Johan nyt on Kiinan markkinat - valtapeli EU:n ja Kiinan välillä kiihtyy

Yhä useamman investoinnin takaa löytyy kiinalaista rahaa. Aasian jättiläisen kasvava vaikutusvalta Euroopassa herättää huolta, eikä tulevaisuus näytä asiantuntijoiden mukaan seesteiseltä. EU-tasolla pohditaan nyt miten hallita vaikeaa suhdetta.

Talous ja yhteiskunta
2.10.2018

Kiinalaisten investointien vyöry Eurooppaan on noussut yhdeksi päättäjien kärkipuheenaiheista. Eikä ihme. Manner-Kiinasta peräisin olevat suorat sijoitukset kohosivat viime vuonna 65 miljardiin euroon. Lyhyessä ajassa on tapahtunut valtava muutos, sillä vuonna 2010 kiinalaisinvestoinnit EU-maihin olivat alle kaksi miljardia euroa.

– Kiinalaisinvestoinnit ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana ympäri maailman, ei vain Euroopassa, muistuttaa yksi tunnetuimmista Kiina-asiantuntijoista, Alankomaiden kansainvälisten suhteiden instituutin tutkija Frans-Paul van der Putten.

Määrällisesti ja laadullisesti moninkertaistuneet investoinnit ovat van der Puttenin mukaan seurausta kiinalaisten kasvaneesta itseluottamuksesta ja kyvystä toimia globaaleilla markkinoilla.

Vyö ja tie yhdistävät Kiinan Eurooppaan

Eurooppa on tutkijan mukaan kiinalaisille kaikista houkuttelevin manner. Kiinaa kiinnostavat sekä vauraat Euroopan sisämarkkinat että eurooppalaisten yritysten teknologia ja osaaminen. Nykymeno on van der Puttenin mukaan vasta alkua.

– Kiinan ulkoiset investoinnit tulevat kasvamaan lähitulevaisuudessa ja sitä kautta myös kiinalaisten vaikutus Euroopassa.

Investointien taustalla on kaksi massiivista Kiinan valtion ohjelmaa. "Made in China 2025" -ohjelman tavoitteena on nostaa Kiina korkean teknologian suurvallaksi ja kasvattaa 1,4 miljardin kansalaisen hyvinvointia. Ohjelma perustuu vahvoihin valtiontukiin, valtionyhtiöihin sekä immateriaalioikeuksien hankintaan. Näillä työkaluilla Kiinan on tarkoitus ensin kiriä kiinni länsimaat ja sitten ponnistaa niiden ohitse.

"The Belt and Road -Initiative" (BRI) eli "vyö ja tie" -ohjelman ajatuksena on puolestaan lisätä kaupankäyntiä ja taloudellista yhteistyötä investoimalla energiaan, teihin, putkiin, satamiin, viestintäverkkoihin ja muihin yhteyksiä edistäviin infrastruktuureihin. Kokonaisuudessaan hankkeen piirissä on 65 maata, 4,4 miljardia ihmistä ja yli kolmannes maailman bruttokansantuotteesta. Vuonna 2016 pelkästään Kiinan kehityspankki rahoitti EU-maissa sijaitsevia BRI-infrahankkeita 12,6 miljardilla.

Kolikon kaksi puolta

Monen asiantuntijan mukaan Kiinan toiminta on Venäjää suurempi uhka Euroopalle. Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisesta vastaava komissaari Johannes Hahn varoitti äskettäin, että Kiinan yhdistelmä kapitalismia ja poliittista diktatuuria houkuttelee vaarallisella tavalla itäisen Euroopan maita.

EU-komissio on aloittanut tutkinnan BRI:n Euroopan lippulaivahankkeesta, jossa Kiina on rakentamassa 2,5 miljardilla eurolla huippunopeaa raideyhteyttä Serbian ja Unkarin välille. Hanke on komission mukaan taloudellisesti kannattamaton ja rikkoo EU:n julkisten hankintojen sääntöjä.

Putten huomauttaa, että Kiinan vaikutusvalta infrahankkeissa ulottuu kaikkialle EU-maihin, ei vain itäiseen Eurooppaan. Hyvä esimerkki ovat satamat. Rahtisatamat ovat strategisen tärkeitä EU-maiden taloudelle, sillä 70 prosenttia tuotteista saapuu Eurooppaan meriteitse. Kiinan valtion omistamat yritykset ovat viime aikoina tehneet joukolla yrityskauppoja vilkkaissa satamissa Välimerellä ja Atlantilla.

Tammikuussa kiinalaisvarustamo Cosco osti Belgian toiseksi suurimman sataman, Zeebruggen, ja loi näin ensimmäisen tukikohdan Luoteis-Eurooppaan. Kiinalaiset hallitsevat nyt noin kymmenesosaa Euroopan koko satamakapasiteetista. Keskeisten satamien valtaaminen muuttaa sekä maailmankaupan että poliittisen vaikutusvallan karttaa. Cosco investoi hiljattain miljardi dollaria myös kreikkalaisen Pireuksen sataman kehittämiseen.

Kiina on rakentanut satamasta merkittävän liikennekeskuksen ja itselleen portin Eurooppaan. Satamainvestoinnin jälkeen Kiina on voinut luottaa kreikkalaisten apuun. Kreikka astui puolustamaan Kiinaa muun muassa EU-komission kovistellessa maata ihmisoikeusrikkomuksista.

– Voi kysyä, ovatko hankkeet Kiinalle taloudellisesti järkeviä, mutta varmaa on, että poliittisesti ne kannattavat, toteaa van der Putten.

Tutkija huomauttaa kolikon toisesta puolesta: Kiinalaista rahaa tarvitaan Euroopassa. Kiina on usein ainoa mahdollinen rahoituslähde, joten maalla on positiivinen rooli usein valtion talouskehityksen vauhdittajana.

– Eurooppalaisten päättäjien pitäisi nyt kysyä, miksi tärkeisiin infrahankkeisiin ei löydy eurooppalaisia rahoittajia? Mitä pitäisi muuttaa, että muitakin rahoitusvaihtoehtoja löytyisi? kysyy van der Putten.

Läpivalaisusta ratkaisu?

Euroopasta on viime aikoina tullut Kiinalle tutkijan mukaan entistä tärkeämpi investointikohde myös sen takia, että muut merkittävät kauppakumppanit kuten Japani, Australia ja Yhdysvallat ovat sulkeneet oviaan. Yhdysvallat syyttää Kiinaa ulkomaisten yritysten syrjinnästä, kybervakoilusta ja immateriaalioikeusvarkauksista. Kiinan toiminta on paitsi kansainvälisen kaupan sääntöjen vastaista, myös turvallisuusriski USA:lle.

Tuloksena presidentti Donald Trump on estänyt useita kiinalaisten yrityskauppoja ja määrännyt kiinalaistuotteille tulleja. Päättäjien huolena on etenkin Kiinan pyrkimys hallita kokonaisia toimitusketjuja. Tämä on tilanne esimerkiksi koboltin kohdalla, joka on kriittisen tärkeä raaka-aine modernille elektroniikkateollisuudelle.

Välejä hiertää myös epäsuhta markkinoillepääsyssä: kiinalaiset voivat vapaasti investoida Eurooppaan, mutta ulkomaiset yritykset eivät voi toimia ja myydä tuotteitaan rajoituksetta Kiinassa. Tilanne on vaikea etenkin Saksalle, joka on Kiinan ykkössijoituskohde Euroopassa.

Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron on painottanut, että Euroopan on pidettävä yhteinen rintama ja puolustettava eurooppalaista etua. "Kiina ei kunnioita maanosaa tai valtaa, jos jotkut jäsenvaltiot jättävät ovensa auki", hän sanoi Reutersin mukaan.

EU-komissio on useaan otteeseen varoittanut EU-maita myymästä keskeisiä kohteitaan ulkomaalaisille. Komissio kehitteleekin parhaillaan uusia keinoja valvoa ulkomaisia investointeja strategisesti tärkeillä sektoreilla. Australialla, Kanadalla, Japanilla ja USA:lla on käytössä ulkomaisten suorien investointien "läpivalaisumekanismi". EU-tasolta tällainen puuttuu ja harvalla jäsenmaallakaan on asiaa koskevaa lakia.

Viime syksynä EU-komissio julkisti asetusesityksen, joka luo toteutuessaan laillisen kehyksen EU-maihin suuntautuvien ulkomaisten investointien tarkoitusperien perkaamiseen ja tarvittaessa yritysostojen estämiseen. Mutta Suomi ja muut Pohjoismaat pelkäävät läpivalaisun vain lisäävän protektionismia. Neuvottelut asetusesityksestä ovat parhaillaan käynnissä jäsenmaiden, europarlamentin ja komission välillä.

Lisää konflikteja luvassa

EU:n ja Kiinan suhteet ovat kuitenkin viime aikoina parantuneet monella mittarilla. Myönteisestä kehityksestä on kiittäminen USA:n harjoittamaa politiikkaa, joka on luonut uutta tilaa Kiinan ja EU:n kauppakumppanuudelle.

– Olemme molemmat sitoutuneet monenkeskiseen kauppaan. Maailmankaupan pelisääntöjen uudistaminen ja vahvistaminen yhdistävät meitä, kuvailee työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Heinäkuussa Pekingissä pidetty EU-Kiina-huippukokous onnistui Kataisen mukaan yli odotusten. Edistystä saavutettiin neuvotteluissa investointisopimuksesta, joka helpottaisi toteutuessaan eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyä Kiinaan.

EU ja Kiina allekirjoittivat myös tulliyhteistyötä koskevan toimintasuunnitelman, jolla tehostetaan tullivalvontaa väärennösten ja piraattituotteiden torjumiseksi. Lisäksi EU ja Kiina syventävät yhteistyötään ilmastonmuutoksen torjunnassa. Maat allekirjoittivat myös päästökaupan tehostamista, kiertotaloutta ja valtamerien suojelua koskevat kumppanuussopimukset.

Van der Putten muistuttaa, että viime aikaisesta lähentymisestä huolimatta perusasetelma ei ole muuttunut miksikään. EU:n ja Kiinan arvomaailmat ja poliittiset järjestelmät eroavat perustavanlaatuisesti toisistaan.

Osapuolet tarvitsevat toisiaan, mutta samalla kumpikin epäilee toista. Yhteistyön tiellä on vielä useita vaikeita ongelmia kuten kiinalaisten kansalaisvapaudet, teräksen ylikapasiteetti ja Kiinan massiiviset valtiontuet. Europarlamentti vaati syyskuun puolivälissä hyväksytyssä julkilausumassaan Kiinaa lisäämään avoimuutta ja noudattamaan lakeja sekä ympäristö- ja sosiaalistandardeja. Myös Katainen myöntää, että naiivi ei saa olla.

– Kiinalaisten on opittava, että kaikkea ei voi rahalla ostaa. En odota mitään nopeita tuloksia, huomauttaa Katainen.

Tutkija ei usko edessä olevan seesteisemmät ajat. Päin vastoin. Valtapeli vain kiihtyy.

– Kiinasta kasvaa vääjäämättä entistä suurempi poliittinen ja taloudellinen mahti. Se pienentää EU:n asemaa maailmalla. Uskon, että näemme tulevaisuudessa lisää yhteenottoja Kiinan ja EU:n välillä.

FAKTA

Kiinan ja EU:n kumppanuus on kestänyt 15 vuotta.

Eurooppa on Kiinan suurin ja Kiina EU:n toiseksi suurin kauppakumppani.

Keskinäisen tavarakaupan arvo on yli 1,5 miljardia euroa päivässä.

Vuonna 2017 EU:n tavaravienti Kiinaan oli 198 miljardia euroa ja tuonti Kiinasta 375 miljardia euroa. EU vei palveluita Kiinaan 38 miljardilla ja Kiina Eurooppaan 30 miljardilla.

Lue lisää
Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa