Kauppasota on talouden riskeistä suurin

SuomiAreenan suuren pankkikeskustelun asiantuntijat jakoivat huolen kauppasodaksi kärjistyvästä protektionismista. - Jos järki voittaisi USA:ssa, kauppasota kyettäisiin vielä estämään, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Talous ja yhteiskunta
21.7.2018

Kauppalehden ja Media Hubin pankkikeskustelu kokosi harvinaisen laajan joukon finanssialan asiantuntijoita SuomiAreenan päälavalle. Kauppalehden päätoimittajan Arno Ahosniemen ja Ylen tulevan toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan juontamaan keskusteluun osallistuivat Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, OP Ryhmän pääjohtajan Timo Ritakallio, Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa, Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaperi ja Aktia Pankin pääekonomisti Heidi Schauman.

Porin kesän lämmössä panelistien näkemys talouden ja pankkien tulevaisuudesta oli pääosin hyvin luottavainen. Talous kasvaa myös ensi vuonna ja työllisyysaste alkaa lähennellä hallituksen asettamaa 72 prosentin tavoitetta.

Suomi kärsii, jos kauppasodat kiihtyvät

Huoliakin on näköpiirissä. Niistä vakavin on Olli Rehnin mielestä kauppasodan uhka.

– Suurin kysymys on, pääseekö protektionismi kärjistymään kauppasodaksi. Retoriikasta on jo siirrytty käytännön toimenpiteisiin. Tällä on jo nyt ollut jonkin verran kielteisiä luottamusvaikutuksia, ja se näkyy jo viimeisissä ennusteissa. Jos järki voittaisi USA:ssa, kauppasota kyettäisiin vielä estämään, Rehn sanoi.

Timo Ritakallio jakoi Rehnin huolen.

– Kauppasodan uhka on ilmeinen. Globalisaatio on vauhdittanut maailman talouden kasvua 20 vuoden ajan, ja vientivetoisena maana Suomi on ollut globalisaatiossa selvä voittaja. Taka-askel kauppavaihdossa olisi meille negatiivinen asia, ja sen vaikutukset tulevat esiin pidemmällä tähtäimellä.

Euroalueen riskeistä panelistit pitivät suurimpana Italian talouden mahdollisia ongelmia.

– Enpä haluaisi olla suomalainen poliitikko, jos kymmenen kertaa Kreikan kokoisen Italian talous ajautuu kriisiin, huomautti Juhani Elomaa.

Rehnin mukaan Italian tilanne on tasaantumassa, mutta sitä kannattaa edelleen seurata.

– Maan uusi hallitus on määritellyt finanssipoliittisen linjansa, ja markkinareaktiot sitä kohtaan ovat olleet kohtuullisen rauhoittavia.

Julkisen talouden vajetta pitää kuroa pienemmäksi

Suomen talouteen luo positiivista virettä työllisyyden parantuminen.

– Tämä on seurausta sekä kansainvälisten suhdanteiden paranemisesta että kotimaisista päätöksistä, kuten kilpailukykysopimuksesta. Se on parantanut kotimaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä. Suomen vienti ja investoinnit vetävät, sanoi Rehn.

Suurimmaksi kotimaiseksi huolenaiheeksi nousi keskustelussa julkisen talouden vaje.

Ari Kaperi muistutti, että Suomen BKT on vasta nyt saavuttanut vuoden 2007 tason, mutta julkisen sektorin velka on kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta sitten. Myös Olli Rehnin mielestä julkisen sektorin velkaantuminen on ongelma, joka pitää saada hallintaan nopeasti.

– On tärkeää, että hyvä aika käytetään hyödyksi. Se tarkoittaa sitä, että ensi vuodesta lähtien on syytä harjoittaa nykyistä tiukempaa finanssipolitiikkaa.

Ritakallio huomautti, että julkisen talouden velka on edelleen lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Valtion omistusten omistusarvot ovat korkeimmillaan. Nyt olisi hyvä aika lyhentää velkoja.

Nousevatko korot?

Ylä-Anttila ja Ahosniemi kysyivät panelisteilta näkemystä korkojen mahdollisesta noususta. Onko matalien korkojen aika ohi ja miten korkojen mahdolliseen nousuun pitäisi varautua?

Panelistien yhteinen näkemys oli, että korkojen nousu ei ole vielä aivan nurkan takana, mutta häämöttää jo horisontissa.

USA:ssa korkojen nostaminen on jo alkanut, mutta erilaisessa suhdannevaiheessa olevalla Euroalueella nousevien korot pysyvät vielä alhaisina.

– EKP on viimeisillä päätöksillään antanut signaaleja siitä, että korot pysyvät nykyisellä matalalla tasolla ainakin ensi kesään asti ja siitä eteenpäinkin, jos siihen on perusteita, Rehn sanoi.

Kotitalouksien velkaantumista halutaan rajoittaa

Mahdollinen korkojen nousu vaikuttaa ennen kaikkea asuntovelallisten kotitalouksien talouteen. Mutta onko kotitalouksilla jo liikaa velkaa? Tämä kysymys jakoi panelistit kahteen leiriin. Huolestunein oli selvästi Olli Rehn.

– On tärkeää, että kotitalouksien velkaantuminen ei pääse Suomessa nykytilanteesta kärjistymään. Siihen tarvitaan uusia niin sanottuja makrovakausvälineitä, joita tullaan arvioimaan jo syksyn aikana.

Makrovakausvälineillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla rajoitetaan kotitalouksien velkaantumista. Tavallisin väline on asuntoluottojen lainakatto, joka on käytössä myös Suomessa.

Taloyhtiölainojen riskejä ei tunneta

Asuntomarkkinoiden suurin huolenaihe näyttävät olevan taloyhtiölainat.

– Taloyhtiölainojen prosentuaalinen kasvuvauhti on huimaa. Ne edustavat piilevän yhteisvastuun suomalaista muotoa, johon liittyy merkittäviä riskejä, Rehn sanoi. Hän arveli, että uusia makrovakausvälineitä saatetaan tarvita myös taloyhtiölainojen kasvun suitsimiseen.

Myös Ari Kaperi piti taloyhtiölainoja potentiaalisina riskeinä.

– Suomalaiset eivät ole täysin ymmärtäneet mitä kaikkia elementtejä taloyhtiölainoihin sisältyy. Jotkut pankit ovat jo kiristäneet lainojen myöntämistä omaan riskienhallintaansa liittyen.

Positiivisen luottorekisterin käyttöönotto sai panelisteilta yksimielisen kannatuksen.

– On tärkeää, että luoton antaja näkisi lainan hakijan tilanteen kokonaisuudessaan, Ritakallio sanoi.

Reaaliaikaiset rahansiirrot tulevat

Digitalisaatio myllertää parhaillaan perinteistä pankkitoimialaa. Muutokset ovat suuria. Maksamiseen tulee uusia kilpailijoita, maksupalveludirektiivi avaa tilitiedot ja lohkoketjuteknologia mahdollistaa transaktiot ilman välikäsiä. Alustatalouden nousu merkitsee muun muassa sitä, että vahvan asiakaspohjan omaavat toimijat voivat liittää pankkipalvelut osaksi omia alustojaan.

Uusi kilpailutilanne edellyttää kaikilta pankeilta investointeja teknologiaan. Timo Ritakallio kertou, että OP teki viime vuonna 457 miljoonan euron investoinnit ja tänä vuonna teknologiainvestointeja tehdään noin 400 miljoonalla eurolla.

– Prosessi ei ole helppo, sillä samaan aikaan on huolehdittava kilpailukyvystä. Suurin haasteemme on varmistaa, että asiakaspalvelumme säilyy erinomaisena.

Pankit tekevät jatkossa myös yhteistyötä teknologiakehityksessä. Erityisesti reaaliaikaiseen maksamiseen on panostettu, kertoi Olli Rehn:

– Euroalueen keskuspankit luovat pankkijärjestelmälle alustaa, joka mahdollistaa tämän vuoden loppuun mennessä reaaliaikaiset rahansiirrot pankkien välillä. Lisäksi pohjoismaiset pankit ovat käynnistäneet oman P27-hankkeensa, joka tähtää samaan päämäärään. Yksittäisen kansalaisen kannalta on tärkeintä, että reaaliaikainen maksaminen etenee ja se tapahtuu luotettavasti.

Lue lisää
Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalainen ruoka on todistetusti puhdasta, mutta kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee ennen kaikkea vetävä brändi. Kasvava jäljitettävyyden trendi on yksi osa-alue, jossa Suomi voisi loistaa...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa