Globaali kauppapolitiikka kriisissä - Euroopasta ratkaisija?

Vastuu sääntöperusteisen maailmankaupan puolustamisesta lepää Euroopan hartioilla. Nyt EU yrittää uudistaa maailman kauppajärjestön vanhentuneet toimintamallit ja säännöt. Mutta onko tehtävä mahdoton?

Talous ja yhteiskunta
14.2.2019

Kaksikymmentäkahdeksan. Niin monen tahon kanssa EU neuvottelee parhaillaan kauppasopimuksesta tai on jo saanut sellaisen valmiiksi. Näiden lisäksi EU neuvottelee investointisopimuksesta Kiinan kanssa ja suunnittelee Afrikan vapaakauppasopimusta. EU-maat muodostavat yhdessä maailman suurimman kauppablokin, mutta viime vuosina Euroopan rooli on noussut uudelle tasolle.

– Kauppapolitiikan eteenpäinvienti on kiistatta nykyisen EU-komission yksi parhaita saavutuksia ja asia, josta se tullaan muistamaan, toteaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Brysselin toimistoa johtava Taneli Lahti.

EU on täyttänyt tilan, joka syntyi kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump veti maansa pois maailmankaupan johtopaikalta. Kaupan ja talouden osalta maailmassa on nyt kolme napaa: USA, Kiina ja EU.

– Latinalaisen Amerikan, Australian, Kanadan ja monen muun katse on kääntynyt Euroopan suuntaan. EU:sta on tullut tasapainottaja, joka huolehtii, ettei Kiinan ja Yhdysvaltojen nokittelu kaada koko maailmantaloutta, toteaa talouskomissaarin kabinettipäällikkönä ja useissa eri tehtävissä EU-komissiossa työskennellyt Lahti.

Pitkä protektionismin puhuri

Lahti huomauttaa, että nykyiset kauppasodat lietsovat epävarmuutta markkinoilla. Yritykset pelkäävät, että kaupanteon edellytykset ja säännöt muuttuvat. Se hidastaa talouskasvua ja negatiivinen kierre on valmis. Lahden mukaan Yhdysvaltojen välivaalien tulos antaa toivoa, että tilanne voisi parantua. Kovaa linjaa edustaa edustajainhuoneessa ja senaatissa nyt entistä pienempi vähemmistö. Entinen demokraattipoliitikko ja San Franciscon pormestari Mark Farrell on pessimistisempi.

– En usko, että vaalitulos tuo tullessaan muutoksia. Trumpin linja voi jopa koventua. Mutta totuus on, että nykyhallinto ei pysty nyt tekemään kunnon päätöksiä, luonnehti Farrell Lissabonissa järjestetyssä teknologiakonferenssissa.

Samaa painottaa Brysselissä toimivan Martens Centre -tutkimuskeskuksen johtaja Tomi Huhtanen. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen arvaamattomuus vaikeuttaa globaalia kauppapolitiikkaa entisestään.

– USA voi ajautua Kiinan kanssa täyteen konfliktiin tai tehdä yhtäkkiä harkitsemattoman sopimuksen, jossa Kiinalle annetaan isoja myönnytyksiä.

Lahti muistuttaa, että nykyiset kauppakiistat eivät ole vain Trumpin aikaansaannosta. USAn ohella Kiina haastaa voimakkaasti koko sääntöpohjaisen globaalin kaupan perusperiaatteen. Taustalta löytyy pitempi kierre, joka alkoi jo kymmenen vuotta sitten. Finanssikriisin jälkeen valtiot ryhtyivät suojaamaan omia markkinoitaan. Nyt protektionismi ja kauppasopimusvastaisuus ovat korkeimmillaan sitten 1930-luvun.

Maailma muuttui, WTO ei

Mutta presidentti Trumpin toimista on ollut myös hyötyä. Ne ovat herättänyt päättäjät ympäri maailman huomaamaan, että globaalin kaupan puitteet eivät enää toimi. Maailman kauppajärjestö WTO perustettiin virallisesti vuonna 1995, mutta sen toiminta perustuu yleissopimukseen vuodelta 1947. Vuosikymmenten saatossa maailma ja kauppa on muuttunut, mutta WTO ei. Viimeisin yritys uudistaa sääntöjä eli niin sanottu Dohan kierros päättyi tuloksettomana vuonna 2008. Globaalit kaupan säännöt perustuvat maailmaan, jossa yritykset kuljettavat konteissa tavaraa toisille yrityksille.

– Nykysäännöt eivät tunnista digimaailmaa, joka on perustavanlaatuisesti muuttanut kaupan tavat, tuotteet ja investointivirtojen luonteen, huomauttaa Lahti.

Tavarakaupan määrä vähenee koko ajan, mutta tilalle ovat tulleet data ja palvelut. WTO:n World Trade Report 2018:n mukaan esimerkiksi cd-levyjen, kirjojen ja lehtien osuus maailmankaupasta oli 2,7 prosenttia vuonna 2000, mutta vuonna 2016 enää 0,8 prosenttia. Tekoäly ja 3D-tulostus tuovat tulevaisuudessa tuotantoa lähemmäksi loppumarkkinoita ja hidastavat maailmankauppaa entisestään.

Viime vuosina myös digitaalisen kaupan puolelle on pystytetty entistä enemmän esteitä. Farrellin mukaan valtioiden turvallisuushuolet ovat usein vain piilotettua protektionismia. Uudesta Yhdysvaltain, Meksikon ja Kanadan välisestä USMCA-kauppasopimuksesta löytyy jo hyviä digitaalisen kaupan elementtejä kuten datan vapaata liikkuvuutta ja kyberturvallisuutta koskevia sääntöjä.

– Mutta tarvitsemme kipeästi yhteiset globaalit säännöt, painottaa Farrell.

Päätöksenteko uusiksi

Globaalista kaupasta 98 prosenttia tapahtuu WTO:n sääntöjen puitteissa. Järjestössä on 164 jäsentä, mukaan lukien vuonna 2001 joukkoon liittynyt Kiina. WTO:n säännöt muodostavat maailmankaupan peruskirjan ja järjestö vastaa kauppakiistojen sovittelusta puolueettoman riitojenratkaisujärjestelmän avulla.

Periaatteessa WTO voisi siis ratkaista nykyisen maailmankaupan tulehtuneen tilanteen. Mutta käytännössä ei, sillä järjestö on lähes toimintakyvytön. USA estää uusien tuomarien valinnan ja nykyisten uudelleennimittämisen WTO:n pysyvään riitojenratkaisuelimeen.

Kauppakiistoja ratkaiseminen pysähtyy tämän takia ensi vuonna täysin. Trumpin mukaan elimen päätökset ovat maan intressien vastaisia, vaikka tilastot osoittavat tuomioiden olleen myös USA:lle voitollisia. WTO:n rooli valvontaelimenä on monissa maissa uhattuna myös sen avoimuuden puutteen vuoksi.

Lahden mukaan riitoihin olisi myös pystyttävä reagoimaan nykyistä nopeammin. Ratkaisut kestävät useamman vuoden ja sinä aikana tappiot ehtivät kohota valtaviksi.

– WTO:n perusongelma on kuitenkin sen koko. On kestämätöntä, että 164 maan on päätettävä kaikesta yksimielisesti. Edistyminen on liian hidasta ja päätökset vesitettyjä kompromisseja, toteaa Lahti.

Kolmas kiukunlähde koskee sääntöjen noudattamista. Jokaisen jäsenvaltion pitäisi ilmoittaa valtiontuista. Mutta ilmoittamisen laiminlyönnistä ei seuraa sanktioita, joten moni jättää notifikaation tekemättä. Ongelma koskee etenkin Kiinaa.

Huhtanen huomauttaa, että Kiinaan suhtauduttiin pitkään joustavasti. WTO:ssa uskottiin, että maa liukuu vaurastumisen myötä luonnollisesti markkinatalouteen ja demokraattiselle länsimaiselle linjalle.

Toisin kävi. Kiinan autoritäärinen poliittinen järjestelmä on viime vuosina vain vahvistunut. Samoin maan vaikutusvalta maailmalla. Huhtasen mukaan on myönteistä, että Kiina näyttää vihdoin tunnustavan, että kattavat kansainväliset kaupan säännöt ovat myös Kiinalle tärkeitä.

Puheet eivät ole toistaiseksi vastanneet tekoja. Nykyiset WTO-säännöt toimivat Kiinan mielestä sitä vastaan ja nyt olisi muiden maiden vuoro tehdä myönnytyksiä.

Reformi etenee hitaasti

EU etsii tietä ulos tästä umpikujasta. Eurooppa onkin tällä hetkellä ainoa merkittävä vapaan sääntöpohjaisen maailmankaupan puolustaja.

– WTO:ssa on ongelmia, mutta se on välttämätön avoimen, oikeudenmukaisen ja sääntöihin perustuvan kaupan varmistamiseksi. EU:n on otettava johtoasema WTO:n modernisoinnissa, painotti kauppakomissaari Cecilia Malmström marraskuussa lehdistötilaisuudessa Brysselissä.

EU-komissio julkisti aiemmin tänä syksynä ehdotuksensa WTO:n uudistamiseksi. Ehdotuksen mukaan kansainvälisen kaupan sääntöjä on kehitettävä niin, että ne vastaavat nykypäivän globaalin talouden tarpeita ja ovat toimivia kaikille jäsenille.

Lisäksi EU pureutuu WTO:n valvontaroolin vahvistamiseen ja yrittää ratkaista riitojenratkaisujärjestelmän lukkiutuneen tilanteen. EU ja 13 muuta samanmielistä maata neuvottelivat sääntöuudistuksista viimeksi lokakuun lopussa Kanadassa järjestetyssä tapaamisessa. Mukana on Australian, Japanin, Brasilian ja Kanadan kaltaisia isoja talouksia. Samaan aikaan myös EU ja Kiina käyvät dialogia WTO:n uudistamisesta. Lisäksi yli puolet WTO-maista on aloittanut epäviralliset neuvottelut digitaalista kauppaa koskevista säännöistä. Reformi siis etenee, mutta hitaasti.

– Nyt olisi tärkeä saada myös USA mukaan pohtimaan, miten WTO:ta voisi kehittää. Mutta toistaiseksi maan hallinto on sitä mieltä, että WTO on tullut tiensä päähän, toteaa Lahti.

Toisaalta hiljattain solmittu Kanadan, USAn ja Meksikon välinen kauppasopimus antaa Huhtasen mukaan toivoa siitä, että Yhdysvaltojen kanssa on yhä mahdollista neuvotella rationaalisesti ja tuloksekkaasti. Vaikka USA saataisiin mukaan, on kuitenkin kokonaan toinen kysymys, kelpaako EU:n johdolla neuvoteltu reformi Kiinalle.

Kiina on jo ilmoittanut, että EU:n sääntöuudistusesitykset ovat sen mielestä "myönnytyspolitiikkaa Yhdysvaltoja kohtaan". EU:n mahdollisuudet onnistua ovatkin asiantuntijoiden mukaan pienet. Siksi EU:n on Huhtasen mukaan entistä tärkeämpää puskea eteenpäin omia kahdenvälisiä kauppasopimuksiaan. Niillä EU sopii yhteisistä arvoista, toimintatavoista ja kestävistä käytännöistä. Kaupan kautta EU pystyy vahvistamaan omaa arvojärjestelmäänsä globaalisti.

– Sopimuksilla on iso merkitys yrityksille ja Euroopan tulevaisuudelle, mutta samalla ne asettavat paineita USA:n suuntaan. Jos WTO:ta ei saada toimimaan, on muitakin vaihtoehtoja.

Lahti muistuttaa, että kaikki neuvoteltavina olevat sopimukset pitää myös saada voimaan. Se tarkoittaa isoa vääntöä EU:n sisällä. Pohjoismaissa suuri enemmistö suhtautuu kauppasopimuksiin myönteisesti, mutta se ei ole itsestäänselvyys muissa jäsenmaissa.

Toistaiseksi EU on pystynyt kantamaan vastuunsa, mutta sen kyky toimia uudessa kolminapaisessa maailmanjärjestyksessä riippuu Lahden mukaan paljolti siitä, kuinka hyvin EU saa seuraavien kahden vuoden aikana kauppasopimuksia valmiiksi.

– Se tulee olemaan nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä todella vaikea tehtävä.

Lue lisää
Dettmann: ”Ihmisiä pitäisi rohkaista enemmän itseohjautuvuuteen”

Dettmann: ”Ihmisiä pitäisi rohkaista enemmän itseohjautuvuuteen”

Ennennäkemätöntä menestystä Suomen koripallomaajoukkueen kanssa saavuttanut valmentaja Henrik Dettmann pitää tärkeänä, että jokainen tiimin jäsen osaa käydä keskustelua itsensä kanssa – myös...

Hyvä kutsumustyö vaatii rajoja

Hyvä kutsumustyö vaatii rajoja

Intohimo lisää työn imua mutta saattaa myös uuvuttaa alleen. Kun teknologia hämärtää entisestään työn ja vapaa-ajan rajoja, kaipaako kutsumustyö uudelleen määrittelyä?

Talousmahtien tullinokittelu iskee jo maailmantalouden kasvunäkymiin

Talousmahtien tullinokittelu iskee jo maailmantalouden kasvunäkymiin

Kuinka Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiista vaikuttaa koko maailmaan? Pahimmillaan koko maailmantalous saattaa supistua sadoilla miljardeilla dollareilla jo lyhyellä aikavälillä.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa