Mitä kuuluu koulutukselle?

Suomi tunnetaan maailmalla tasa-arvoisesta ja askeleen muita edellä olevasta koulutusjärjestelmästään. Viime vuosina koulutuksesta kertovissa uutisissa on kuitenkin kaikunut huolestunut sävy: suomalaisten koululaisten sijoittuminen PISA-tutkimuksissa on laskenut. Koulutustason nousu nuorten parissa on pysähtynyt. Opiskelijat voivat huonosti.

Kuinka suomalaisen koulutuksen korkea taso turvataan myös tulevaisuudessa?

Suomen ylioppilaskuntien liiton eli SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen on keväällä 2019 muun työnsä ohella päivystänyt Säätytalolla muistuttamassa hallitusneuvottelijoita maksuttoman koulutuksen, opiskelijan paremman toimeentulon ja koulutuksen lisärahoituksen puolesta. Erityisesti edellisten hallitusten tekemät leikkaukset koulutukseen huolestuttavat häntä.

– Se, miten koulutukseen panostetaan nyt, vaikuttaa merkittävästi siihen, miltä yhteiskuntamme tulee näyttämään parinkymmenen vuoden kuluttua, hän sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen lisää, että koulutuksen kehittäminen lähtee laadukkaan perusopetuksen turvaamisesta. Jos perustassa on liikaa halkeamia, lukio, ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus eivät voi niitä paikata.

– Selvää on, että meidän pitäisi saada enemmän porukkaa korkeakouluihin ja panostaa heidän arkensa tukemiseen. Sillä on yhteys myös suomalaisen tutkimuksen tasoon.

Lehikoinen korostaa, että Suomen työmarkkinoilla osaamisvaatimukset ovat hyvin korkeat, joten korkeakoulutettuja ammattilaisia tarvitaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön virallinen tavoite on saada puolet nuorista aikuisista suorittamaan korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä.

– Toisaalta tavoite, että puolet väestöstä on korkeakoulutettuja, on aika alhainen. Ehkä meidän pitäisi ajatella kunnianhimoisemmin, Lehtinen kommentoi.

Voiko koulutus olla putki?

Kunnianhimoisempi ajattelu tarkoittaa Lehtisen mukaan esimerkiksi korkeakoulututkintojen muovaamista joustavampaan ja yksilökeskeisempään suuntaan. Kaikki eivät opi parhaiten 200 hengen massaluentoja kuuntelemalla.

Myös Lehikoinen puhuu joustavuuden puolesta.

– Jatkuva oppiminen tarkoittaa sitä, että tutkintokoulutuksen lisäksi korkeakouluilta odotetaan tulevaisuudessa myös toisenlaista tarjontaa, jolla ihmiset voivat päivittää omaa osaamistaan.

Tärkeää olisi myös, etteivät opinnot pitkity liikaa, kansliapäällikkö toteaa. Hänen mukaansa pitäisi miettiä keinoja luoda myös niin kutsuttujen vapaiden alojen korkeakouluopintoihin positiivinen ”putki”, joka mahdollistaisi sujuvamman siirtymisen työelämään. Puhe on siis koulutuksista, jotka eivät suoraan johda säädeltyjen kelpoisuuksien saamiseen.

Lehtinen kyseenalaistaa putkiajattelun.

– Opintojen nivelkohtiin tarvitaan paljon ohjausta ja tukea. Mutta jos on putkessa, ei välttämättä näe kovin pitkälle. Opiskelujen aikana voi tehdä kaikkea muutakin arvokasta ja hyödyllistä.

Samaa mieltä molemmat ovat siitä, että turhia raja-aitoja eri oppialojen välillä tulisi purkaa.

– Esimerkiksi ilmastonmuutokseen ratkaisujen löytäminen ei tapahdu yhdellä tieteenalalla, Lehtinen muistuttaa.

Opintotuki indeksiin on jaettu tavoite

SYL:n pitkän aikavälin tavoitteena on, että opiskelijoiden toimeentulo otettaisiin mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen. Tällä hetkellä tukijärjestelmä jakautuu Lehtisen mukaan liiaksi eri siiloihin.

– Mutta niin kauan kuin ollaan opintotukijärjestelmän piirissä, tavoitteenamme on 100 euron nosto opintotukeen. Tällä hetkellä opiskelijan pitää käytännössä ottaa lainaa tai käydä töissä opintojensa ohessa, hän sanoo.

Lehikoinen myöntää, että opintorahan saaminen tasolle, joka mahdollistaisi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla täyspäiväisen opiskelun, on tällä hetkellä kaukainen tavoite. Hän sanoo kuitenkin olevansa tyytyväinen siihen, miten opintolainajärjestelmää on kehitetty. Nykyään tavoiteajassa valmistunut saa lainaansa mittavia hyvityksiä.

– Opintotuen kehittäminen on meillä haastavaa senkin takia, että Suomessa opiskelijat ovat moniin muihin maihin verrattuna vanhempia aloittaessaan korkeakouluopinnot ja opiskelut kestävät melko pitkään. Meidän järjestelmämme ei perustu edellytykseen, että opiskelijan vanhemmat tukisivat opintoja rahallisesti, Lehikoinen pohtii.

Korkeakoulujen rahoituksen sitominen indeksiin ovat Lehtisen ja Lehikoisen jakamia tavoitteita. Lehtinen korostaa myös opintotuen sitomista indeksiin.

– Lisäys korkeakoulujen perusrahoitukseen olisi tärkeää, jotta niissä voitaisiin tehdä pitkäjänteistä työtä. Jatkuva oppiminen tarvitsee myös lisäpanostuksia – sen ei pitäisi olla pois muusta koulutuksesta ja tutkimuksesta, Lehtinen lisää.

Opiskelijoiden mielenterveydessä haasteita

Viime vuosina opiskelijoiden jaksamisen ja mielenterveyden haasteet ovat nousset esiin aiempaa voimakkaammin. Jo lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten stressin kokemukset ovat kasvaneet merkittävästi.

– Erityisesti kolmannen asteen opintoihin siirtyminen ja itsenäisen elämän aloittaminen ovat monelle melkoinen haaste. Tukea tarvitaan kuitenkin jo koulutuspolun alkupäässä niin, että tasataan esimerkiksi mahdollisten perheongelmien vaikutusta, Lehikoinen pohtii.

Lehtinen toteaa, että konkreettinen keino parantaa opiskelijoiden mielenterveyttä on esimerkiksi lyhentää jonotusaikaa opintopsykologin tai sairaanhoidon palveluihin.

– Tulevaisuus näyttää monen nuoren näkökulmasta hyvin epävarmalta. Jos samaan aikaa opintojärjestelmä kannustaa liikaa suorittamiseen, se lisää stressiä valtavasti.

Koulutus antaa yhteiskunnalle turvaa

Koulutuksen tasa-arvo ja saavutettavuus ovat valtavan tärkeitä asioita, joita ei saa ottaa itsestäänselvyyksinä.

– Hyvä startti olisi se, että koulutus säilyy maksuttomana mutta ei se riitä. Koulutustaso periytyy yhä Suomessa vahvasti, Lehtinen huomauttaa.

Lehikoinen komppaa. Esimerkiksi kaupunkien alueellinen eriytyminen ja perheen sosioekonominen tausta vaikuttavat tutkimusten mukaan myös Suomessa aiempaa enemmän koulutustasoon.

Koulutukseen panostaminen on tärkeää, koska se vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin, molemmat toteavat lopuksi. Mitä korkeampi koulutus, sitä eheämmät työurat ja tuottavampi työ, Lehikoinen muistuttaa.

– Koulutuksen kautta pidetään yllä yhteiskunnan tasa-arvoa ja myös turvallisuuden tunnetta. Se vaikuttaa ihan kaikkeen, Lehtinen kuvailee.