Britannian EU-erokaaos on nostanut valtioiden rajat ja tullimuodollisuudet parrasvaloihin. Uhkakuvissa Lontoosta loppuu puhdas juomavesi, koska tarvittavat kemikaalit juuttuvat tulliin. Brittiläiset elintarvikkeet eivät läpäise EU:n tuontivalvontaa, lentoliikenne pysähtyy ja rajat tukkiutuvat.

Nykyisellään tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma liikkuvat vapaasti EU-maiden välillä. Kun Britannia eroaa unionista, sen ja EU-maiden välille astuvat voimaan rajamuodollisuudet. Pahin tilanne on EU-jäsenmaa Irlannin ja Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin välisellä rajalla. Nykyinen ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus rajan ylitse on sekä alueen talouden että rauhan perusta. Pohjois-Irlannin rajakonflikteissa ehti vuosikymmenten saatossa menehtyä tuhansia ihmisiä.

Britannia myöntää, että etenkin alkuvaiheessa viivästyksiltä rajoilla ei voida välttyä. Brittiläisen yliopiston selvityksen mukaan jo parin minuutin rekkakohtainen viivästys kasvattaisi jonot Britannian satamissa kolminkertaisiksi.

Honda on laskenut, että mikäli tullimuodollisuudet veisivät 15 minuuttia per rekka, lisälasku olisi miljoona euroa vuodessa. On todennäköistä, että tulliviivästykset ovat paljon varttituntia pidempiä. Näin arvioi myös Maailmanpankki.

Britannian EU-ero vaikuttaa myös meillä. Suomen tulli on arvioinut, että suomalaisyritykset joutuvat brexitin takia täyttämään 200 000 tuonti- ja 40 000 vienti-ilmoitusta vuodessa. Kustannukset kohoavat jopa 115 miljoonaan euroon.

Lohet maailmalle sähköisellä selvityksellä

Teknologia voi kuitenkin tarjota ainakin osaratkaisun rajaongelmiin. Yksi esimerkki löytyy Norjan ja Suomen väliseltä rajalta. Norja ei ole EU:n jäsen, mutta se kuuluu Euroopan talousalueeseen. ETA-sopimuksen nojalla Norja voi osallistua EU:n sisämarkkinoihin. Tulleja ei siis tarvitse maksaa, mutta tulliselvitys on tehtävä.

Norjan raja täyttääkin Britannian kutsuman "kovan rajan" tunnusmerkit: Rajalla on kameroita, rekisterikilpitunnustuslaitteet ja rajaesteet, jotka ohjaavat liikenteen kohti tullauspistettä.

Suomen Tullin tullausjohtaja Jarmo Räikän mukaan Norjasta saapuu paljon esimerkiksi Jäämeren lohta eteläiseen Suomeen, josta se matkaa lentokoneilla maailmalle. Suomen tiet ovat hyvässä kunnossa, joten lohet on järkevää kuljettaa Suomen kautta.

Kalat ja kaikki muu Norjasta tuleva tavara on kuitenkin saatava Suomen tullin tullivalvontaan ja selvitettävä, mitä tavaraa lastissa on ja mihin se on menossa. Ilmoituksen antamisesta on vastuussa viimekädessä kuljetusliike. Kuljetukseen liittyvä tulliselvitys voidaan tehdä sähköisesti Norjassa, mutta kuljettajan on vielä nykyisin noustava autostaan ja asioitava tullirakennuksessa.

Brexit vauhdittaa kehitystä

Norjan ja Ruotsin rajalla testataan parhaillaan digitaalista tullausjärjestelmää, joka poistaa kokonaan tarpeen pysähtyä valtioiden rajalla. Tavaroiden kuljettaja tekee lastista sähköisen ilmoituksen. Riittää, että se on tullin järjestelmässä kaksi tuntia ennen kuin tavara ylittää rajan.

Tietokone ilmoittaa sitten tullivirkailijalle, kun sähköisen tullausilmoituksen tehnyt rekka on lähestymässä rajaa. Virkailijat tietävät rekan numeron, tiedot kuljettajasta ja tietenkin sen, mitä tavaraa lastista löytyy. Näin lastista voidaan tehdä riskiarvio ennen kuin se ylittää rajan. Rekka ajaa kahden kameran ohitse ja jatkaa matkaansa.

Brexitin takia digitaaliset tullausratkaisut ovat kehittyneet Räikän mukaan viime aikoina vauhdilla myös Britannian ja Ranskan rajalla. Maiden välisen kanaalin alittava tunneli on merkittävä tavaraliikenneväylä. Sitä pitkin matkaavien trailereiden tulliselvitys käynnistyy nykyään automaattisesti, kun rajalla olevat anturit tunnistavat rekisterinumeroiden perusteella junassa olevat trailerit.

– Tunnistuksen jälkeen järjestelmä ohjaa trailerin joko vihreälle linjalle jatkamaan matkaansa pysähtymättä tai oranssille linjalle, jossa tehdään manuaalisia tulliselvitystoimenpiteitä, kuvailee Räikkä.

Tullausjohtaja huomauttaa, että läheskään kaikkia brexitin aiheuttamia rajapulmia teknologia ei kuitenkaan vielä pysty ratkaisemaan.

Isoja uudistuksia myös Suomessa

Suomen tullin tehokkuus on kansainvälisten vertailujen kärkeä ja digitalisaatiota hyödynnetään Suomessa Räikän mukaan jo nykyisellään paljon tullitoiminnoissa. Mutta lisää on tulossa. Tullissa on meneillään sen historian suurin kehitysohjelma, jossa uudistetaan muun muassa tulliselvitysjärjestelmä taustapalveluineen.

– Tullin digiohjelmassa muutetaan järjestelmät vastaamaan uutta EU-lainsäädäntöä. Tullaus tehdään jatkossa jokaisessa jäsenmaassa enemmän tai vähemmän harmonisoidulla tavalla, mutta järjestelmät ovat maakohtaisia, selventää tullausjohtaja.

Parhaillaan testataan myös, miten tekoäly voi auttaa asiakasta tullaamaan oikein. Tulli analysoi asiakkaiden tullineuvonnassa esittämiä kysymyksiä ja kokeilee, voiko tietojen perusteella konetta opettaa asiakasneuvojan avuksi.

Räikän mukaan uudistusten on määrä olla valmiina 2020-luvun puolivälissä. Jo nyt yritys tai kuka tahansa tullin asiakas voi lähettää tullausilmoituksensa sähköisesti ja se käsitellään ja analysoidaan tullissa automaattisesti. Asiakas saa myös vastauksen sähköisesti. Enää noin viitisen prosenttia kaikista selvityksistä vaatii Räikän mukaan manuaalista käsittelyä.

– 20 vuodessa on tapahtunut paljon. Vielä 2000-luvun vaihteessa asiakkaan oli itse tultava ilmoituskaavakkeiden kanssa tulliin. Kun virkailijan työ oli valmis, oli jälleen käytävä tullissa hakemassa vahvistettu tullauspäätös.

Tullauksen monimutkainen arki

Joka puolella maailmaa on nyt käynnissä tullauksen digitalisointiprojekteja ja pilotteja. Räikkä huomauttaa, että tullimuodollisuuksien automatisointi valtion rajoilla ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä. Jotta rekan ei tarvitse pysähtyä Norjan ja Suomen rajalla, lastia kuljettavan yrityksen on pitänyt tehdä luotettava passitusselvitys etukäteen Norjan tullille ja norjalaisten on pitänyt lähettää selvitys Suomen tulliin.

Passitus tarkoittaa tilannetta, jossa tavaraa kuljetetaan tullivalvonnassa lähtötullista määrätulliin, jossa se tulliselvitetään. Tavaroita voidaan siis siirtää passitusalueella tullia tai muita maksuja maksamatta.

Yritysten näkökulmasta digitaaliset järjestelmät ovat kuitenkin usein joustamattomia. Jos esimerkiksi sairastuneen kuljettajan tilalle tulee uusi kuski tai lastiin lisätään uutta tavaraa, koko sähköinen ilmoitus on tehtävä uusiksi.

Myös kansainvälisen kaupan monimuotoisuus lisää vaikeuskerrointa. Esimerkiksi tullinimikkeitä on käytössä 18 000 erilaista ja jokainen kuljetus on vähän erilainen. Digitaalisten järjestelmien käyttö olisi yksinkertaista, jos kuorma-auto sisältäisi vain yhdenlaisia tuotteita, mutta usein se on poiminut ennen rajalle saapumista matkan varrelta mukaan eri kohteista monenlaisia tavaroita.

Ihmisiä tarvitaan aina

Kaikki käytännön esteet ovat kuitenkin Räikän mukaan ratkaistavissa, jos tahtoa ja luottamusta löytyy.

– Automaatio edellyttää, että toimijoiden luotettavuus, kyky ja tahtotila noudattaa tullisäännöksiä on varmistettu etukäteen. Luottamuksen puute on keskeinen hidaste täysin digitalisoitujen tullausprosessien tiellä.

Norjan ja Suomen välillä automaattinen tullaus on vielä helppo toteuttaa, koska Norja on läheinen ja luotettava naapuri. Mutta tullausjohtaja muistuttaa, että maailmalta löytyy paljon valtioita, jossa lähtömaan viranomaisten toimintaan ei voida luottaa monestakin syystä. Vaikka viranomainen olisi vahvistanut tulliselvityksen lähtevälle tavaralle, se ei takaa, että kontti sisältää mainittua tavaraa.

– Jos saamme etukäteen yritykseltä selvityksen kontista, joka on tulossa maasta, jossa tuotetaan esimerkiksi huumausaineita, on kontin täysin automatisoitu tulliselvityskäsittely riski, toteaa Räikkä.

Räikkä huomauttaa, että teknologiasta on apua myös näiden riskitapausten tunnistamisessa. Sähköinen tullausjärjestelmä osaa ilmoittaa, kun kyseessä on riskitapaus ja jatkossa tekoälyä hyödyntävät järjestelmät pystyvät ihmistä tehokkaammin tunnistamaan epäilyttävät tilanteet.

Räikkä on vakuuttunut, että tullaus voidaan automatisoida täysin tulevaisuudessa. Vuonna 2030 lastien ei enää ehkä tarvitse pysähtyä rajalla tullauksen takia, eivätkä virkailijat leimaile papereita.

– Vaikka työnkuva muuttuu, ihmisiä tarvitaan tullauksessa jatkossakin. Tullin arki on tulevaisuudessakin täynnä erikoistapauksia ja yllätyksiä.