Chydeniuksen vieraskynä

Chydeniuksen vieraskynä

Puheenvuorot
15.5.2018

Neljäs teollinen vallankumous muuttaa myös oppimisen

Koulut ja oppijat tarvitsevat modernit tiedon rakentamisen taidot, kirjoittaa Microsoft Oy:n HR-johtaja Kati Tiainen.

Niin sanottu neljäs teollinen vallankumous tulee automatisoimaan rutiinitietotyön. Sen työn, joka on tylsää ja monotonista. Samalla moni matalan koulutustason työ häviää.

Muutos on niin suuri, että koulutusjärjestelmämme pitää miettiä uudelleen monta suurta kysymystä. Mitä opitaan, miten opitaan ja miten oppimista arvioidaan? Suomessa tähän muutokseen ollaan hyvin valmistautuneita. Koulujen uudet opetussuunnitelmat sisältävät jo sanotut laaja-alaiset taidot, jossa opitaan oppimista, tiedon tuottamista ja algoritmista ajattelua.

Kun opettajana ja vanhempana katson, miten koulujen arjessa opitaan, on muutos kuitenkin vielä kesken. Suuri syy tähän on, miten oppimistuloksia edelleen arvioidaan.

Vaikka taitojen oppiminen integroidaan oppimiseen ilmiölähtöisyyden kautta, arvioinnin käytännöt pitävät meitä kiinni yhä vanhassa. Loppujen lopuksi kyky muistaa kokeissa ulkoa on edelleen ratkaisevaa. Tämä tiedon rakentamisen malli, jota koulu ja erityisesti ylioppilastutkinto tukevat, yleistyi jo toisen maailmansodan jälkeen. Oppija ahmii tiedon kokeeseen, kopio se paperille (joissakin aineissa jo applikaatioon) ja mitä todennäköisemmin unohtaa sen saman tien.

Tiedon tuottamisen nopeus on yhteiskunnassamme kiihtynyt. Siinä missä ihmiskunnan tiedon määrän kaksinkertaistuminen kesti toisen maailmansodan aikoihin 25 vuotta, tuplaantuu se nyt noin 13 kuukaudessa.

OECD:n Pisa-yksikön johtaja Andreas Schleicher on tiivistänyt muutoksen näin: työelämässä ei makseta enää siitä mitä tiedät, vaan siitä mitä osaat tiedolla tehdä. Tietoa täytyy siis osata myös soveltaa ja tehdä siitä merkityksellistä.

Koulut ja oppijat tarvitsevat modernit tiedon rakentamisen taidot. Tietoa ja sen relevantiutta pitää osata arvioida eri lähteistä, eritoten verkosta. Lisäksi pitää ymmärtää tieteen itseään korjaava luonne. Tätä myös oppimisen arvioinnin pitäisi tukea.

Tiedonkäsityksen puutteet eivät ole vain yksilön ongelma. Ne ovat myös yhteiskunnan ongelma. Fake news-ilmiö pohjautuu ihmisten kyvyttömyyteen arvioida tiedon alkuperää. Tämä on vaikuttanut suoraan esimerkiksi Brexit-äänestyksen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen.

Maailmalla puhutaan paljon tulevaisuuden taidoista. Mutta tosiasiassa ne ovat tämän päivän työelämätaitoja. Moderni liikkeenjohto rakentaa huipputiimejä, joissa vaaditaan erinomaisia yhteistoiminnallisia taitoja. Kommunikaatiotaidot, itsensä johtamisen taidot ja tunneäly nousevat tiedon ja osaamisen rinnalle. Meillä on kaikilla erilaiset vahvuudet, mutta onneksi taitoja voidaan harjoitella ja niitä tulee harjoitella jo koulussa.

Koulujen digitalisaatio on Suomessa ollut varsin hidasta. Se herättää paljon ristiriitaisia mielipiteitä. Vanhempia huolestuttaa toisaalta lasten ruutuaika. Siinä se haaste onkin. Digitalisaatio tuo meille kaikille, niin lapsille kuin aikuisillekin, uusia mahdollisuuksia. Samaan aikaan se aiheuttaa myös haasteita, joita on ymmärrettävä.

Tietotyön ergonomia on erilaista kuin teollisen työn ergonomia. Meidän tulee johtaa itseämme eri lailla, ymmärtää milloin teknologia auttaa meitä ja milloin se vaikeuttaa meidän työskentelyämme.

Jos näitä taitoja ei opita koulussa niin missä sitten? Teknologia ei ole oppimisen itseisarvo, vaan uuden oppimisen mahdollistaja. Varsin pian se on myös kolmas työkaveri.

Lisää blogeja
Chydeniuksen vieraskynä
Chydeniuksen vieraskynä
17.8.2018

Inhimillinen pääoma ja tuotantoteknologian kehitys ruokkivat toisiaan ja talouskasvua

Chydeniuksen vieraskynä
Chydeniuksen vieraskynä
15.5.2018

Neljäs teollinen vallankumous muuttaa myös oppimisen