EU:n keskiössä on yhteistyö

Suomen puolivuotisen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena on vahvistaa unionin yhtenäisyyttä ja luoda kestävää pohjaa taloudelle, turvallisuudelle ja ilmastolle, kertoo alivaltiosihteeri Jori Arvonen.

Talous ja yhteiskunta
11.6.2019

Mitkä ovat keskeisimmät tavoitteet puolivuotispuheenjohtajakaudelle?

Pystyn tiivistämään tämän oikeastaan yhteen asiaan: että EU onnistuu käynnistämään sujuvasti uuden parlamenttikauden työskentelyn kevään Europarlamenttivaalien jälkeen. Lisäksi se, että päätöksenteko Suomen johdolla on sujuvaa ja tuloksellista.

Suomen näkökulmasta meidän pitäisi keskittyä seuraavan viiden vuoden aikana perusjuttuihin. Ensinnäkin kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseen aktiivisella kauppapolitiikalla ja kehittämällä 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoita. Toiseksi, Euroopan turvallisuutta pitää vahvistaa panostamalla mm. puolustusyhteistyöhön ja hybridiuhkien torjuntaan.

Kukaan puheenjohtajamaa ei mahdollista tavoitteiden toteutumista yksin, vaan se vaatii poliittista tahtoa ja yhteistyötä jäsenmaiden välillä. Avainasemassa on hyvä valmistelu.

Mihin kysymyksiin tarvitaan ratkaisuja?

EU:n yhtenäisyyttä on koeteltu viime aikoina voimakkaasti. Yhteisiä näkemyksiä ja tavoitteita tarvitaan, jotta yhteisiä isoja kysymyksiä pystytään ratkaisemaan. Se onkin kulloisen puheenjohtajamaan yksi keskeisimmistä tehtävistä ja tavoitteista, jotta pystyttäisiin vaalimaan yhtenäisyyttä. Tämä on erityisen tärkeää juuri nyt, kun Brexit puhuu omalta osaltaan karua kieltä yhtenäisyyden haasteista.

Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen on myös tärkeä teema. Syksyn aikana EU:n pitäisi muodostaa 27 jäsenmaan kesken kanta siitä, millä strategialla unioni lähtee kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin tavoittelemaan pidemmän aikavälin päästövähennystä.

Onko tavoitteiden saavuttamisen tiellä haasteita?

Yhtenäisyys, tai oikeastaan sen puuttuminen, on ehdottomasti yksi haasteista, joka meidän pitää pystyä ratkaisemaan. Luulen, että yhteisymmärrys siitä on muodostunut, mitä haasteita, tavoitteita ja intressejä unionilla on, mutta keinoista vallitsee eriäviä näkemyksiä.

Tietenkin tähän liittyy myös aina poliittista valintaa. On tärkeä huomioida se, että jäsenmaat lähtevät aina eri lähtökohdista, kun puhutaan vaikkapa historiasta, talouden rakenteesta tai poliittisesta asetelmasta. Sinänsä siinä ei ole mitään uutta EU:ssa, mutta taustat on aina hyvä pitää mielessä, kun ajatellaan päätöksen teon haastavuutta.

Miten saavutetaan riittävä vaikuttavuus tärkeälle puheenjohtajakaudelle?

EU:n tulevaisuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, mihin asioihin päätämme yhdessä seuraavan viiden vuoden mittaisen eurovaalikauden aikana keskittyä ja minkälainen budjetti seuraavalle seitsemälle vuodelle lyödään lukkoon. Kesällä hyväksyttävän EU:n tulevaa toimintaa määrittävän strategisen ohjelman linjaukset ovat olleet keskeisin vaikuttamiskohteemme jo viimeiset 12 kuukautta. Haemme myös yhteistyökumppaneita asiakohtaisesti, laajempaa ryhmää asioiden taakse, niin ettemme ole yksin vaikuttamassa.

Mitkä ovat näkyvimmät tapahtumat puolen vuoden aikana Suomessa?

Osa kokouksista on tietenkin puheenjohtajamaassa, mutta valtaosa kokouksista pidetään Brysselissä. Näkyvin tapahtuma on varmasti puheenjohtajakauden alussa pidettävä kokous, johon tulee koko komission kollegio. Heinäkuussa kaikki komissaarit tulevat Helsinkiin tapaamaan meidän uutta, toivon mukaan silloin muodostunutta hallitusta. Tämä on eräänlainen puheenjohtajakauden avauskokous.

Samoihin aikoihin Suomessa on myös kilpailukyvystä vastaavien ministerien kokous. Tuolloin pannaan työn alle EU:n yksi tärkeimmistä asiakokonaisuuksista, joka liittyy kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyteen.

Jori Arvonen on EU-asioiden alivaltiosihteeri Valtioneuvoston EU-sihteeristössä. Valtioneuvoston EU-sihteeristö on kolmenkymmenen hengen asiantuntijaorganisaatio, joka koordinoi Suomen EU-politiikka ja tukee pääministeriä sekä antaa ohjeet Brysseliin Suomen EU-suurlähetystöön. Lisäksi se katsoo, että koko valtioneuvostokoneistossa on yhtenäinen punainen lanka siihen, miten EU-päätöksentekoon osallistutaan. Arvonen on ollut Valtioneuvoston EU-sihteeristön apupäällikkönä vuodesta 2011.

Lue lisää
Missä on poliittinen rohkeus?

Missä on poliittinen rohkeus?

Tämän kysymyksen haluaa esittää Sitran Hiilineutraali Kiertotalous -yksikön johtaja Mari Pantsar, kun puhutaan Suomen ja EU:n ilmastopolitiikasta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Heräävätkö yritykset seuraavaksi biodiversiteetin suojeluun?

Heräävätkö yritykset seuraavaksi biodiversiteetin suojeluun?

Luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeyttä ei vielä täysin tunnisteta suomalaisissa yrityksissä. Yritysvastuun asiantuntija toivoo lisää näkyvyyttä konkreettisille esimerkeille...

Kansalaisraati lisää osallistumisen keinoja

Kansalaisraati lisää osallistumisen keinoja

Mustasaaressa kokeiltiin puntaroivaa kansalaisfoorumia ennen tunteita kuumentanutta kuntaliitosäänestystä. Tarkoituksena oli lisätä luotettavaa tietoa ja ihmisten kiinnittymistä poliittiseen...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa