Onko osuustoimintatutkimuksessa buumi?

Suomalaisilla on ammottava aukko osuustoimintatietämyksessä. Suurin osa kansasta ei tiedä, mistä neljännes maamme bruttokansantuotteesta tulee.

Talous ja yhteiskunta
26.9.2018

Valtion roolin yhteiskunnan rakentajana tietävät kaikki, mutta entäpä, tiedetäänkö erilaisista yritysmalleista, yritysrakenteesta tai niiden missiosta riittävästi? Ei tiedetä.

Tänä vuonna julkaistun Pellervon teettämän osuustoimintatutkimuksen mukaan osuuskunnissa työskentelevät eivät läheskään aina tiedä, mitkä ovat yrityksen toimintaperiaatteet. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että on ihmisiä, jotka eivät edes tiedä työskentelevänsä osuustoimintayrityksessä.

Osuustoiminnan neuvottelukunta, Osuustoimintakeskus Pellervo ry sekä kymmenen suomalaista yliopistoa toimivat yhteistyössä kehittääkseen vuonna 2005 perustettua Co-op Network Studies- yliopistoverkoston, joka tarjoaa osuustoiminnan ja yhteisötalouden opintoja sekä kehittää alan tutkimusta ja opetusta.

Verkostoon kuuluvat Helsingin yliopisto, joka koordinoi verkostoa ja Aalto-, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Opetuksen ytimessä ovat osuustoiminnan idea ja osuuskunta yritysmuotona.

– Koko maailma ei tietenkään tutki osuustoimintaa, mutta toivoisimme, että siinä määrin, kun sille on tarvetta, se mahdollistettaisiin, toteaa Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.

Moniarvoinen markkinatalous on edellytys yhteiskuntamme tasapainoiselle kehitykselle.

– Tämän osuustoiminnallisen yritysmallin monipuolisuuden hahmottaminen on kuitenkin laahannut paljolti jäljessä. Siihen yksi syy on ollut opetuksen ja tutkimuksen marginaalisuus. On tärkeää, että osuustoiminnalla on aivan samanlaiset edellytykset, kuin muillakin yritysmalleilla. Jos sitä ei kuitenkaan opeteta tai tutkita riittävästi, on se mahdotonta.

Osuustoiminnan ja yliopiston välinen yhteistyö oli alusta asti elimellinen, johtuen perustajastaan taloushistorian ja taloustieteen professori Hannes Gebhardista lähipiireineen. Yhteistyöstä huolimatta alan tutkimus oli alamaissa yli sata vuotta. Alan kuitenkin virkistyi 2000-luvun alussa. Sen mahdollistivat kokeneiden tutkijoiden aktiivisuus ja uusien nuorten innokkaiden tutkijoiden tulo alalle.

– Nyt voidaan jo jossain määrin puhua buumista, jonka alusta on rakennettu viimeisen viidentoista vuoden aikana. Se näkyy myös hyvin laaja-alaisesti monilla eri tieteenaloilla, sanoo Karhu.

Panostus on tuottanut hedelmää

Itä-Suomen yliopistossa on jo usean vuoden ajan panostettu vahvasti osuustoiminnan opetukseen. Kauppatieteissä on ollut jo vuodesta 2012 alkaen kanditasoinen kurssi osuustoiminnasta, missä on yliopiston professori Anu Puusan lisäksi ollut tasokkaita vierailijaluennoitsijoita suoraan osuustoiminnallisen elinkeinoelämän huipulta.

– Ensimmäinen kurssimme vuonna 2012 lähti liikkeelle puhtaasti tarvelähtöisesti. Pohdimme yhdessä elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa, että tarve osuustoimintakurssille on – eihän sitä opetettu juuri missään, sanoo Puusa.

Kurssi on saavuttanut vuosien varrella suosiota. Sen myötä opiskelijat ovat innostuneet tekemään aiheesta kandidaatin- ja pro gradu-tutkielmia, sekä muutama tutkija työstää aiheesta väitöskirjaa. Kurssissa yhdistyy aidosti Puusan mielestään yliopiston kaikki kolme tehtäväaluetta; tutkimus, opetus ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.

Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Pasi Tuominen kertoo, että kurssin osallistujamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Kurssi on saavuttanut niin suuren suosion, että jatkossa kurssi jakautuu kahteen eri kokonaisuuteen: Osuustoiminnan ydinideoihin ja erilaisiin osuuskuntatyyppeihin keskittyvään kurssiin, joka on tarkoitettu kandivaiheen opiskelijoille, sekä maisteritasoiseen osuuskuntien johtamisen erityiskysymykset- kurssiin.

– Tämän tasoinen ja laajuinen tarjonta osuustoiminnan opetuksessa on todella poikkeuksellista suomalaisessa yliopistokentässä, toteaa Tuominen, joka on seurannut aitiopaikalta osuustoimintatutkimusta jo 13 vuoden ajan. Hän siirtyi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta Joensuuhun tämän vuoden alussa.

Uusi sukupolvi

Tuorein osuustoimintatutkimus tältä vuodelta kertoo, että suomalaisista noin 90 prosenttia on mukana jossain määrin osuustoiminnassa, mutta vain 30 prosenttia sanoo tietävänsä, mistä osuustoiminnassa on kyse. Noin neljännes maamme bruttokansantuotteesta tulee osuuskunnista.

Professori Anu Puusan toivoisikin, että osuustoiminnan opetus tulisi osaksi perusopetusta kouluissa.

– Se kuuluu yleissivistykseen samalla, kuin osuustoiminta on osa kaikkien suomalaisten jokapäiväistä arkea, luonnehtii Puusa.

– Osuustoiminta on tarjonnut Suomelle ja suomalaisille käytäntöön vietävissä olevia ratkaisuja, niin taloudellisten kuin yhteiskunnallistenkin epäkohtien korjaamiseen yhteistoiminnan avulla. Näin ollen Suomen osuustoimintatarina on kiistaton osoitus siitä, että osuustoiminnassa todella on kyse muustakin kuin liiketoiminnasta.

Tietoisuuden lisäämisellä vaikutetaan myös omistajaohjaukseen, joka mahdollistaa osuustoiminnan toimivuuden.

Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhun näkee positiivisena, että Suomeen on kasvanut määrätietoinen uusi tutkijasukupolvi. Hän toteaa, että elinkeinoelämän suunnasta on pyritty luomaan edellytykset tälle uudelle kasvulle ja antaa signaalia yliopistojen suuntaan siitä, että tästä tutkimusjohteesta ollaan kiinnostuneita pitkällä aikajänteellä.

Monet yliopistot ovat tarttuneet tähän, ja yksittäisten innokkaiden tutkijoiden avustamana osuustoiminnan tutkimusta on saatu uusille urille, niin kotimaassamme kuin kansainvälisestikin.

Karhun mukaan tarvitsemme elävää kanssakäymistä elinkeinoelämän ja yliopistojen välille.

– Tutkijat arvostavat sitä, että tutkimustiedolla ja opetuksella on todellista käyttöä.

OP Ryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen valittiin työelämäprofessoriksi Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitokselle elokuun alusta alkaen, kertoon yliopiston tiedote. Tehtävä on kaksivuotinen. Karhinen kehittää Itä-Suomen yliopistossa annettavaa osuustoimintaopetusta ja -tutkimusta professori Anu Puusan johtamassa tutkimusryhmässä.

– Olen todella innoissani tästä mahdollisuudesta päästä minulle uudessa akateemisessa viitekehyksessä kehittämään asiaa, josta minulla on vahva käytännön kokemus. Olen työurallani paljon puhunut yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyön tärkeydestä. Tätäkin taustaa vasten tämä uusi avaus tuntuu luontevalta.

Opetukseen tarvitaan oppikirjoja

Osuustoiminnan yliopistoyhteistyöhön panostaminen on tuottanut viimeisimpien vuosien aikana tulosta. 2010-luvulla poikkitieteellisiä osuustoiminnan väistökirjoja on kirjoitettu 14 kappaletta. Tampereen yliopistosta vakuutustieteistä väittelee tämän vuoden lopulla Antti Talonen, jonka väistökirja keskinäisyyden asiakas- ja kilpailueduista on ensimmäinen alan väitös ikinä.

Itä-Suomen yliopiston professori Anu Puusa on tyytyväinen viime vuosien väitöskirjojen lukumäärään. Erityisesti osuuskuntien johtamiseen liittyvä teoria on kiinnostanut tutkijoita.

– On tärkeää, että aihetta tutkitaan. Ilman yliopistollista tutkimustietoa asia ei löydä tietään alemmille opetusasteille. Opetuksessa tarvitaan oppikirjoja, eikä niitä synny ilman taustalla olevaa tutkittua tietoa, luonnehtii Puusa.

Myös aiheeseen vihkiytynyt uusi tiedejulkaisu Journal of Co-operative Organization and Management saa yliopistonlehtori Tuomiselta kiitosta. Tehtävää tutkimuksen kentällä kuitenkin riittää.

– Yleisesti ottaen kiinnostus osuustoiminnan tutkimukseen on viime vuosina kasvanut sekä Suomessa kuin maailmallakin. Meillä kiinnostusta on tosin jossain määrin vähentänyt sopivien julkaisukanavien puute. On todella harmi, ettei osuustoimintaan keskittyviä julkaisuja ei ole montaa, ja ne vähäisetkin ovat julkaisufoorumi-luokituksessa vielä toistaiseksi varsin alhaisella tasolla, summaa Tuominen.

Mikä on osuuskunta?

Osuuskunta on yritys. Sen tarkoitus on jäsentensä tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät osuuskuntansa tarjoamia palveluita.

Osuustoiminta on osuuskuntiin ja keskinäisiin yhtiöihin rakentuva taloudellinen toiminta- ja organisoitumismalli. Tyypillisesti käytetään työkaluina myös osakeyhtiöitä.

Osuustoiminnan arvot ja periaatteet ohjaavat toimintaa - ihmisyyteen ja kohtuuteen.

Missä osuustoimintaa voi opiskella?

Osuustoimintaa voi opiskella Coop Network Studies -opinnoissa.

Co-op Network Studies (CNS) on kymmenen yliopiston laajuinen yliopistoverkosto, jonka opetusta kehittää, tuottaa ja koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä verkoston yliopistojen kanssa.

Vuonna 2005 perustettu yliopistoverkosto tarjoaa monitieteisiä osuustoiminnan ja yhteisötalouden sivuainekursseja ja -kokonaisuuksia verkko-opetuksena. Lisäksi CNS-koordinaatioyksikkö on aktiivisesti mukana kehittämässä ja tutkimassa osuustoimintaa sivuavia teemoja yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Opintoja rahoittavat ja tukevat suomalaiset osuuskunnat ja keskinäiset yritykset osuustoiminnan neuvottelukunnan kautta sekä Osuustoimintakeskus Pellervo ry ja Helsingin yliopisto.

Lue lisää
Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa