Asuntomarkkinoille uusi ilmiö – taloyhtiöitä kannustetaan miettimään radikaaleja vaihtoehtoja

Tontinhaltijoita kannustetaan harkitsemaan voimakasta täydennysrakentamista ja jopa vanhojen talojen purkua – ja tätä pyritään helpottamaan myös lakimuutoksella. Taustalla on kaksi merkittävää muutosta, jotka näkyvät ensiksi pääkaupunkiseudulla.

Talous ja yhteiskunta
13.9.2018

Onko taloyhtiöön tai vuokrataloon päässyt kerääntymään korjausvelkaa ja nyt edessä on kallis remontti? Entäpä jos remontin yhteydessä tontille voisi rakentaa merkittävän määrän uusia asuntoja tai jopa uusia taloja? Vai olisiko parempi purkaa nykyiset talot kokonaan ja jopa kaksinkertaistaa asuntoneliöiden määrä?

Tämä ei ole pelkästään mahdollista, vaan nyt siihen myös kannustetaan Helsingissä.

– Täydennysrakentaminen olisi ratkaisu monien huonokuntoisten talojen remonttihaasteisiin. Kaupunki suhtautuu asiaan myönteisesti, kertoo arkkitehti Linda Wiksten Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Muutos näkyy jo ensimmäisissä hankkeissa. Esimerkiksi Kehä I:n varrella Itä-Helsingissä valmistuu kerrostalojen remontti, jossa taloihin on rakennettu kaksi uutta kerrosta. Toisella puolella kehää käynnistellään taas hankkeita, joissa suurten vanhojen kerrostalojen pihoille rakennetaan uusia moderneja kerrostaloja.

Kaikkein radikaaleimmat keinot on otettu käyttöön Rastilan kaupunginosassa. Vaikka alue on rakennettu vasta 1990-luvulla, kaupunki tarjoaa taloyhtiöille mahdollisuutta purkaa nykyiset talot, ja rakentaa tilalle noin kaksinkertaisen määrän kerrospinta-alaa. Moni tontinhaltija aikoo tarttua tarjoukseen, ja tulevaisuudessa jopa kymmeniä alueen kerrostaloja saattaa mennä purkuun.

Miksi kaupunki on alkanut suosia tällaisia toimia, joita on Suomessa nähty melko harvoin? Wiksten kertoo, että taustalla on kaksi merkittävää muutosta. Ne näkyvät ensiksi pääkaupunkiseudulla, mutta samojen kysymysten äärelle joudutaan ennemmin tai myöhemmin myös muualla Suomessa.

Pääkaupunkiseudun perusrakenne muuttuu

Kun Helsinki päivitti edellisen kerran yleiskaavaansa, siinä keskityttiin esimerkiksi satamilta vapautuvien uusien ranta-alueiden rakentamiseen. Wiksten kertoo, että tuoreimmassa päivityksissä Helsinki joutui kuitenkin uudenlaiseen tilanteeseen – uutta tyhjää maa-aluetta ei enää juurikaan ole.

– On arvioitu, että Helsinki kasvaa noin 10 000 asukkaalla vuodessa. Se mihin uudet asunnot sijoitetaan, on aika haastava kysymys, Wiksten toteaa.

Kun uusia alueita ei ole enää tarjolla, ainoa ratkaisu on tihentää nykyisiä asumisalueita.

Asiaan vaikuttaa myös toisenlainen muutos. Wiksten kertoo, että Helsinki on monien kaupunkien tapaan kasvanut ydinkeskeisesti. Esimerkiksi joukkoliikenteen runkolinjat ovat lähteneet keskustasta.

Nyt tätä ajattelua ollaan muuttamassa. Kaupunkiin ollaan rakentamassa kehämäisiä poikittaisrunkolinjoja, esimerkiksi pikaraitioteitä, ja samalla syntyy uusia joukkoliikenteen solmukohtia. Näitä solmukohtia aiotaan kehittää uusiksi ”keskustoiksi”, jotka haastavat kaupungin ydinkeskustaa.

– Ajatus kaupungista tulee olemaan vähän erilainen kuin aiemmin. Pelkkien uusien raidelinjojen rakentaminen ei kuitenkaan itsessään riitä. Meidän pitää myös sijoittaa enemmän asumista sinne, missä on hyvät yhteydet. Samalla kaupunginosien palveluita voidaan parantaa, Wiksten selittää.

Varsinkin näiden uusien keskusten läheisyydessä kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään merkittävästi. Tämä avaa kiinnostavia mahdollisuuksia asuntomarkkinoille ja rakentamiseen. Mutta onko tämä järkevää?

Ei asuntopulaa, vaan "kaupunkipula"

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Marko Terviö pitää kaupunkirakenteen tiivistämistä tervetulleena ratkaisuna, sillä tiivistämiselle näyttää olevan Suomessa voimakasta kysyntää.

– Meillä ei ole niinkään asuntopulaa vaan "kaupunkipula". Tämä näkyy voimakkaasti asuntojen hinnoissa. Hinnat ovat nousseet selvästi eniten tiheästi asutuilla alueilla, mikä kertoo siitä, että tällaisista asunnoista on pulaa, Terviö kertoo.

Tätä voimistaa se, että Suomen kaupungeissa asumistiheys on selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi muualla Pohjoismaissa. Suomalainen kaavoitus on perinteisesti ollut väljempää.

Kyse on Terviön mukaan pohjimmiltaan siitä, millaista elämäntyyliä ihmiset kulloinkin haluavat. Yksi tiiviin rakentamisen houkutuksista ovat palvelut. Mitä enemmän ihmisiä lähistöllä asuu, sitä enemmän alueelle syntyy palveluja.

Tällä hetkellä monet ihmiset tavoittelevat kaupunkimaista urbaania elämäntyyliä. Siksi asuntojen hinnat ovat Suomessa nousseet voimakkaasti kaupunkien keskustoissa – samalla kun kehyskunnista saa omakotitalotontteja usein käytännössä ilmaiseksi.

– Tämä ei jatku välttämättä ikuisesti, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla kysynnän ja tarjonnan ero on todella suuri, toteaa Terviö.

Tämän vuoksi jopa purkava täydennysrakentaminen on usein taloudellisesti kannattavaa.

Valtio tukee muutosta lakiehdotuksella

Myös valtio haluaa tukea toimia, joilla kaupunkeihin voitaisiin rakentaa enemmän asuntoja. Talojen purkamisen kohdalla yksi suurimmista esteistä ollut se, että taloyhtiöissä hankkeille tarvitaan kaikkien osakkaiden tuki. Täyttä yksimielisyyttä on kuitenkin yleensä mahdoton saavuttaa.

Oikeusministeriössä onkin valmisteilla lakiehdotus, joka antaisi mahdollisuuden asuntojen purkamiseen ja uusien talojen rakentamiseen enemmistöpäätöksellä. Wikstenin tietojen mukaan lakiehdotus etenee hyvää vauhtia, ja se voisi tulla eduskunnan käsittelyyn jo ensi vuonna. Myös Marko Terviö pitää lakimuutosta hyödyllisenä monille taloyhtiöille.

– Asukkaat voivat saada uuden asunnon käytännössä ilmaiseksi ja jopa rahaa sen päälle. Samalla luodaan lisää asuntoja muille ihmisille. Jää nähtäväksi, kuinka suosittua tästä tulee, mutta tämä vaikuttaa hyvältä lakimuutokselta, hän arvioi.

Miten tonttien haltijat, kiinteistökehittäjät tai asunto-osakeyhtiöt voisivat sitten hyötyä uusista mahdollisuuksista? Linda Wiksten kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä omaan kaupunkiin ja sen asemakaavoitukseen. Esimerkiksi Helsingissä kaupunki antaa mielellään asiantuntija-apua ja tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia rakentamisen tiivistämiseen on.

Aina tiivistäminen ei ole mahdollista, ja kaavoituksessa huomioidaan aina alueen ominaispiirteet. Mutta lisärakentamiseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti.

– Tuntuu, että vielä ei ole hoksattu kaikkia niitä mahdollisuuksia ja markkinoita, joita syntyy, kun esikaupunkialueet mullistuvat. Kaupunkina toivommekin, että toimijoilta tulisi enemmän rohkeita avauksia, Wiksten kannustaa.

Lue lisää
Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalainen ruoka on todistetusti puhdasta, mutta kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee ennen kaikkea vetävä brändi. Kasvava jäljitettävyyden trendi on yksi osa-alue, jossa Suomi voisi loistaa...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa