Kotitalouksien talletukset lähes 100 miljardia euroa

Talletusten kasvu kiihtyi vuoden 2019 aikana. Reipasta kasvua selittäviä tekijöitä ovat muun muassa kuluttajien alhainen luottamus ja talouden heikot näkymät.

Talous ja yhteiskunta
7.2.2020

Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli joulukuun 2019 lopussa 94,8 miljardia euroa. Selvästi suurin osa talletuksista oli käyttelytileillä, joilla oli rahavaroja 82 miljardia euroa. Määräaikaistalletuksia kuluttajilla oli 4,7 miljardia euroa.

Kotitalouksien talletuksien kasvuvauhti kiihtyi selvästi vuoden 2019 alussa ja oli nopeaa koko vuoden. Marraskuussa 2019 talletukset kasvoivat jo 9,4 prosentin vuosivauhtia.

Lähes 100 miljardin taso on historiallinen.

– Näin korkealla ei ole aiemmin oltu, sanoo Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen.

Nykyvauhdilla 100 miljardin euron raja menee rikki arviolta touko–kesäkuussa 2021.

Likvidejä varoja ei haluta siirtää sijoituksiin

Talletusten korkea taso on osittain seuraus kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen kasvusta. Aaltosen mukaan talletusten määrän muutokset saattavat heijastella myös taloustilannetta ja kuluttajien luottamusta.

– Kun markkinatilanne on epävarma, likvidejä varoja ei välttämättä haluta siirtää talletuksista sijoituksiin. Talletukset ovat vähäriskisiä, mutta tuottoa niille ei nykyisillä koroilla saa. Myös määräaikaistalletukset ovat vähentyneet. Niitäkin on todennäköisesti siirretty käyttötileille.

Kun kuluttajien luottamus talouteen laskee, rahat pysyvät pankkitileillä.

– Juuri nyt luottamusindikaattori on aika matalalla tasolla. Ihmiset saattavat säästää pahan päivän varalle.

Joulukuun piikki poistui

Aaltonen muistuttaa, että kotitalouksien talletusten määrässä on myös selvästi näkyvää kausivaihtelua.

– Tilastoista voi tunnistaa lomarahojen maksun kesäkuussa. Heinäkuu on yleinen lomakuukausi, ja silloin talletukset yleensä supistuvat, kun rahaa käytetään enemmän. Maalis-huhtikuussa suomalaiset pörssiyhtiöt maksavat osinkoja, ja silloin myös kotitalouksien talletukset kasvavat.

Talletusten määrään vaikuttavat myös veronpalautukset. Nykyisin veronpalautukset hajautetusti elokuun ja joulukuun välisenä aikana.

– Kun talletusten kasvu taittui joulukuussa, yksi syy siihen oli veronpalautusten käytännön muutos. Aiemmin joulukuun piikki talletuksissa on ollut selkeä.

Asuntolainoja nostettiin vilkkaasti vuonna 2019, mikä on myös saattanut vaikuttaa talletusten kasvuun. Nostettua lainaa vastaan kirjataan vastaava talletus asiakkaan tilille. Rahaa syntyy myös pankkien antolainauksen kautta.

Luottamus edelleen alhaisella tasolla

Aaltonen pitää mahdollisena, että talletusten kasvu jatkuu vuoden 2020 aikana. Kuluttajien luottamus on edelleen varsin alhaisella tasolla.

Tilastokeskuksen ylläpitämä kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 2020 -4,6, kun se joulukuussa oli -4,2 ja marraskuussa -5,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,7.

Kuluttajien kuva omasta taloudestaan oli kaikkiaan hyvä, kun taas näkemykset rahankäytöstä ja varsinkin Suomen talouskehityksestä heikot.

Tilastokeskuksen mukaan kotitaloudet lisäsivät sijoituksiaan rahoitusvaroihin nettomääräisesti 2,2 miljardilla eurolla vuoden 2019 kolmannen neljänneksen aikana. Nettomääräisesti kotitalouksien sijoitukset kasvoivat talletuksissa sekä noteeratuissa osakkeissa sekä sijoitusrahastoissa ja vähenivät velkapapereissa.

– Kaiken kaikkiaan sijoittaminen oli tavanomaisella tasolla. Rahastoihin ja osakkeisiin meni enemmän rahaa kuin niistä lunastettiin, Aaltonen sanoo.

Sijoitusintoa saattavat lisätä uudet osakesäästötilit. Pörssisäätiön ja Suomen Osakesäästäjien marraskuussa julkaiseman sijoittajabarometrin mukaan joka kolmas yksityissijoittaja on kiinnostunut avaamaan osakesäästötilin.

Lue lisää
Joukkuepelaaja OP:n ytimessä

Joukkuepelaaja OP:n ytimessä

Hallintoneuvoston puheenjohtaja Jaakko Pehkonen oli käynnistämässä keskusteluja, joiden pohjalta nyt linjataan OP Ryhmän tulevaisuutta.

Talouden viisi trendiä 2020

Talouden viisi trendiä 2020

Globaalit voimat ovat nyt niin vahvoja, että kansallisten päätöksentekijöiden tehtäväksi jää lähinnä sopeutuminen suuriin muutoksiin.

Korvaako digitaalinen keskuspankkiraha käteisen?

Korvaako digitaalinen keskuspankkiraha käteisen?

Ruotsissa on jo tehty perusteellista selvitystyötä digitaalisesta e­Kruunusta. Myös EKP tutkii digitaalista keskuspankkirahaa, mutta sen mahdollinen käyttöönotto on vielä monen vuoden päässä.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa