Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Tuoreen kyselyn mukaan talouskriisin uhka jättää taakseen ilmastohuolet ja jopa tarttuvat taudit. Taloustutkijan mielestä suomalaiset eivät ylireagoi, päinvastoin.

Talous ja yhteiskunta
29.9.2020

Suomalaisten arvot ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa pääosin hyvin vähän, jos ollenkaan. Kuitenkin silloin, kun yhteiskunnassa tapahtuu jotakin merkittävää, perinteinen kuvio rikkoutuu hetkellisesti. Näin kävi keväällä 2020.

Koronapandemian puhjettua suomalaisia eniten huolettavaksi uhaksi on noussut uusi laajamittainen talouskriisi maailmalla. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn kevään 2020 Arvo- ja asennetutkimuksen kyselystä.

Uutta talouskriisiä sanoi pitävänsä uhkana kolme neljästä suomalaisesta. Tutkimuksessa esitettyjen mahdollisten uhkien joukossa talouskriisi nousee jopa pandemioiden ja tarttuvien tautien edelle, vaikka kysely toteutettiin maalis–huhtikuun vaihteessa, jolloin Suomessa oli voimassa rauhan ajan tiukimmat rajoitustoimet.

Terveysuhan hopeasijaa voi selittää suomalaisten vahva usko siihen, että pandemiasta selvitään.

– Ihmiset luottavat, että yhteiskunta kykenee hoitamaan terveyskriisin, mutta talouskriisi nähdään pidempiaikaisena ongelmana, sanoo EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Ilmastohuolet väistyivät talouden tieltä

Taloushuolet ovat nousseet kärkisijoille aiemminkin, viimeksi finanssikriisin aikaan tehdyssä kyselyssä vuonna 2009.

– Tämänhetkiset näkymät ovat samanlaiset: Seuraavat pari vuotta mennään synkissä vesissä, mutta pitkällä tähtäimellä tilanteessa nähdään optimismia, Metelinen sanoo.

Ilmaston lämpeneminen on ollut EVAn tutkimuksissa yli kymmenen vuotta laajasti eri ryhmissä jaettu uhka. Kevään kyselyssä ilmastonmuutos putosi parin vuoden takaiselta ykkössijalta neljänneksi.

Metelisen mukaan ilmastohuolet peilaavat talouden käänteitä.

– Kun taloudessa saadaan asiat paremmalle tolalle, ilmastonmuutos nousee odotetusti jälleen dominoimaan uhkakuvia. Kyseessä on kuitenkin uhka, joka vaikuttaa vielä sadan vuoden päästä, kun tämä talouskriisi todennäköisesti on selätetty jo viiden tai 10 vuoden päästä.

Vahva talouden kriisitietoisuus

Helsingin yliopiston taloustieteiden dosentti Tuomas Malinen ymmärtää hyvin suomalaisten kasvaneen huolen talouden tilanteesta. Hänen mukaansa koronapandemia oli laukaiseva tekijä talouskriisille, joka todellisuudessa alkoi jo paljon aiemmin.

– Talouskriisin uhka on todellinen, koska olemme siinä parhaillaan. Koronakriisi ja valtavat taloussulut olivat lopullinen isku keskuspankkien ylläpitämälle pitkään jatkuneelle noususuhdanteelle, sanoo Malinen, joka kirjoittaa kirjaa finanssikriisien ennustamisesta.

Tavallisen kuluttajan voi olla hankala hahmottaa tilanteen vakavuutta, koska valtioiden ja keskuspankkien massiiviset elvytykset ovat nostaneet taloutta ylöspäin. Malinen epäileekin, etteivät ihmiset välttämättä täysin käsitä, että kriisi on jo päällä, vaikka tiedostavat, ettei julkinen talous voi hyvin.

EVAn kyselyistä käy ilmi, että suomalaisten talouden kriisitietoisuus on ollut vahvaa finanssikriisin jälkeen.

– Ihmisillä on realistinen kuva taloudesta, sillä enemmistö seuraa aikaansa. Tiedostetaan, ettei tilanne ollut ehtinyt vielä kunnolla korjaantua finanssikriisin jäljiltä, kun pandemia iski talouden jälleen alas, Sami Metelinen arvioi.

Läheisten pärjääminen huolestuttaa

Talouskriisin pelko ja siihen liittyvä varautuminen voivat jopa ruokkia kriisiä. Ilmeisin vaikutus on säästäminen, mutta pelko voi myös lamauttaa tai ajaa radikaaleihin ratkaisuihin.

– On hyvä, että suomalaiset pelkäävät talouskriisiä ja varautuvat sen tuloon. Mutta kun kriisiin on ajauduttu, pitäisi ajatukset kääntää siihen, miten tästä noustaan, Tuomas Malinen sanoo.

Talouskriisin ongelmana on, että nekin säästävät, joilla olisi varaa kuluttaa. Malinen toivoo, ettei nykyisessä kriisissä kaikki menisi säästöliekille pelosta huolimatta.

Metelinen arvioi, että talouskriisissä suomalaisia todennäköisesti pelottaa työttömyysaalto ja sen mukana tulevat ongelmat. Ihmisillä on vahvasti muistissa, että 90-luvun laman seuraukset olivat laaja-alaisia, eivätkä kohdistuneet pelkästään omaan toimeentuloon.

Huoli omasta työstä ja toimeentulosta onkin tuoreen kyselyn mukaan huomattavasti vähäisempää, ja suomalaiset tuntuvat huolehtivan enemmän kanssaeläjien pärjäämistä.

Talouskriisi pelottaa varautumattomia

Koronakriisi on osoittanut, että poliitikot kykenevät tekemään nopeita päätöksiä, kun kriisi on riittävän suuri. Nyt saman kyvykkyyden toivotaan realisoituvan talouden puolella.

– Kevään kyselyissä havaittiin poikkeuksellisen iso piikki suomalaisten luottamuksessa poliitikkoihin ja virkamiehiin. Enemmistö suomalaisista on valmiina joustamaan, jotta talous saadaan korjattua, ja poliittisia päätöksiä jopa odotetaan, Metelinen sanoo.

Malinen povaa, että talouskriisin seuraava vaihe on pankkikriisi, jonka hän odottaa nostavan päätään loppuvuoden aikana. Talouden tutkijaa eivät taantumat pelota, sillä niistä noustaan aina. Häntä huolestuttaa, millainen kuva tavallisille kuluttajille on piirtynyt talouden suvantovaiheista.

– Talouskriisit pelottavat nimenomaan niihin varautumattomia. Mielestäni tässä on kyse jopa ekonomistien taholta myydystä valheesta, ettei suhdannevaihteluita enää tule ja että talouskriisiä pitää pelätä.

Malinen muistuttaa, että taantumat ovat normaaleja ja avain niiden päihittämiseen on niistä oppiminen.

Lue lisää
Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti herättää poliittisia intohimoja – mutta mitä kaikkea se sisältää ja miten Suomi parhaiten hyödyntäisi oman reilun 3 miljardin siivunsa?

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kulutuksen kääntyminen kasvuun heinäkuussa ylläpitää Suomen talouden toipumista koronakriisistä. Teollisuudessa näkymät ovat edelleen epävarmat.

Pankkijärjestelmän täytyy kestää kriisin yli

Pankkijärjestelmän täytyy kestää kriisin yli

Suomalaiset pankit selvisivät koronan ensimmäisistä kuukausista. Nyt pankkien pitää osaltaan rakentaa siltaa yli vaikeiden aikojen. Terveitä yrityksiä ei saa päästää kaatumaan, sanoo Suomen Pankin...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa