Muutos ei ole valinta

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava uskoo, että ihmiskohtaamisten ja läheisyyden merkitys töissä korostuu. Tarjoilijoiden ei tarvitse huolia töidensä puolesta, kirurgien mahdollisesti kyllä.

Talous ja yhteiskunta
15.1.2019

Toiset ihmiset ovat pysyvyysorientoituneita, toisille muutos on elämän polttoainetta. Näin uskoo tulevaisuustutkija Ilkka Halava, joka lukee itsensä viimeksi mainittuihin.

– Muutosorientaatio on joidenkin ihmisten dna:ssa. Ja se on erittäin tärkeää ihmiskunnan edistymisen kannalta, hän toteaa.

Uuden luominen on aina kiinnostanut ekonomiksi kouluttautunutta Halavaa, jonka mukaan elämme nyt niin kutsuttua murrosaikaa. Lineaarinen kehitys häiriintyy hetkellisesti, kun yhteiskunta siirtyy uusiin järjestelmiin ja työmuotoihin. Nyt läpikäymämme muutos asettuu osaksi samaa jatkumoa Kehruu-Jennyn keksimisen ja teollisen vallankumouksen kanssa.

– Mutta siinä mielessä muutos on erilainen, että Kehruu-Jennyn käyttäminen oli uusia tuotantotapoja mahdollistava valinta. Digitalisaatio ei ole valinta vaan pakko.

Vaikka digitaalinen murros merkitsee monien vanhojen työmuotojen sekä liikenne-, energia- ja ruoantuotantomallien transformaatiota, Halavan mielestä sitä pelätään aivan turhaan. Esimerkiksi puhe digitalisaation aiheuttamasta inhimillisyyden ja aidon vuorovaikutuksen vähenemisestä suorastaan suututtaa häntä.

– Digitalisaatiohan nimenomaan mahdollistaa sen, että voimme keskittyä ihmiskohtaamisiin!

Teknologia mahdollistaa läheisyyttä

Halava toteaa, että digitalisaation aikakaudella ihmisten välinen etäisyys voidaan kutistaa nollaan, ja voimme käyttää enemmän aikaa sosiaalisuuteen kuin koskaan aiemmin.

Esimerkiksi kasvanut yksinäisyyden kokemus liittyy hänen mukaansa ennen kaikkea digitalisaation tuomien vuorovaikutusmahdollisuuksien kieltämiseen ja analogisen elämän perään haikailuun.

– On pöyristyttävää, että seniorimme kuolevat vieläkin yksinäisyyteen, kun meillä on teknologia, joka mahdollistaisi heillekin läheisyyttä liikuntakyvystä riippumatta.

Tutkija antaa konkreettisen esimerkin: jos esimerkiksi 65-vuotiaana tottuisi käyttämään sosiaalista mediaa harrastus- ja tanssiseuran hakemiseen, se mahdollistaisi yhteydenpidon vielä silloinkin, kun heikentynyt terveys sitoo ihmisen sänkyyn.

Ilkka Halava

Hoivan ja ihmisen läsnäolon merkitys tulee kasvamaan elinajanodotteen noustessa, samoin liikuntaan keskittyvien töiden, sanoo Halava.

Työ on ongelmien ratkaisua

Myöskään työn loppumisesta maailmasta ei yleisellä tasolla tarvitse olla huolissaan, uskoo Halava.

– Työn tekeminen on ennen kaikkea toisten ongelmien ratkaisua. Uskon, että ihmisten ongelmat ovat ehtymätön luonnonvara.

Prosessien sähköistyminen ja automaatio merkitsevät sitä, että tulevaisuuden työt tulevat keskittymään inhimillisiin taitoihin, joita on vaikea ulkoistaa. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärin työajasta menee tällä hetkellä arviolta 55 prosenttia muuhun kuin itse potilastyöhön, ja se on Halavan mielestä yksinkertaisesti väärin.

– Se 55 prosenttia on järjestelmien pyörittelyä ja tietojen täyttelyä – siis konesimulaatiota, joka olisi pitänyt jo automatisoida.

Tulevaisuudessa asemansa säilyttävät tai yhä tärkeämmiksi muuttuvat työt voi Halavan mukaan kategarisoida karkeasti neljään luokkaan: hoiva ja terveys, opetus ja valmennus, kulttuuri ja taide sekä kehollisuus ja liikunta.

Hoivan ja ihmisen läsnäolon merkitys tulee kasvamaan elinajanodotteen noustessa, samoin liikuntaan keskittyvien töiden. Myös muiden opetus vaatii sellaista joustavaa kontekstualisointia, johon ainakin toistaiseksi vain toinen ihminen pystyy.

– Enkä usko, että maailma koskaan kyllästyy uuden popmusiikin kuunteluun tai teatterin katsomiseen.

Myös esimerkiksi tarjoilijoille Halava arvelee riittävän aina töitä, sillä ihmiset nauttivat tarjoilijakohtaamisten sosiaalisuudesta.

– Sen sijaan kirurgien ammattikunta voi koneiden kehittyessä jäädä jossain vaiheessa pienemmäksi.

Ilkka Halava

Digitaalisuus on ihmisiä varten

Yksi negatiivisen diginarratiivin ongelmista on Halavan mielestä mielikuva siitä, etteivät koneet ja tekoäly olisi ihmisen hallittavissa.

– Vaikka nyt nimenomaan voimme rakentaa työkaluja, joita tarvitsemme parempaan elämään.

Halava uskoo digitaalisaation muun muassa mahdollistavan tilanteen, jossa ihmisten esteet työnteolle vähenevät.

– Esimerkiksi ratakiskojen rakentamiseen kelpasivat ennen vain hyvässä fyysisessä kunnossa olevat miehet. Kun koneet tekevät itse kiskojen nostelun, tehtävään voidaan ottaa vaikkapa 80-vuotias eläkeläinen.

Digitalisaation mukana paisuvaan alustatalouteen liittyy myös huoli kasvavasta eriarvoisuudesta: jos muutamat jättiyritykset kahmivat kaiken vallan, jäävätkö muut häviäjän rooliin?

– Rahan ja vallan kerääntyminen muutamalle alustalle on ongelma. Uskon kuitenkin, että monelle globaalille toimijalle alkaa vähitellen syntyä paikallisia vastineita. Näin on tapahtunut ennenkin historiassa.

Ongelmien ohella olisi Halavan mukaan tärkeää puhua siitä, kuinka Uberin ja Airbnb:n kaltaiset jättiyritykset tuottavat monessa mielessä toimivia ratkaisuja maapallon kestävyysongelmaan.

– Ne perustuvat pitkälti sille ajatukselle, ettei rakenneta uutta, vaan nostetaan jo olemassaolevan käyttöastetta. Jos esimerkiksi Suomessa autojen käyttöaste on neljä prosenttia, eikö ole hyvä, että niitä voidaan käyttää entistä joustavammin osana liikenneratkaisuja?

Kollektiivinen työ ratkaisee

Suomalaisessa kulttuurissa elää vahva rakkaus pysyvyyteen ja järjestykseen, arvelee Halava. Se saattaa tehdä muutoskaudesta meille hieman vaikeampaa kuin joillekin muille yhteiskunnille.

Totta on kuitenkin myös se, että Suomessa haetaan nyt aktiivisesti työkaluja ja rakennetaan paljon uutta. Sen huomaa jo siitä, että Halavan työlle riittää kysyntää. Tulevaisuustutkija tekee varsinaisen tutkimustyönsä ohella paljon soveltavaa työtä erilaisten organisaatioiden kanssa, ja on myös yksi Suomen kysytyimmistä puhujista.

– Samana päivänä olen saattanut valmentaa teini-ikäistä taikuriyrittäjää ja monikansallisen suuryrityksen johtoa. Kaikki sektorit pyrkivät nyt ymmärtämään, miltä tulevaisuus näyttää ja rakentamaan sitä kautta uusia kyvykkyyksiä.

Viimeistään lokakuussa 2018 julkaistu IPCC:n ilmastoraportti on Halavan kokemuksen mukaan poistanut organisaatioiden epätietoisuutta siitä, pitääkö toimia. Sen julkistamisen jälkeen hän sai useamman yhteydenoton, jossa näytettiin vihreätä valoa kehitteillä olleelle yhteistyöprojektille.

– Juuri nyt tätä työtä on palkitsevaa tehdä. Tärkeintä on tietysti se, että sitä tehdään kollektiivisesti – että työyhteisöt, kaupungit ja isommat kokonaisuudet tietävät, mihin suuntaan kulkea.

Ilkka Halava (KTM, CBC)

On tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja ja Prime Frontier Oy:n sekä Future Works Oy:n toimitusjohtaja. Sosiokulttuurisen muutoksen osaajana Halava on ollut mukana lukuisissa yksityisen ja julkisen sektorin kehityshankkeissa suomalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa jo yli 25 vuoden ajan.

Lue lisää
Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisen suuri kasvupotentiaali on kerrostaloissa, julkisessa rakentamisessa, korjausrakentamisessa ja infrarakentamisessa. Puun käytön yleistyminen kerrostaloissa edellyttää muun muassa...

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Juustotytöt kehittivät hitiksi nousseen vegaanisen juuston, kun kaupan hyllyiltä ei löytynyt tarpeeksi hyvää tuotetta. Sosiaalinen media voi nostaa myös pienet elintarvikeyritykset nopeasti...

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Löytyykö liiketoimintaan uutta kasvua, kun pannaan yhteen startup-yrittäjät ja suuryrityksien johtajat? Ainakin halu oppia toisiltaan on suuri.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa