OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi yllättyi iloisesti pörssiyhtiöiden ensimmäisistä osavuotiskatsauksista.

– Yhtiöiden tulokset olivat keskimäärin odotettua parempia. Näyttää siltä, että koronakriisin vaikutukset ovat sittenkin olleet pelättyä vähäisempiä alkuvuoden aikana.

Keitaanniemi muistuttaa, että koronan vaikutukset näkyvät kuitenkin täysimääräisesti vasta toisen vuosineljänneksen tuloksissa.

– Toisen kvartaalin tuloskehitys on todennäköisesti ensimmäistä heikompi, koska koronan torjuntatoimet lähtivät Euroopassa liikkeelle vasta maaliskuussa.

Palveluyritysten kysyntä katosi

Koronan käynnistämä talouskriisi on ollut monella tavalla poikkeuksellinen. Taantumaan ei menty siksi, että takana olisi talouden ylikuumentuminen. Noususuhdanne katkaistiin pakon edessä tehdyillä rajoitustoimilla.

Poikkeuksellinen tilanne näkyy myös tuoreissa osavuotiskatsauksissa, sanoo OP:n pääanalyytikko Antti Saari.

– Yritykset jakaantuvat aivan eri tavalla kuin tavanomaiseen taantumaan mentäessä. Yleensä sykliset teollisuusyritykset kärsivät enemmän ja nopeammin kuin defensiiviset palveluyritykset. Nyt kävi toisin päin.

Jo ensimmäiset osavuosikatsaukset osoittavat, että koronakriisi on koetellut pahimmin kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä. Ihmiset pysyvät kotona, eivät käy ostoksilla eivätkä käytä palveluja. Yritysten kysyntä on kadonnut.

– Kuluttaja- ja palveluvetoisille yrityksille alkuvuosi on ollut vaikea, Saari sanoo.

Sen sijaan globaaleilla toimijoilla menee nyt selvästi paremmin kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä.

Tärkeä syy olosuhteet huomioiden hyvään tulokseen on se, että Aasian talous on alkanut elpyä. Kiinan teollisuus on käynnistynyt uudelleen, ja yritykset jatkavat investointejaan. Konepajayritysten uudet tilaukset ovat olleet kohtuullisia myös ensimmäisellä kvartaalilla.

– Iso osa viennistä päätyy suoraan tai mutkan kautta Aasiaan, Saari muistuttaa.

Ohjeistusten puuttuminen kertoo epävarmasta tulevaisuudesta

Tulosjulistuksia yhdisti yleinen epävarmuus. Useimmat yhtiöt eivät antaneet lainkaan ohjeistusta loppuvuodelle.

– Nyt juuri kukaan ei puhu liiketoiminnan tulevasta kehityksestä. Ohjeistuksia saatetaan nähdä ehkä kesän korvilla, Saari arvioi.

Moni sijoittaja kaipaisi yrityksiltä tarkempia ohjeistuksia varsinkin nyt, kun epävarmuus on poikkeuksellisen suurta.

– Suomessa on yleensäkin hyvin löyhä tapa ohjeistaa. Annetaan vain sanallisia ohjeistuksia. Epävarmoissa oloissa arvostettaisiin yrityksiä, jotka uskaltaisivat antaa numeeriset ohjeistukset.

Elvytys ja matalat korot lisäävät kiinnostusta osakkeisiin

Positiivisten osavuosikatsauksien julkistamisen jälkeen kurssit lähtivät nousuun sekä Helsingissä että Tukholmassa. Saaren mielestä ensimmäisten tulosjulkistusten vaikutus pörssikursseihin oli kuitenkin verraten vähäinen.

– Isoin kurssien elpymisen käynnistänyt tekijä on se, että koronaan sairastuneiden ja menehtyneiden ihmisten määrä on alkanut tasaantua Euroopassa. Tunnelin päässä näkyy valoa, ja se on antanut sijoittajille toleranssia lyhyen tähtäimen epävarmuudelle.

Korot ovat nyt nollatasolla Euroopan lisäksi myös USA:ssa. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeisiin sijoittamiselle on vain vähän vaihtoehtoja.

– Osakkeisiin sijoitetaan, ellei ole erityisen hyvää syytä olla sijoittamatta niihin, Saari tiivistää.

Pörssikursseja on osaltaan vahvistanut myös keskuspankkien massiivinen elvytys. Saari odottaa, että likviditeetin lisäys valuu myös osakekursseihin ennen pitkää.

Kiinan suurkaupunkien ruuhkat palasivat

Talouden kehitykseen loppuvuoden aikana vaikuttaa ennen kaikkea se, miten hyvin koronaepidemia saadaan hallintaan.

– Varmaa on ainoastaan se, että talouden kasvukäyrä ei tule olemaan jyrkän V:n mallinen. Osa yrityksistä kaatuu joka tapauksessa. Ja kestää vuosia, ennen kuin esimerkiksi lentoliikenne toipuu likimainkaan entiselleen. Itse uskon loivan U:n malliin, jossa talouskasvu käynnistyy vähitellen, kun rajoitustoimia ryhdytään purkamaan.

Alkuvuoden perusteella näyttää siltä, että talouden piristyminen käynnistyy sieltä missä koronakriisikin eli Kiinassa.

Tarkan tilannekuvan saamista vaikeuttaa se, että Kiinasta on vaikea saada luotettavaa tietoa. Niinpä Saarikin etsii tietoa monista lähteistä, muun muassa liikennetiedoista.

– Navigointilaitteita valmistavan TomTomin julkiset liikennetiedot kertovat, että aamu- ja iltapäiväruuhkat ovat alkaneet uudelleen Kiinan suurkaupungeissa. Ihmiset ovat toisin sanoen palanneet töihin.

Viikonloppuisin liikenne on kuitenkin edelleen selvästi tavanomaista hiljaisempaa.

– Ihmiset eivät uskalla vielä liikkua ja käydä ostoksilla. Tämä merkitsee sitä, että palvelualat elpyvät hitaasti myös Kiinassa.