”Suosituin säästökohde on pankkitili ja sille pitäisi tehdä jotain” – Suomalaiset säästävät päämäärättömästi

Suomalaiset ovat innokkaita suunnittelemaan omaa talouttaan, mutta toteutus jää usein puolitiehen. Tämä selviää Rahapuhetta-tutkimuksesta joka valottaa, miten suomalaiset säästävät ja suhtautuvat rahankäyttöön.

Talous ja yhteiskunta
28.6.2019

Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkasen mukaan viime aikoina on korostunut nuorten firettäminen, eli säästäminen, jossa tavoitteena on varhainen eläköityminen.

– Vaikka media on nostanut ilmiötä esille, tutkimuksemme valossa tämäntyyppinen säästäminen ei ainakaan vielä näytä tavanomaiselta, Markkanen sanoo.

Rahapuhetta-tutkimuksesta ilmenee, että suomalaiset säästävät eniten pahan tai hyvän päivän varalle. Yhä useampi suomalainen säästää myös omaa asuntoa varten.

Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius näkee, että tavoitteellisia säästäjiä, joiden säästökohde on jokin muu kuin asunto, on suomalaisista edelleen vähemmistö.

– Suosituin säästökohde on pankkitili ja sille pitäisi tehdä jotain. Suurin osa ihmisistä ei käytännössä sijoita rahojaan mihinkään, vaan lepuuttaa niitä tilillä, Rothovius sanoo.

Säästäminen polarisoitunutta

Rahapuhetta-tutkimuksesta käy ilmi, että säästäminen on jokseenkin polarisoitunutta: parempituloisten vähemmistö säästää kerralla suuria määriä, mutta suurin osa suomalaisista säästää päämäärättömästi alle 200 euron summia. Noin joka kolmas ei ole varautunut millään tavalla yllättäviin kuluihin tai elämäntilanteen muutoksiin

– Tietyllä tavalla näemme tämän eriarvoisuuskysymyksenä. Tutkimuksen mukaan meillä on suuri joukko pienituloisia ihmisiä, jotka eivät pysty säästämään. Pohdimme, miten pienituloisia ja sellaisia, jotka kokevat, ettei ole mahdollista säästää, voisi rohkaista säästämiseen alkuun, Takuusäätiön Minna Markkanen sanoo.

Liian suuri aloittamisen kynnys on yleensä esteenä säästämiselle. Säästäminen koetaan joko mahdottomaksi tai ajatellaan, ettei siitä ole hyötyä.

Markkasen mukaan yksi ratkaisu tähän on mikrosäästäminen, jossa luottokortista menee pieni osa säästötilille tai rahastoihin. Alkupääoman ei siis tarvitse olla satoja euroja.

– Säästäminen vaikuttaa myös kulutuskäyttäytymiseen. Moni on sanonut, että kun tekee säästämispäätöksen, se vaikuttaa tietoisuuteen omista kulutusvalinnoistaan ja järkiperäistää taloutta, Markkanen sanoo.

Yhteiskuntamme on muuttunut lainapainotteiseksi

Säästämisemme on myös muuttunut yhteiskunnallisen kehityksen myötä.

– Ennen pula-ajan ihmiset ajattelivat, että säästäminen ensin ja velkaantuminen sitten. Nyt velassa elämisestä on tullut tavallaan normi, Markkanen pohtii.

Kulutusluottoja käytetään arjen rahoittamiseen ja säästämisaste on tilastojenkin valossa laskenut. Vastaavasti velkaantumisaste noussut.

Timo Rothoviuksen mukaan elintason nousun myötä säästämisestä on tullut helpompaa.

– Vaikka kulutus on lisääntynyt selvästi, säästämisaste ei ole suuresti kasvanut suhteessa tulojen kasvuun. Ihmiset eivät siis säästä niin paljon kuin ehkä voisivat. Uskon, että tämä on yleismaallinen ilmiö, Rothovius sanoo.

Nuoret puhuvat keskenään rahapuhetta

Rahapuhetta-tutkimuksesta selviää myös, että nuorten taloustaidot tulevat lähipiiristä ja opinnoista, siinä missä vanhempien pankeista ja työelämästä. Nuorilla sijoittaminen ja rahasta puhuminen on avoimempaa kuin vanhemmilla ikäluokilla.

– Nuorten keskuudessa rahasta puhuminen on jo ilmiö. Sosiaalisessa mediassa on paljon erilaisia ryhmiä, joissa keskustellaan sijoittamisesta, esimerkiksi rahastoihin ja osakesäästöihin, Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen sanoo.

Vaasan yliopiston Timo Rothoviuksen mukaan vielä viime vuosituhannella ihmiset häpeilivät säästöjään, eikä niistä haluttu kertoa mitään.

– Nykyään lehdissä on paljon juttuja, joissa nuoret ihmiset kertovat säästöistään ja sijoituksistaan. Tätä ilmiötä ei vielä kymmenen vuotta sitten näkynyt, Rothovius sanoo.

Rahapuhetta-tutkimus vahvistaa myös käsitystä siitä, kuinka monia erilaisia taloustaitoja tukevia tahoja on olemassa.

– Taloudelliset taidot periytyvät, joten pohdimme sitä, kuinka lähipiiri voitaisiin valjastaa tukemaan parempaa taloudellista käyttäytymistä. Työelämä, oppilaitokset ja media ovat niin ikään taloustaitojen lähteitä. Hyviä paikkoja rahapuheelle on paljon, ja siksi toivoisin, että moniääninen keskustelu lisääntyisi, Markkanen sanoo.

Säästämisintoa riittää, mutta toteutus jää puolitiehen

Markkasen mielestä on hienoa, että valtaosa suomalaisista on kiinnostuneita raha-asioista ja omasta taloudesta.

– Toisaalta yllättävää tutkimuksessa oli, että tämä valtava innostus ja aikomus ei syystä tai toisesta realisoidu säästämiseen, hän sanoo.

Takuusäätiöllä ja Marttaliitolla menossa ”Rahat riittää” -hanke, jossa pyritään löytämään uudenlaisia keinoja ennaltaehkäistä talousongelmia.

– Tekemistämme kyselyistä selviää, että yksi riski nuorten osalta on elämän taitekohta, kun muutetaan pois lapsuudenkodista töiden tai opiskelujen takia. Vanhemmilla ikäluokilla taloudellinen riskihetki on silloin, kun jäädään eläkkeelle, Markkanen sanoo.

Eläköityvällä voi olla kertynyttä taloudellista velkaa, eikä hän ole yhtään varautunut siihen, että eläkkeellä tulot vähenevät.

Tulevaisuudessa säästämme eläkkeisiin

Markkanen uskoo siihen, että tulevaisuudessa teknologia helpottaa entisestään säästämisen aloittamista.

– Toivon, että tulee lisää läpinäkyviä ja helposti hahmotettavia vaihtoehtoja, ettei kuluttajan tarvitse itse haalia niin kovin suurta tietoutta ennen sijoituspäätöstä.

Lisäksi ekologinen ja vastuullinen sijoittaminen kasvattaa suosiotaan. Viime aikojen ylikulutustrendi on muuttumassa vaatimattomampaan ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Rothovius puolestaan näkee, että tulevaisuuden säästäjät joutuvat pohtimaan entistä enemmän, miten pärjäävät eläkkeellä, koska julkinen sektori ei pysty takaamaan sellaisia eläkkeitä, kuin aiemmin on kuviteltu.

– Megatrendi tulee olemaan se, että ihmiset ymmärtävät, että heidän tulee itse säästää eläkkeitään varten, Rothovius sanoo.

Mikä Rahapuhetta-tutkimus?

- Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan.

- Ensimmäistä kertaa toteutettavan tutkimuksen kohderyhmä olivat 16-74-vuotiaat suomalaiset. Aineisto kerättiin verkossa Norstat-kuluttajapaneelissa toukokuussa 2018. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2008 vastaajaa.

-Tutkimuksen tavoitteena on kannustaa avoimempaan keskusteluun rahasta ja taloudenhallinnasta ja samalla muistuttaa taloustaitojen merkityksestä.

Löydät tutkimuksen osoitteesta op.fi/rahapuhetta.

Lue lisää
Millainen on hyvä johtaja? – Pehmeät ominaisuudet tuovat kovia tuloksia

Millainen on hyvä johtaja? – Pehmeät ominaisuudet tuovat kovia tuloksia

Nöyrä, empaattinen ja jopa rakastava. Tällaisia ominaisuuksia ei aina yhdistetä tehokkaaseen johtajuuteen. Akateemiset tutkimukset kertovat kuitenkin toista.

Mitä kuuluu koulutukselle?

Mitä kuuluu koulutukselle?

SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen etsivät yhteistä näkemystä.

Loppuuko Suomen eläkejärjestelmältä rahat?

Loppuuko Suomen eläkejärjestelmältä rahat?

Saako seuraava sukupolvi enää järkevää eläkettä? Usein keskustelusta unohtuvat Suomen eläkejärjestelmän fiksut ominaisuudet ja järjestelyt, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore toimitusjohtaja Mikko...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa