Empiirinen vallankumous, peliteoria ja vähäiset resurssit

Osuuspankin tutkimussäätiö jakoi vuosittaiset apurahansa 19. huhtikuuta Helsingissä. Tänä vuonna apurahoja jaetiin yli 1,2 miljoonaa euroa, jolla rahoitettiin yhteensä 53 lahjakkaan tutkijan uraa.

Talous ja yhteiskunta
8.5.2018

Saara Hämäläinen Helsingin yliopistosta ja Jari-Mikko Meriläinen Vaasan yliopistosta saivat post-doc-vaiheen apurahan. Mitä mieltä nuoret taloustieteilijät ovat suomalaisen tutkimuksen laadusta ja rahoituksesta?

Mikrotaloustieteilijä Saara Hämäläinen tekee peliteoriaa sekä informaatio- ja kilpailuteoriaa käsittelevää tutkimusta. Tutkijaa on aina kiinnostanut perustutkimus. Tutkimusartikkelit, joita hän on kirjoittanut, ovat toisaalta liittyneet myös taloudellisiin sovelluksiin kuten digitaalimarkkinoihin, rahoitusmarkkinoihin ja kaupunkitalouteen.

– Työni on ollut niin teoreettista kuin soveltavaakin tutkimusta. Olen aina halunnut pitää tutkimuksessani vahvan perustutkimuksellisen kärjen, vuonna 2015 väitellyt Hämäläinen kertoo.

Pankkisektoria tutkivan Jari-Mikko Meriläisen tutkimuskohteet liikkuvat pankkien omistussuhteissa. Varsinkin osuus- ja säästöpankkimuodot ovat Meriläisen kiinnostuksen kohteena. Hän on julkaisut aiheesta kaksi tutkimusta ja kolmas on parhaillaan työn alla.

– Alun perin kiinnostuin pankkien omistussuhteista, koska muuttuva pankkisääntely herättää varsin paljon kysymyksiä. Lisäksi osuuskuntamuotoisilla pankeilla on Euroopassa merkittävä markkinaosuus. Tästä syystä olenkin lähtenyt tutkimaan, minkälaisia eroavaisuuksia pankeilla on keskenään tämän uuden sääntelyn näkökulmasta, kertoo viime vuonna väitellyt Meriläinen ja jatkaa.

– Olen tutkimuksissani havainnut, että monet uuden pankkisääntelyn tavoitteista on jo toteutettu Länsi-Euroopan osuuskuntamuotoisissa pankeissa ja säästöpankeissa vapaaehtoisesti. Niiden luottokannan kasvu on selvästi vähemmän riippuvaista suhdanteista kuin liikepankeilla. Lisäksi ne varautuvat luottotappioihinsa enemmän eteenpäin katsovasti kuin liikepankit ja keräävät odotettuja luottotappioitaan varten reservejä. Niiden rahoitusrakenteet ovat selvästi vakaampia kuin liikepankeilla, koska niiden rahoitus on enemmän asiakastalletuspainottuneempaa. Kaikki nämä ovat uuden pankkisääntelyn tavoitteita.

Tutkimus, pankkiala

Pankkisektoria tutkivan Jari-Mikko Meriläisen tutkimuskohteet liikkuvat pankkien omistussuhteissa.

Digitalitalous tutkimuksen kohteena

Tällä hetkellä Saara Hämäläisellä on tutkimuskohteena digitaalitalous ja erityisesti kuluttajakysyntä digitaalisessa ympäristössä. Hänen tärkein tutkimuskysymyksensä on informaation vaikutus kilpailuun.

– Erityisen kiinnostavaa tällä hetkellä on se, miten verkossa toimivat yritykset kuten verkkokaupat tai vertailusivustot voivat vaikuttaa hintakilpailuun ja millaisia kannustimia niillä siihen on. Kilpailun intensiteetti riippuu olennaisesti markkinoilla olevasta informaatiosta. Kuluttajien informaatioon puolestaan vaikuttaa esimerkiksi se, miten vaikeaa hinta- ja tuotetietojen vertailu on.

Hämäläisen on työssänsä käsitellyt esimerkiksi tapoja, joilla yritykset voivat lievittää muuten intensiivistä hintakilpailua verkkokaupassa.

– Eräs tyypillinen mekanismi perustuu siihen, että tarjoamalla tuoteinformaatiota kuluttajalle juuri sopivasti, voidaan suurin osa kuluttajista saada ostamaan tuote ensimmäisistä verkkokaupoista, joissa hän käy. Kilpailevien tarjousten vertailu voi siten jäädä melko vähäiseksi.

Tuotteiden vertailun tekee hankalaksi esimerkiksi monimutkainen hinnoittelu (perushinta ja erilaiset piilevät lisämaksut) ja tuotteiden luontainen monimutkaisuus (elektroniikka, yksilölliset räätälöidyt palvelut).

Hämäläinen kertoo myös, että laaja taloustieteellinen tutkimuskirjallisuus käsittelee tilanteita, joissa yritysten kannattaa hankaloittaa vertailua esittämällä tuoteinformaatio sopivan kryptisesti tai hajanaisesti.

– Toisaalta kuluttajat etsivät nimenomaan selkeää informaatiota. Näin syntyy uusi tilanne, jossa yritykset kilpailevat toisaalta informaatiolla ja toisaalta hinnoilla.

Hämäläinen on tarkastellut, miten verkkokaupat sopeutuvat näihin ristiriitaisiin tavoitteisiin. Käytännön tilanteet vaihtelevat, mutta yksi tulos vaikuttaa selvältä.

– Yritysten kannattaa lievittää hintakilpailua tarjoamalla markkinoille vain puolinaista informaatiota tuotteista. Hinnat eivät lähene kustannuksia edes verkkokaupassa, vaikka tietoa onkin entistä helpompaa hakea internetissä.

Taloustutkimuksessa tapahtuu paljon

Kansainvälisellä tutkimuskentällä on tutkijoiden mielestä meneillään hyvin paljon mielenkiintoista säpinää. Hämäläisen kiinnostuksen kohde peliteoria on nuori tiede ja kehittyy edelleen.

– Peliteoria liittyy kaikessa yksinkertaisuudessaan muun muassa siihen, miten yritykset kilpailevat keskenään markkinoilla kilpailevat. Erityyppisillä kannustimilla on tässä keskeinen merkitys. Viime aikoina on myös tutkittu runsaasti sitä, miten toimijoihin voidaan vaikuttaa tarjoilemalla heille totuudenmukaista, mutta sopivasti valikoitua informaatiota.

Aikaisemmin informaation taloustieteen tutkimus keskittyi enemmän rahallisiin kannustimiin esimerkiksi työelämässä.

Nykyisin puhutaan jopa niin sanotusta informaatiosuunnitelusta (engl. information design) osana aikaisempaa mekanismin suunnittelun (engl. mechanism design) tutkimusta, joka tarkastelee esimerkiksi huutokauppamekanismeja.

Peliteorian lisäksi hyvin voimakkaasti kehittyviä tutkimusaloja ovat muun muassa kaupunki-, digitaali-, terveys-, rahoitus- ja ympäristötaloustiede. Hämäläinen pitää erityisen mielenkiintoisena juuri yksittäisten alojen tutkimuksen lupaavaa kehitystä, joka on hänen mielestään usein politiikka relevanttia.

– Näihin aloihin liittyy paljon kilpailu- ja sääntelykysymyksiä sekä markkinoiden suunnittelua ja niiden toiminnan arviointia. Tämä on hyvin tärkeää tutkimusta, kun ajatellaan vaikkapa yritystukia, sote-uudistusta ja muiden politiisesti relevanttien kysymyksien kannalta, Hämäläinen sanoo.

Niukat resurssit ja vallankumous

Hämäläinen ja Meriläinen ovat kummatkin olleet omien sanojensa mukaan onnellisessa asemassa: omalle tutkimukselle on tähän asti löytynyt rahoitusta.

– Suomessa taloustieteen tutkimukseen on panostettu huomattavasti vähemmän voimavaroja kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä tutkimusryhmät ovat myös todella pieniä. Usein on mahdollista rekrytoida kerrallaan vain yksi tietyn alan spesialisti. Kokisin paljon hyödyllisemmäksi sen, että meillä olisi hiukan enemmän kriittistä massaa, jotta tutkimusryhmät voisivat olla isompia ja laaja-alaisempia, Hämäläinen summaa.

Hämäläinen näkee niukoissa resursseissa myös riskin tutkimuksen hidastumisesta. Yleensä tutkimuksen tekemisen paine ei häviä mihinkään, vaikka tiedettäisiinkin, että resurssit ovat pienet.

– Taloustieteessä tutkimuksen tekeminen ja julkaiseminen on hidasta. Tutkimusartikkeleiden pitää olla alallamme laajoja ja erittäin viimeisteltyjä, jotta niillä olisi mahdollisuudet mennä läpi hyvissä julkaisukanavissa. Kollegani juuri laskeskeli, että yhden artikkelin läpimenemiseen hyvässä lehdessä saatetaan tarvita viisikin yritystä. Siitä kun laskee, että yhteen yritykseen menee puoli vuotta, niin ymmärtää, että hidasta on, varsinkin kun näitä tehdään pienissä kahden yhden hengen ryhmissä, Hämäläinen sanoo.

Panostusta

Resurssien jakautumiseen taloustieteen sisällä on vaikuttanut viime aikoina myös se, että empiirinen tutkimus on viime vuosikymmeninä edistynyt nopeasti kokeellisen ja pseudo-kokeellisen tutkimuksen menetelmien kehittyessä.

Tarjolla on nykyisin myös runsaasti entistä parempaa aineistoa. Hämäläisen mielestä tämä on ilahduttavaa, sillä näin teoria voidaan nivoa yhä tiiviimmin havaintoihin. Toisaalta voimakas panostus empiriaan herättää Hämäläisessä pientä huolta siitä, että teoriatutkimus voi näivettyä sen jäädessä meneillään olevan empiirisen vallankumouksen jalkoihin.

– Kuitenkaan datasta ei yleensä voi saada irti paljon enempää kuin mitä voidaan teoreettisesti ensin kuvailla. Myös hyvinvointianalyysi vaatii teoriaa siitä, miten markkinat voisivat parhaimmillaan toimia – siis teoriassa.

Jari-Mikko Meriläinen on luottavainen siitä, että taloustieteen tutkijoita tarvitaan myös tulevaisuudessa. Vaikka leikkaukset yliopistojen rahoituksessa tuntuvat myös taloustieteessä, hän ei luonnehtisi tilannetta huonoksi.

– Suomen eräs haaste on se, että tänne on hankala houkutella kansainvälisiä tutkijoita. Tieteen kannalta tuoreet ajatukset olisivat tervetulleita. Ehkäpä Helsinki Graduate School of Economics – taloustieteen huippuyksikkö tuo tähänkin pulmaan uutta ratkaisua, Meriläinen sanoo.

Hämäläinen toivookin, että tulevissa panostuksissa taloustieteeseen huomioidaan edelleen sekä perustutkimus että soveltava tutkimus. Lahjakkaille tutkijoille on tärkeää löytää rahoitus sovellusalasta riippumatta, olipa se sitten mikrotaloustiede, makrotaloustiede tai ekonometria.

Lue lisää
Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalainen ruoka on todistetusti puhdasta, mutta kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee ennen kaikkea vetävä brändi. Kasvava jäljitettävyyden trendi on yksi osa-alue, jossa Suomi voisi loistaa...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa