Lähtevätkö Suomesta aivot?

Pitkälle koulutettujen ihmisten lähtö ulkomaille töihin on kiihtynyt viime vuosina. Tutkijat korostavat, että suomalaisen maastamuuton syy-seuraussuhteita tunnetaan tällä hetkellä liian heikosti.

Talous ja yhteiskunta
22.11.2018

Suomessa on viime aikoina huolestuttu siitä, että korkeasti koulutetut osaajat valuvat pois maastamme. Esimerkiksi yliopistotutkijoiden negatiivinen muuttosuuntaus puhututtaa niin, että Tieteentekijöiden liiton mukaan voidaan puhua jo jonkinasteisesta ”aivovuodosta”.

Tilastojen valossa huoli ei näytä täysin tuulesta temmatulta. Vuonna 2011 Suomesta muutti pois reilut 270 tutkijakoulutettua ja maahan muutti noin 250 yhtä korkeasti koulutettua. Vuonna 2016 yli 490 tutkijakoulutettua jätti maan ja alle 200 muutti tänne.

Myös Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut koko 2010-luvun miinuksella, eli maasta on muuttanut enemmän Suomen kansalaisia pois kuin maahan on tullut.

Tilastokeskuksen mukaan Suomeen muutti vuonna 2017 31 797 henkeä, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toisaalta myös maastamuutto laski: Suomesta muutti ulkomaille 16 973 henkeä, kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Suomen saama muuttovoitto väheni 14 824 henkeen edellisen vuoden 16 823 hengestä. Sama laskeva kaava oli havaittavissa myös vuonna 2016.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Ilpo Kauppinen toteaa, että korkeakoulutettujen maastamuuttoon ja sen vaikutuksiin liittyy paljon avoimia kysymyksiä, joita olisi tärkeä tutkia lisää.

Puheet aivovuodosta ovat kuitenkin hänen mielestään hieman ylimitoitettua ”moraalipaniikkia”. Vaikka suomalaisten osaajien muuttotase on jonkin verran miinuksella, käyrässä ei ole 1990-luvun puolenvälin jälkeen tapahtunut radikaalia nousua.

– Näin lyhyen aikajänteen perusteella on vielä vaikea tehdä johtopäätöksiä. Mutta jos muuttotappio kumuloituu vuosikymmenien saatossa ja esimerkiksi monet yrittäjät ja tutkijat lähtevät Suomesta pysyvästi, kyllä sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia kansantaloudelle ja koko julkisen talouden kestävyydelle, Kauppinen pohtii.

Hän lisää, että erityisesti pienten alojen sisällä, kuten akateemisessa maailmassa, muuttoliike voi aiheuttaa nopeasti dominoefektin – alan osaaminen voi näivettyä muuton seurauksena.

Tärkeää on muuttoliikkeen tasapaino

Ketkä sitten lähtevät ja mistä syistä? Kauppinen on tutkinut erityisesti tanskalaisten maastamuuttoa ja näkee siinä sekä modernissa suomalaisessa siirtolaisuudessa vahvoja samankaltaisuuksia.

– Lähtijöitä yhdistää se, että he ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja ja tienaavat enemmän kuin ne, jotka eivät muuta pois Suomesta.

Kauppinen arvelee, että ilmiötä selittää muun muassa Suomen tasainen tulonjako, minkä myötä poikkeuksellisen yritteliäs, koulutettu ja tai muuta erityisosaamista omaava ihminen pystyy ansaitsemaan monessa muussa maassa paremmin. Taloudellisten kannustinten lisäksi muuttopäätökseen vaikuttavat usein monet toisiinsa limittyvät tekijät, kuten perhetilanne, rakkaus tai yksinkertaisesti halu kokea jotain uutta.

– On tärkeää muistaa, että osaavien tekijöiden ja asiantuntijoiden kansainvälinen liikkuvuus on asia, jota on myös Suomessa pyritty tietoisesti lisäämään, Kauppinen lisää.

Hänen mielestään oleellisinta olisikin pohtia keinoja sille, kuinka Suomesta saataisiin houkuttelevampi erityisesti korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Näin muuttoliike tasapainottuisi.

– Esimerkiksi verotuksellisten työkalujen toimivuutta olisi syytä selvittää ja niitä voisi olla syytä kehittää edelleen. Suomalaiset ovat tottuneita korkeaan verotusasteeseen ja tietävät sen hyödyt, mutta muualta tulevat välttämättä eivät.

Joka neljäs työ siirrettävissä ulkomaille

Yhdysvaltalaisessa MIT-yliopistossa väitöskirjaansa tekevä Joonas Tuhkuri on erikoistunut suurten muuttoaaltojen ennustamiseen Googlen hakukonetietojen avulla. Hänen Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle (ETLA) tekemänsä tutkimuksen mukaan joka neljännen suomalaisen työtehtävät olisivat helposti siirrettävissä ulkomaille. Monet näistä töistä ovat nimenomaan korkeaa koulutusta vaativia tehtäviä.

– Esimerkiksi monia teknologian, lääketeollisuuden tai rahoitusalan tehtäviä ei tarvitse tuottaa lähellä kuluttajia, hän kertoo.

Tuhkurin mukaan erityisesti niin kutsuttu innovatiinen työ karkaa helposti Suomesta maailmalle. Uusi ohjelmisto, markkinointistrategia tai analyysin tulokset siirtyvät nopeasti paikasta toiseen riippumatta siitä, missä ne on luotu.

– Tästä ilmiöistä kertoo esimerkiksi se, että teknologia-alalla innovatiiviset ihmiset muuttavat erityisesti Piilaaksoon. Sieltä työn tulokset voivat levitä tuotteiden ja ideoiden muodossa helposti muualle maailmaan, hän kuvailee.

Tuhkuri arvelee, että jos Suomi haluaa pitää kiinni parhaista osaajista, sen on kyettävä luomaan paikkoja, jotka ovat houkuttelevia sekä yrityksille että työntekijöille. Usein nämä ovat suurkaupunkeja, jotka ovat sekä yrityksille tuottavia että mukavia paikkoja asua – esimerkkeinä hän mainitsee Vancouverin ja Amsterdamin.

Muuttoliikkeen trendejä tutkittava lisää

Myös Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Miika Tervonen uskoo, että suomalaisen maastamuuton syy-seuraussuhteita tunnetaan tällä hetkellä liian heikosti.

– Fakta on, että korkeakoulutetut ja erityisesti tutkijakoulutuksen saaneet ovat yliedustettuina lähtijöissä. Esimerkiksi Suomen yliopistoleikkaukset näkyvät jo siinä, hän sanoo.

Aivovuotokeskustelua Tervonen kuitenkin pitää liian kapeakatseisena ajattelumallina.

– Siinä on aika vahva kansallisvaltiolataus, ja se jättää huomiotta muita muuttoliikkeen trendejä, joista olisi tärkeä keskustella.

Esimerkiksi vuonna 2016 Suomesta poismuuttaneesta reilusta 18 000 ihmisestä 7 411 puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Useimmat näistä lähtijöistä ovat muualta kotoisin, mutta myös Suomessa syntyneet, maahanmuuttajataustaiset ihmiset muuttavat täältä pois.

– Lisäksi monen suomalaistaustaisen paluumuutto on kilpistynyt itseen tai ulkomaalaiseen puolisoon kohdistuneeseen syrjintään tai suoranaiseen rasismiin. Mitä se kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta?

Selvää on ainakin se, että suomalainen maastamuutto on kokenut viime vuosikymmeninä muodonmuutoksen. Vielä 1960-luvun lopussa käytännössä kokonaiset kylät saattoivat pakata kimpsunsa ja lähteä paremman elämän toivossa manuaalisiin töihin Ruotsiin,Tervonen muistuttaa.

Nyt kuva ulkosuomalaisuudesta on sirpaloitunut ja muuttuu jatkuvasti vinhaa vauhtia.

– Ajatellaan esimeriksi keikkatyöläista, joka menee vuodeksi Shanghaihin ja sitten takaisin Suomeen tai jonnekin aivan muualle. Muutot eivät tapahdu vain paikasta A paikkaan B, eikä enää ole yhtä tyypillistä tapaa olla ulkosuomalainen.

Lue lisää
Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa