Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Suomalaisten yritysten ilmastojärjestö Climate Leadership Coalition (CLC) vaatii EU:lta lisää tavoitteellisuutta, kunnianhimoa ja nykyistä tarkempia ilmastotavoitteita. Silloin yritykset tietäisivät, mihin investoinnit kannattaa kohdistaa.

Talous ja yhteiskunta
9.5.2019

Voiko yritys tehdä yhtä aikaa merkittävää ilmastotyötä ja erinomaista tulosta? Aivan varmasti voi, kertoo Nesteen esimerkki.

Vuonna 2018 Nesteen uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineista 80 prosenttia oli jätteitä, tähteitä tai kasviöljyjä, ja 20 prosenttia kasviöljyjä. Uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta tuotti lähes miljardi euroa Nesteen 1,42 miljardin euron tuloksesta.

Neste ei ole yksin. Yli 65 prosenttia OP:n suuryritystutkimukseen vastanneista yrityksistä uskoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen on merkittävä liiketoimintamahdollisuus.

Samaan aikaan yritykset ovat entistä valmiimpia siirtymään kohti hiilineutraaleja ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntäviä toimintatapoja. Vuonna 2014 perustettu suomalaisten yritysten ja organisaatioiden ilmastojärjestö Climate Leadership Coalition (CLC) on kasvanut jo 55 yrityksen ja yhteisön aktiiviseksi foorumiksi.

CLC:n toiminnanjohtaja Jouni Kerosen mielestä ilmastonmuutosta ei voi ylipäätään pysäyttää ilman yritysten aktiivista panosta.

– Ilmastonmuutos on mittakaavaltaan niin suuri asia, että sitä ei voida mitenkään ratkaista pelkästään julkisella rahoituksella. Myös yksityisiä varoja tarvitaan, ja jotta yksityisiä varoja saadaan, globaalien haasteiden ratkaisemisen täytyy olla parempaa bisnestä kuin perinteisen liiketoiminnan. Ellei se sitä ole, varoja ei käytännössä tule, tiivistää Keronen.

Ensimmäinen hanke Smart & Clean -säätiö

CLC sai alkunsa kahdesta puhelinsoitosta.

YK:n poliittisen osaston entinen johtaja Tapio Kanninen oli vuonna 2013 saanut valmiiksi kirjansa ”The crisis of global sustainability”. Kanninen oli huolissaan. Vaikka ilmastoneuvottelut laajenivat, yhä vähemmän saatiin aikaan.

Keväällä 2013 Kanninen soitti Antti Herlinille ja kysyi, mitä Suomen teollisuus aikoo tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Herlin jäi miettimään asiaa ja tarttui nopeasti toimeen.

Tuon puhelinsoiton jälkeen Herlin kutsui koolle kokouksen, jonka seurauksena CLC perustettiin vuotta myöhemmin.

– Meitä oli Sitra ja kuusi firmaa. Sillä kokoonpanolla aloitettiin, Keronen muistelee.

Alkuvaiheen suunnittelussa oli mukana muun muassa Nesteen silloinen toimitusjohtaja Matti Lievonen. Nesteestä tuli CLC:n jäsen vuonna 2015.

Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Simo Honkanen pitää erittäin tärkeänä sitä, että yritykset tekevät ilmastotyötä yhdessä.

– Maailma on menossa siihen suuntaan, että yritysten täytyy verkottua ja toimia yhdessä. Se aika, jolloin yritykset saattoivat ajatella, että me teemme kaiken itse, on auttamatta ohi, Honkanen sanoo.

Honkasen mielestä CLC on ainutlaatuinen verkosto.

– Suuri osa Suomen merkittävistä suuryrityksistä on jäsenenä verkostossa. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten tärkeänä talouselämä pitää ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

CLC käynnisti nopeasti konkreettiset toimet.

– Alkuvaiheessa mietittiin, että ilmastomyönteinen liiketoiminta ja siitä keskustelu sekä parhaiden käytäntöjen benchmarkkaus on kiinnostavaa, mutta se ei yksin riitä kick-offiksi. Tarvittiin yhteinen projekti, Keronen kertoo.

Samaan aikaan, Tukholma, Kööpenhamina ja Korean Jeju Island olivat jo ryhtyneet kehittämään ilmastomyönteistä kaupunkisuunnittelua ja liiketoimintaa.

– Suomen luontainen käyntikortti on pääkaupunkiseutu. Ryhdyimme ideoimaan säätiötä, joka kiihdyttäisi ilmastomyönteisiä sovelluksia pääkaupunkiseudulla.

Sitra otti kopin valmistelusta. Kesällä 2016 käynnistyi Smart & Clean -säätiö, joka on tähän mennessä käynnistänyt kymmenen erilaista projektia, joukossa muun muassa maailman edistyksellisin ilmanlaadun mittausjärjestelmä ja joukkoliikenteen puhdistamiseen tähtäävä Bio 100 -hanke.

– Smart & Clean oli ensimmäinen iso projekti, joka toi porukat yhteen. Huomasimme kuitenkin, että kaikki ilmastosoturit eivät ole kiinnostuneita tästä projektista. Mietimme, millainen olisi skaalautuva toimintamalli ja päätimme perustaa yhdeksän teemaryhmää. Niiden jäsenet saavat itse päättää mitä kunakin vuonna tehdään.

CLC:n ryhmissä ideoituja hankkeita ovat muun muassa Otaniemen geoterminen projekti ja Helsingin pörssin hiilijalanjäljen analyysi. Ideat ovat pääsääntöisesti tulleet jäseniltä ja yhteistyö on mahdollistanut hankkeiden käynnistymisen

Jätti-investointi uusiutuviin polttoaineisiin

Kun Neste liittyi CLC:n jäseneksi, yhtiö oli jo päässyt pitkälle uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa.

Taustalla oli tutkimustyö, jota tehtiin Nesteen laboratorioissa 1990-luvulla. Nesteen tutkijat olivat saaneet selville, että kasviöljystä ja elintarviketeollisuuden rasvajätteistä voi jalostaa hiilivetyjä, jotka ovat puhtaampia kuin fossiiliset vastineensa. Neste jätti NEXBTL-teknologian patentin vuonna 1996.

Tuolloin uutta keksintöä ei viety tuotantoon saakka.

– Silloin ei vielä ollut näkyvissä markkinaa. Aika ei ollut vielä ihan valmis uusiutuville polttoaineille, Simo Honkanen kertoo.

Seuraavan suuren askeleen Neste otti vuonna 2005. Yhtiön hallitus päätti investoida 1,6 miljardia euroa uusiin uusiutuvan dieselin tuotantolaitoksiin Singaporessa ja Rotterdamissa. Investoinnit kahteen yksikköön Porvoossa olivat jo käynnissä.

– Oli näkyvissä, että energia-alalle tulee uusia haasteita ja kehitys menee uusiutuvien raaka-aineiden suuntaan. Osaamispohja prosessista meillä oli entuudestaan. Investointipäätöksen jälkeen kehitimme tarvittavat uudet osaamiset muun muassa hankintaketjun hallintaan.

Korkealaatuisia tuotteita huonoista raaka-aineista

Alkuun Neste joutui kehittämään markkinaa kaupallisesti haastavassa ympäristössä. Selkeä parannus kannattavuudessa saavutettiin vuonna 2013.

Nyt osaaminen uusiutuvien raaka-aineiden hankinnassa ja käytössä on Nesteelle äärimmäisen tärkeä kilpailutekijä.

– Pystymme käyttämään keskimääräistä huonompia raaka-aineita ja tekemään niistä korkealaatuisia tuotteita. Meillä on muutamia kansainvälisiä kilpailijoita jalostuksessa, mutta ei yhtään kilpailijaa, joka pystyisi käyttämään näin laajaa raaka-ainepohjaa meidän mittakaavassamme.

Mitä ovat tärkeimmät asiat, joita edelläkävijyys on opettanut?

– Ensinnäkin pitää olla reilusti kansainvälinen, globaali liiketoimintamalli. Toiseksi täytyy olla rohkea ja ajatella, että koska toimiala muuttuu, myös yritysten täytyy muuttua. Disruptiota ei kannata pelätä. Ja kolmanneksi täytyy ymmärtää, että uuteen liiketoimintaan tarvitaan uudentyyppistä osaamista. Sitä täytyy rohkeasti kehittää.

Seuraavaksi Neste laajentaa toimintaansa uusiutuviin muoveihin.

– Toimitamme muoviteollisuudelle aivan uusia, uusiutuvista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Toisaalta rakennamme liiketoimintaa käytettyjen muovien kiertotalouden pohjalle. Voimme ottaa jätemuoveja kemialliseen kierrätykseen niin, että niistä voi tehdä uusia muovituotteita tai kemikaaleja. Vuonna 2030 meillä pitäisi olla kierrossa noin miljoona tonnia jätemuoveja. Meille on kehittymässä täysin uusi liiketoiminta-alue. Samalla olemme mukana ratkaisemassa isoa globaalia muoviongelmaa.

Honkanen uskoo, että vastaavia uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy koko ajan.

– Kuluttajat ja yritykset miettivät entistä tarkemmin, miten maapallon resursseja käytetään ja millaisia ovat oman toiminnan vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon. Kulutustottumukset tulevat muuttumaan. Kiertotalouden vahvistaminen, entistä huonompien raaka-aineiden käyttäminen ja energiatehokkuuden parantaminen luovat uutta liiketoimintaa.

EU:n pitää täsmentää tavoitteensa

CLC aikoo seuraavaksi laajentaa omaa toimintaansa poliittiseen vaikuttamiseen. Jouni Kerosen mukaan EU:n pitää nopeasti tarkentaa ilmastopoliittiset tavoitteensa.

– Investointien uusiutuvaan energiaan pitäisi kasvaa 5–10 kertaisiksi tasolta missä nykyisin ollaan. Näin isoja investointeja haittaa hurjasti se, että EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteet ovat epäselvät vuoden 2030 jälkeen. Milloin on nollapäästövuosi, mikä on hiilibudjetti, ja miten iso osa päästövähennyksistä voi olla hiilinieluja? Tällä hetkellä nieluarviot vaihtelevat vielä suuresti.

CLC:n mielestä päästöjen vähentämiseen pitää luoda ennustettava, markkinapohjainen, teknologianeutraali ja sitovaan hiilidioksidibudjettiin perustuva systeeminen malli, joka kattaa kaikki hiilidioksidipäästöt.

– Systeemisen ratkaisun suunnittelu pitää saada nopeasti käyntiin. Jos EU päättäisi sitovasta hiilibudjetista, sillä olisi heti todella suuri vaikutus. Saastuttavat ratkaisut tulisivat kalliiksi, puhtaat edullisiksi. Mutta jos odotellaan vielä kymmenen vuotta, meillä ei ole enää aikaa systeemisiin ratkaisuihin. Silloin pitää ottaa pakkokeinot käyttöön.

Jos maapallon lämpeneminen aiotaan pysäyttää puoleentoista asteeseen, globaali hiilibudjetti on noin 450 gigatonnia hiilidioksidia.

– Nykyisellä vauhdilla se menee rikki yhdeksässä vuodessa. Jotta pysyisimme tässä hiilibudjetissa, meidän pitää globaalisti puolittaa päästöt kymmenen vuoden välein ja taklata loput vähennykset hiilinieluilla.

– Viime vuonna päästöt kasvoivat, eikä meillä ole enää varaa hidastella. Olen huolissani siitä, mikä on päättäjien tilannekuva, Keronen sanoo.

Tehokkaita tapoja CO2-päästöjen vähentämiseksi

• Hiilijalanjälkeen perustuvat julkiset hankinnat ja kansalaisten aktivointi.

• Systeeminen ratkaisu, joka sisältää kattavan päästökaupan.

• Luonnonmukaiset ratkaisut kuten hiilinielut, uudelleen metsitykset ja maaperän hiilivarastojen parantaminen.

Lue lisää
Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisen suuri kasvupotentiaali on kerrostaloissa, julkisessa rakentamisessa, korjausrakentamisessa ja infrarakentamisessa. Puun käytön yleistyminen kerrostaloissa edellyttää muun muassa...

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Juustotytöt kehittivät hitiksi nousseen vegaanisen juuston, kun kaupan hyllyiltä ei löytynyt tarpeeksi hyvää tuotetta. Sosiaalinen media voi nostaa myös pienet elintarvikeyritykset nopeasti...

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Löytyykö liiketoimintaan uutta kasvua, kun pannaan yhteen startup-yrittäjät ja suuryrityksien johtajat? Ainakin halu oppia toisiltaan on suuri.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa