​

Suomalaisten lukutaito on kansainvälisessä mittakaavassa huipputasolla, vaikka huolestuttavia kehityssuuntia on nähtävissä.

Jyväskylän yliopiston‍ lukutaidon tutkija Sari Sulkunen on huomannut vuosien varrella selkeitä muutoksia suomalaisten lukutaidossa. Ne linkittyvät vahvasti siihen, että meillä on nykypäivänä muunkinlaista tekstiä kuin vain kirjoitettua, kuten vlogit ja äänikirjat.

– Meillä on paljon erilaisia tekstejä, joten ne vaativat myös erilaisia lukemisen taitoja, sanoo Sulkunen.

Diginatiivit ovat tutkijan havaintojen perusteella hyvin tottuneita visuaalisiin viestintäkeinoihin sekä niiden käyttöön ja tulkintaan. Sukupolvien välillä on nähtävissä eroja juuri tämän taidon suhteen.

Aikuisten lukutaitotutkimus teetettiin suomalaisilla edellisen kerran vuonna 2012. Tutkimuksessa kävi ilmi, että etenkin vanhempien ikäryhmien lukutaito on pienoisesti kohentunut.

– Tuloksissa heijastuu juuri se, että vanhemmilla aikuisilla on vankempi kirjoitetun tekstin lukutaito ja nuoremmat ovat taas tottuneempia monilukijoita.

Tammen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantaja Saara Tiuraniemi on huolestunut motivaation ja innostuksen puutteesta.

– Lukutaidosta on tullut meille suomalaisille itsestäänselvyys. Emme enää näe, kuinka ratkaiseva merkitys lukutaidolla on ollut menestymiseemme kansakuntana, Tiuraniemi sanoo.

Kyse ei ole hänen mielestään pelkästään huolesta lasten lukutaitoa kohtaan, vaan myös aikuiset ovat vähentäneet lukemista – tämä näkyy suoraan kirjastojen lainaustilastoissa ja kirjamyynneissä.

Joka kymmenennellä suomalaisella aikuisella on niin heikko lukutaito, etteivät he ymmärrä lukemaansa. Samaan aikaan kuitenkin tilastoissa näkyy suomalaisten yleinen koulutustason nousu. Joissain ryhmissä lukutaidon parantuminen on selkeästi nähtävissä.

– Unohdamme helposti, mikä merkitys on sillä esimerkillä, jonka annamme itse, sekä sillä, että luemme lapsillemme ääneen. Myös sen jälkeen, kun lapset ovat jo oppineet itse lukemaan, Tiuraniemi sanoo.

Tekninen lukemisen taito

Jos mietimme kirjoitettua tekstiä, täytyy meidän ensi purkaa koodi, eli toisin sanoin osata teknisesti lukea tekstiä. Tähän liittyy yhtäältä lukemisen tarkkuus, mutta myös sujuvuus. Prosessit lukemisen takana täytyvät olla riittävän automatisoituneita, jotta ne vapauttaisivat kapasiteettia luetun ymmärtämiseen.

– Taito voi olla joskus riippuvainen myös tilanteesta ja aiheesta. Tietenkin, jos teksti käsittelee meille entuudestaan tuttuja aiheita, on silloin luetun ymmärtäminen helpompaa. Kielellä on myös suuri vaikutus ymmärrettävyyteen, tutkija Sulkunen täsmentä

Tammen kustantajan mielestä lukevat lapset menestyvät paremmin koulussa ja myöhemmin myös työelämässä.

– Heidän sanavarastonsa on monipuolisempi ja kyky kuvitella syy-seuraussuhteita ja nähdä vaihtoehtoja on parempi, Tiuraniemi sanoo.

Sulkunen painottaa ennen kaikkea kriittisen lukutaidon vaatimusta. Hänen mielestään se korostuu entisestään teknologian myötä mahdollistuneiden käytänteiden vuoksi, kuten esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Funktionaalisesta lukutaidosta myös puhutaan paljon. Se tarkoittaa lukutaidon soveltamista eri tarkoituksia varten eri tilanteissa.

– Voi olla, että tarvitsemme tekstistä jotain tietoa tai viihdykettä. Syyt lukemiselle voivat olla moninaiset. Yhtä kaikki – lukemiselle on aina tarkoitus.

Sulkunen muistuttaa, että lukutaidon eri kerrostumat eivät ole mikään hiearkinen jatkumo. Tästä hyvä esimerkki on se, että hyvin pienten lasten kanssa voi harjoitella kriittisen lukemisen taitoja ja ajattelua, vaikka lapsi ei vielä osaisikaan vielä lukea.

– Monilukutaito on laajempi käsite taidolle, johon sisältyy niin kirjoittaminen kuin muukin sisällön tuottaminen, kuten esimerkiksi vlogit. Kaikki nämä lukemisen taidot ovat toisiaan täydentäviä, Sulkunen korostaa.

Lukukeskuksen julkaiseman kirjallisuuskritiikin verkkolehden päätoimittaja ja kriitikko Aleksis Salusjärven mielestä lukeminen antaa sanoja ja lisää ymmärrystä.

– Mitä paremmin ymmärtää itseään ja toisia, ja mitä enemmän osaa sanoja, vaikuttaa se suoraan ihmisen hyvinvointiin ja itsensä ilmaisemiseen.

Lukeminen ja lukutaito ovat Salusjärven mielestä itseymmärryksen tila, joka mahdollistaa ihmisen olemisen subjektina. Jos ei lue eli abstrahoi omaa ympäristöään, ei voi toimia subjektina.

–Tämän takia pikkulapset eivät saa kulkea liikenteessä vahtimatta. Liikennemerkkien lukutaito on hyvin konkreettinen tapa havainnollistaa lukutaidon relevanssia. Jokaisessa ympäristössä on omat lukutaitoa vaativat asiansa. Lukeminen on tehokkain ase osallisuuteen missä tahansa yhteisössä.

Suositukset, onko niitä?

Usein kuulee suosituksia siitä, kuinka paljon ihmisen tulisi liikkua, syödä tai juoda päivässä, mutta harvemmin, paljonko pitäisi lukea.

– Toisin kuin liikunnassa ylärajaa lukemisen tuntimäärälle ei mielestäni ole ja suosituksen alarajakin vaihtelee lukijanlaadusta riippuen. Aloitteleville lukijoille 15-30 minuuttiakin päivässä on riittävä määrä ja tärkeintä olisikin saada lukija löytämään itselleen sopivaa ja innostavaa luettavaa. Luotan ja uskon siihen, että kiinnostava luettava saa lukijan viihtymään tekstin äärellä helposti pidempäänkin päivän aikana, Tammen lasten kirjallisuuden kustantaja Tiuraniemi toteaa.

Salusjärven mukaan määrällä ei ole niin paljon väliä kuin tietoisuudella, siitä mitä lukee. Lukemisen pitää olla tietoista toimintaa ja säännöllistä.

– Ihminen voi lukea viisi kirjaa oppimatta niistä oikeastaan mitään, tai katsoa viisi elokuvaa tai jääkiekkopeliä. Lukeminen on havaintojen tekemistä käsitellystä aiheesta ja se on se, millä on väliä. Lukeminen on siis tietoista toimintaa, Salusjärvi sanoo.

Tiuraniemi nostaa esille tekstistä innostumisen. Itse lajityypillä ei ole hänen mielestään väliä. Kaunokirjallisuuden lisäksi voi lukea niin tietokirjoja, näytelmiä ja käsikirjoituksia kuin lyriikoitakin.

– Tärkeintä on saada lukutaito niin vahvaksi, että pystyy ajattelemaan itsenäisesti eli muodostamaan eri lähteistä saamistaan tiedoista ja yksityiskohdista mielessään kokonaisuuksia.

Myös tutkija Sulkunen on samaa mieltä. Tekstejä voi joko arvottaa tai ei.

– Se riippuu paljon siitä mitä tavoitellaan. Jos ehdottomasti halutaan harjaannuttaa ja monipuolistaa kirjoitetun tekstin lukutaitoa, pitäisi silloin lukea laajasti kirjoitettuja tekstejä. Mutta toisaalta oma tulkintani on se, että sillä ei ole suurtakaan merkitystä mitä luetaan. Kunhan luetaan.

Lukutaitotutkimuksissa on nähtävissä, että keskittymistä vaativa ja haastava kaunokirjallisuuden yhteys lukutaidon kehittymiseen on voimakkaampi kuin esimerkiksi verrattuna sanomalehden lukemiseen.

– Jos taas halutaan kehittää monilukutaitoa tai kriittistä ajattelua, voi silloin lukeminen olla muutakin kuin kirjoitettua tekstiä. Olemme miettineet tutkijoiden kesken äänikirjojen kohdalla sitä, miten ne kehittävät lukutaitoa ja olemme päätyneet siihen, että todella monet lukutaidon hyödyt pystytään saavuttamaan myös äänikirjoja kuuntelemalla, Sulkunen kertoo.

Ainoa mitä hänen mielestään ei pysty harjoittamaan kuuntelemalla on lukusujuvuus ja lukutaidon tekninen osaaminen. Toisaalta taas sanavaraston kehittyminen ja laajuus sekä kirjoitetun kielen rekisteriin tottuminen ja hallinta saavutetaan tutkijan mukaan ainakin jossain määrin kuuntelemalla.

Entä voiko samoja hyötyjä saavuttaa, vaikka ei lukisi omalla äidinkielellään?

Sulkusen mukaan voi. Jos kirjoitusjärjestelmä on saman tyyppinen kuin oma kieli, on siinä silloin hänen mielestään samanlaisia teknisen lukutaidon kehittäviä osa-alueita. Tietenkin on selvää, että esimerkiksi englanninkielistä tekstiä paljon luettaessa kehitetään sen kielen sanavarastoa ja opitaan kielen kulttuurillisia nyansseja.

– Kielitaito vaikuttaa myös paljon siihen, mitä tekstistä saadaan irti.

Pojat ja lukeminen

Tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tämä herättää murhetta myös asiantuntijoissa. Heikko lukutaito voi johtaa joissain tapauksissa syrjäytymiseen. Asiantuntijoiden mielestä tähän olisikin tärkeää kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. Koulut eivät pysty paikkaamaan eroa, joka syntyy kotien välille.

– Tarvitsemme tässä kotien ja koulun yhteistyön lisäksi innostavia lukijaesimerkkejä sekä sitä, että pojat löytäisivät itselleen innostavaa luettavaa – hyvää materiaalia on jo paljon. Myös sähkökirjat ja äänikirjat voisivat tässä toimia lukemiseen innostavina formaatteina, Tiuraniemi kertoo.

Aleksis Salusjärven mielestä poikien toteaminen huonoiksi lukijoiksi on itseään toteuttava profetia.

– Pitäisi miettiä tarkkaan, miten tätä asiaa käsitellään julkisuudessa, jotta emme loisi näitä positioita huolipuheellamme entistä syvemmiksi poteroiksi.

Salusjärvi tekee paljon töitä poikien ja nuorten miesten kanssa vankiloissa, erityisopetuksessa sekä ammattikoulussa. Hänen keskeinen huomionsa on, että toivottomia tapauksia ei ole olemassa. Heikoimmatkin lukijat ovat hyviä, kunhan tarkastellaan sellaisia tekstejä, joihin heillä on motivaatiota.

– Suurin ongelma yhteiskunnassamme on se, että näiden poikien osaamista ei tunnisteta kunnolla. He ovat usein todella taitavia räppilyriikan lukijoita, mutta eivät tiedä, että se on ihan samaa lukutaitoa kuin Paavo Haavikon runojen lukeminen.

Äänikirjojen vaikutus

– Osa meistä oppii paremmin auditiivisesti kuin visuaalisesti, ja juuri tällaisille oppijoille hyvää vauhtia kasvava äänikirjabuumi tarjoaa paljon mahdollisuuksia, Tiuraniemi sanoo.

Hänen mielestään tarvitsemme lukutaitoa koko ajan, sillä ympäristömme on täynnä merkkejä ja kirjoitusta, jota on tärkeää osata tulkita ja yhdistää.

– Toisaalta äänikirjoja on huomattavasti helpompi kuunnella, kun tekee jotain muuta samanaikaisesti – itse esimerkiksi kuuntelen mielelläni kirjoja autoa ajaessani. Äänikirjojen kuunteleminen on lopulta huomattavasti hitaampaa kuin lukeminen.

Miten lukutaito siirtyy digitaaliseen aikaan nyt, kun koulujen oppikirjatkin yhä suuremmissa määrin muuttuvat digitaalisiksi? Tämä mietityttää asiantuntijoita. Tableteilta tapahtuva lukeminen on usein paljon hyppelehtivämpää (”hype reading”) kuin paperilta lukeminen.

– Miten saisimme varmistettua, että keskittynyt lukeminen (”deep reading”) siirtyy digitaalisille alustoille? Eräs lukutaitoon liittyvä tärkeä ominaisuus on kyky nähdä ja muodostaa kokonaisuuksia. Paras keino oppia tämä asioita toisiinsa yhdistävä kyky, on pystyä lukemaan tai kuuntelemaan kokonaisen tarinan verran tekstiä alusta loppuun.

Lukutaidon rapistumisen syypää ei ole kännykkä tai digitaalinen kulttuuri, kuten usein sanotaan.

– On totta, että ajankäyttö on muuttunut nuorten keskuudessa, mutta suurin ongelma on passiivisuus. Mielestäni ongelma on alakulo ja se, että nuorilta puuttuu intohimoa ja itsetuntoa. Mikä hyvänsä intohimo, vaikka kännykkäpeli, on portti lukutaidon maailmaan. Lukutaito on perustava taito melkein kaikessa inhimillisessä toiminnassa.

​

OP on mukana Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Operaatio Ankka -kampanjassa, jossa kaikille vuoden 2019 aikana 10 vuotta täyttäville lapsille lahjoitetaan kuukauden Aku Ankka -lehdet. Lue lisää.‍