Maailman kauppajärjestö WTO arvioi huhtikuun alussa, että maailman tavarakaupan volyymi laskee tänä vuonna vähintään 13 prosenttia. Pessimistisessä skenaariossa pudotus on peräti 32 prosenttia.

Ennusteen laaja vaihteluväli johtuu koronakriisin poikkeuksellisesta luonteesta. Joka tapauksessa WHO pitää todennäköisenä, että maailmankauppa supistuu nyt enemmän kuin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Globalisaatiota tutkinut Helsinki GSE:n taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitää WTO:n arviota luotettavana.

– Arvio ei vaikuta mitenkään epärealistiselta, mutta kuten haarukka osoittaa, näkymä on nyt hyvin epävarma.

Pitkät tuotantoketjut kärsivät eniten

Koronakriisi on vaikuttanut tavara- ja palvelutuotantoon ja maailmankauppaan monin tavoin.

– Suurimmat välittömät vaikutukset koskevat palvelutuotantoa eri maiden sisällä. Tämä johtuu erilaisista rajoitustoimista. Paikoin myös teollisuustuotanto ja sen mukana kansainvälinen kauppa on supistunut paljon.

Pahimmin koronaepidemiasta ovat kärsineet teollisuudenalat, joissa tuotantoketjut ja kuljetusetäisyydet ovat pitkiä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi elektroniikka- ja autoteollisuus.

Lentoliikenne on vähentynyt. Tästä syystä elektroniikkateollisuudelle tärkeää lentorahtikapasiteettia on tarjolla vain rajoitetusti. Meriliikenteessä isot valtamerivarustamot ovat vähentäneet konttilaivaliikennettä Aasian ja Euroopan välillä.

Koronakriisin alkulähteen Kiinan vienti maailmalle romahti vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana 17,2 prosenttia. Maaliskuussa Kiinasta saatiin yllättävän positiivisia uutisia. Kiinan tullitilastojen mukaan vienti Kiinasta väheni maaliskuussa 6,6 prosenttia verrattuna vuotta aikaisempaan. Tuonti Kiinaan väheni 0,9 prosenttia.

– Hyvä uutinen sinänsä, mutta olisin vielä hieman varovainen päättelemään, että kauppa olisi jo toipumassa. Voi tulla vielä monenlaista takapakkia. Jos epidemia aletaan saada kesään mennessä laskevalle uralle, rajoituksia voidaan ryhtyä purkamaan merkittävämmässä määrin ja tällöin myös kauppa alkaa piristyä, Vihriälä sanoo.

Kauppa voi elpyä nopeasti

Vaikka maailmankauppa nyt sukeltaa, nopeakin elpyminen on edelleen mahdollinen. WTO ennustaa, että maailmankauppa kasvaa ensi vuonna jopa 21–24 prosenttia.

Kasvulukuihin vaikuttaa luonnollisesti koronaepidemian kesto, mutta myös poliittisilla linjauksilla on suuri merkitys. Raha- ja veropolitiikan ohella myös kauppapolitiikka on tärkeässä osassa, muistuttaa WTO:n pääjohtaja Roberto Azevêdo.

– Markkinoiden pitäminen avoimina ja ennakoitavina on nyt kriittisen tärkeää. Jos maat toimivat yhdessä, elpyminen tapahtuu paljon nopeammin verrattuna siihen, että kukin maa toimisi yksin, sanoi Azevêdo WTO:n lehdistötilaisuudessa huhtikuussa.

Vaarana on kuitenkin se, että valtioiden keskittyminen oman taloutensa kohentamiseen lisää protektionismia, joka taas hidastaisi kaupan elpymistä.

– Tällaiset tendenssit vahvistuivat jo ennen kriisiä ja kriisi antaa niille lisäpotkua, Vihriälä sanoo.

Hidas talouskasvu sekä USA:n, Kiinan ja EU:n kauppapoliittiset kiistat vähensivät maailmankaupan volyymia 0,1 prosenttia vuonna 2019. Vuonna 2018 maailmankauppa kasvoi 2,9 prosenttia.

​

Swiss Economic Instituten KOF-indeksi kertoo, että globalisaatio hidastui vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Globalisaatio on jo hidastunut

Globalisaation ytimessä on pyrkimys tuottaa tavarat ja palvelut siellä, missä kustannukset ovat pienimmät. Se on laajentanut toimitusketjut maailmaanlaajuisiksi. Logistiikkakustannusten halpeneminen on vahvistanut tätä kehitystä.

Globalisaatio alkoi kuitenkin hidastua jo finanssikriisin jälkeen, kertoo Swiss Economic Instituten vuosittain julkaisema KOF-indeksi. Globalisaatio on ollut nopeinta Neuvostoliiton hajoamisen ja finanssikriisin välisenä ajanjaksona.

Koronaepidemian on arveltu kääntävän globalisaation kehityksen suunnan kohti aiempaa itsenäisempiä ja omavaraisempia kansallisvaltioita. Vihriälän mukaan tällainen kehityskulku on mahdollinen.

– Huoltovarmuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja tavaratuotannon arvoketjut halutaan vakaammalle pohjalle. Hallitukset ja Euroopassa EU tukevat todennäköisesti tällaista toimintojen sijoittamista kotipesään.

Komponenttipulasta ja logistiikan vaikeutumisesta kärsivät yritykset arvioivat globaalien arvoketjujensa haavoittuvaisuuksia ja saattavat jatkossa etsiä kumppaneita aiempaa lähempää.

– Tavaratuotannossa varmastikin käy näin ainakin johonkin rajaan saakka. Sen sijaan etätyöskentely ja palveluiden myynti verkon kautta lisääntyvät, ja samalla palveluiden tuotannon voi olettaa globalisoituvan lisää, Vihriälä arvioi.

Hajautettu tuotanto ja maailmanmarkkinat tarjoavat jatkossakin myös selviä etuja.

– Edut liittyvät ennen kaikkea tehokkuuteen. Sokkien kestokyvyn osalta tilanne on erilainen. Joltain osin hajautus tukee sitäkin, mutta arvoketjujen pilkkoutuminen tekee samalla tuotannon haavoittuvaksi. Luulen, että koronakokemuksen valossa resilienssiä painotetaan lähivuosina enemmän suhteessa tehokkuuteen.

Koronakriisi on monella tavoin ainutlaatuinen. Onko se niin erikoislaatuinen, että jotkut asiat taloudessa muuttuvat pysyvästi?

– Muutosten pysyvyys ei ole vielä selvää. Uskoisin kuitenkin, että esimerkiksi etätyö lisääntyy pysyvästi. Samoin puheena ollut varovaisuus pitkiä arvoketjuja kohtaan kestänee vuosia. Olettaisin myös yhteiskuntien varautumisen erilaisiin sokkeihin jäävän pitkäaikaiseksi ilmiöksi, Vihriälä sanoo.

Suomi on hyötynyt globalisaatiosta

• Vuosittain julkaistava indeksi (KOF) mittaa laajasti globalisaation eri ulottuvuuksia. Uusimpien, vuotta 2017 kuvaavien tietojen mukaan Suomi sijoittui globalisaatioasteen vertailussa sijalle yhdeksän.

• KOF-indeksin ja maiden taloudellisen hyvinvoinnin välillä on vahva kytkös. Keskimääräistä globalisoituneemmat maat ovat myös muita vauraampia.

• Suomi kuuluu keskimääräistä globalisoituneempiin ja vauraampiin EU-maihin. Suomen kaltaisia maita ovat Itävalta, Saksa, Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska.

Lähde: Tilastokeskus

​