja navetta joka pihassa. Valtavasta kehitysharppauksesta kertoo se, että tällä hetkellä kylässä on 450 teollista työpaikkaa ja yksi toimiva maatila. Luoma-ahon alumiinikeskittymä lähti liikkeelle perheyrityksestä Mäkelä Alusta vuonna 1937. Muutamassa vuosikymmenessä kylään on muodostunut teollisuuspuisto, jossa on lukuisia erilaisia yrityksiä. Niiden tuotteita ja palveluita lähtee eri puolelle Suomea sekä maailmaa. Luoma-ahon teollisuuspuiston vahva alumiinikeskittymä on myös valtakunnallisesti merkittävä.

Förstille ja muille luoma-aholaisille on tärkeää, että kylä on uudistunut ja pystyy uudistumaan myös jatkossa. Se on ollut myös kylälle perusedellytys, jotta ollaan saavutettu vakaa huoltosuhde ja että kylään muuttaa uusia ihmisiä.

Näköalattomuus suurin uhka

Suomen Kylät ry:n puheenjohtajan Petri Rinteen mielestä suomalaisessa kyläkeskustelussa kompastutaan liian usein siihen, että ajatellaan mahdollisuuksien syntyvän vain Suomen rajojen sisäpuolelta, vaikka pitäisi katsoa paljon laajemmin ja rajojen ulkopuolelle.

– Visiointia rajoittavat oman ajattelun rajat, eivätkä niinkään syrjäisyyden käsite tai fyysiset puitteet, Rinne sanoo napakasti.

Luoma-ahossa on haluttu lähteä rakentamaan elävä kylä -ajatusta, jossa kylä osallistuu aktiivisesti erilaisiin valtakunnallisiin tapahtumiin ja järjestää myös kylässä erilaisia tapahtumia, jotka vetävät väkeä ympäri Suomea ja kansainvälisestikin. Tapahtumien rahoitus on aina ikuinen ongelma, mutta Luoma-aho ei ole jättänyt tässäkään asiassa yhtään kiveä kääntämättä.

– Raha on kaikista haastavin asia. Tästä huolimatta olemme hankkineet erilaisia yhteistyökuvioita, jotka ovat mahdollistaneet tapahtuminen järjestämisen. Kylässä on myös valjastettu erilaiset ihmisten taidot käyttöön, Försti kertoo.

Ilman herkkää korvaa ja taitoa kuunnella kyläläisiä Luoma-ahon kylä ei varmasti olisi tässä missä se on nyt. Kyläläisiltä on kysytty viime vuosien aikana paljon siitä, mitä he haluaisivat kylään. On myös ymmärretty, että kaikilla kylässä järjestettävillä tapahtumilla on elinkaari. Förstin mukaan ei ole järkeä ylläpitää jotain tapahtumaan, jos siihen ei enää löydy mielenkiintoa kyläläisten keskuudesta. Pakolla ei tarvitse tehdä mitään, vaan kaikkeen tekemiseen pitää olla sisältä päin kumpuava tahtotila.

Kylän ennakkoluulottomuudesta kertoo myös se, että Luoma-ahoon on rakenteilla iso kylätalo, joka mahdollistaa tulevaisuudessa muun muassa kansallisen Kyläelokuvafestivaalin jatkumisen. Kylätalo-hankkeen suuruus on 800 000 euroa ja siinä ovat mukana Ely-keskus, Alajärven kaupunki sekä Luoma-ahon kyläyhdistys.

Luoma-ahon uuden kylätalo-hankkeen suuruus on 800 000 euroa.

Ei ole vain kylien ja kaupunkien ongelmia, vaan yhteisiä ongelmia

Monet samat huolet koskettavat niin maaseudun kyliä kuin kaupunginosia. Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Rinteen mielestä usein muodostetaan keinotekoisesti vastakkainasettelua näiden kahden välille. Asukkaat ja heidän tarpeet ovat pitkälti samoja erilaisissa asukasyhteisöissä. Myös kaupunginosissa järjestetään kyläjuhlia ja siellä voi toimia lähiruokaverkosto. Aivan kuin maaseudullakin.

Maaseutua ja kaupunkeja yhdistää tällä hetkellä yhteinen huoli, nimittäin lähikoulujen lakkauttaminen. Rinne osallistui syyskuussa eduskunnan kylätoimintaverkoston kokoukseen, jossa oli ennätysmäärä kansanedustajia mukana – 13. Tilaisuudessa oli useita, niin kaupunkien kuin kylienkin edustajien huolestuttavia puheenvuoroja.

– Vaikka on täysin ymmärrettävää, että kunnat tarkastelevat palveluverkkonsa laajuutta ottaen juuri huomioon vuosikymmenien aikana tapahtuneen syntyvyyden laskun, niin silti ei pitäisi lähteä luomaan isoja satojen tai jopa tuhansien lapsien yksiköitä, Rinne sanoo.

Tulevaisuuden ajattelussa pitäisi ottaa huomioon, että tilanne saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Jos Nordregionin väestöennusteet toteutuvat, niin viimeistään vuonna 2040 tarvitsemme koko maan kattavaa riittävän tiheää palveluverkkoa.

Yksittäisiltä kyliltä vaaditaan tässä kohtaa rohkeita ja uusia toimintamalleja, joilla pystytään pitämään yllä elinvoimaisuutta. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta kylästä on Eskola, Kannuksessa. Kylä avasi jo kertaalleen lakkautetun kyläkoulunsa uudestaan.

He keksivät digiyhteistyökuvion uusimaalaisen Lapinjärven koulun kanssa. Kaiken keskiössä oli etäopetusmahdollisuus. Mobiilikouluhanke hyödyntää etäopetusmahdollisuuksia, jotka täydentävät annettavaa lähiopetusta. Mobiilikoulun kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Googlen kanssa. Vuonna 2018 alkanut kolmivuotinen hanke on uniikki Suomessa.

Uudet mahdollisuudet

– Digitalisaatio, logistiikka, liikenne ja ilmastonmuutoksen torjunta, vain muutamia listatakseni, tarjoavat uusia mahdollisuuksia kylille. Olin juuri aamulla palaverissa, jossa mietimme asiantuntijoiden kanssa uusiutuvia energialähteitä ja sitä, kuinka maaseudun oma polttoainetuotanto voisi olla ratkaisemassa ilmastokriisiä.

Suomen ja suomalaisten kylien pitäisi voida tukeutua vahvemmin maan brändiin, joka on luontokeskeinen ja arvostettu. Suomi on valittu maailman parhaaksi luontolomakohteeksi.

Rinne näkee potentiaalia myös siinä, että Suomi on EU:n maaseutumaisin maa ja että sillä on paljon omaleimaisuutta. Hullunkurisinta hänen mielestään on juuri se, että haluamme korostaa maamme kaupunkimaisuutta, vaikka fakta on ympäristöministeriön tekemän maaseutu-kaupunki-luokituksen ‍mukaan se, että suomalaisista yli puolet asuu maaseudulla.

– Miksi emme haluaisi käyttää tätä vahvuutenamme ja myöntää sitä samalla myös itsellemme, Rinne kysyy.