Chydeniuksen vieraskynä

Chydeniuksen vieraskynä

Puheenvuorot
17.9.2019

Ilmastoahdistuksesta seuraavien sukupolvien politiikkaan

Joka neljännes suomalainen tuntee ilmastoahdistusta, kirjoittaa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen professori ja Sitran hallituksen jäsen Markku Wilenius.

Sitran tuoreen raportin mukaan joka neljännes suomalainen tuntee ilmastoahdistusta. Se tarkoittaa lähes miljoonaa suomalaista aikuista. Jos oletamme, että muualla maailmassa tapahtuu jotain samankaltaista, niin voidaan puhua globaalista massailmiöstä, johon vertaantuu ainoastaan sota-aikoihin liittyvät pelot. Emme tosin ole sodassa ilmastoa vaan omaa toimintaamme vastaan.

Tämä luo pakotetta aivan uudenlaiselle poliittiselle agendalle. Samalla tavalla kuin Suomessa sota-aikana talous ja teollisuus valjastettiin sotavoimien palvelukseen, on nyt tehtävänä suunnata kaikki talouden voimat ilmastonmuutoksen torjuntaan. Koska tarkoitus on turvata seuraavien sukupolvien elinehdot, voidaan tällaista politiikkaa kutsua seuraavien sukupolvien politiikaksi.

IPCC:n tuore raportti maankäytön roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa antaa osviittaa siitä, kuinka laajalle seuraavien sukupolvien politiikka tulee ulottaa. Esimerkki maatalous työllistää enää muutaman prosentin työvoimasta, mutta sen merkitys yhteiskunnalle on edelleen merkittävä ruokahuollon vuoksi. Jos maatalous meillä ja muualla valjastettaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan, sillä voisi tutkimusten mukaan olla merkittävä rooli ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden laskemisessa kestävälle tasolle.

Tämä sen vuoksi, että tehomaaviljelyn tuloksena maailman maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n mukaan jo yli kolmasosa viljelysmaasta on vakavasti vahingoittunut. Keskimäärin FAO arvioi kestävän kestävän enää 60 satoa, jonka jälkeen nykymetodeilla koko elävä humuskerros, johon sitoutuu paljon hiiltä, on kadonnut. Toisaalta on laskettu, että jos vain 25 prosenttia kaikesta globaalista viljelymaasta viljeltäisiin orgaanisesti, humusta lisäävästi, sillä voitaisiin sitoa jopa 250 gigatonnia hiiltä ilmakehästä. Tekniikka on olemassa ja instrumentit myös, ainakin Euroopassa, sillä EU:n budjettiesityksessä vuosille 2021-2027 maataloustuet nielevät kolmasosan.

Vertailun vuoksi: ihmisen aiheuttamat vuosittaiset päästöt ovat 50 gigatonnin luokkaa.

Nähdäkseni seuraavan sukupolven politiikan pitäisi perustua kolmelle keskeiselle periaatteelle. Ensinnäkin, kaikki ympäristö- ja kestävään kehitykseen liittyvät strategiset kysymykset tulisi käsitellä yli hallinto- ja sektorirajojen. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että Valtioneuvoston kanslialle tulisi lisätä merkittävästi voimavaroja samalla kuin ministeriöiden koordinaatiota lisättäisiin merkittävästi.

Toiseksi, kaikkia merkittäviä strategisia päätöksiä pitäisi edeltää analyysi siitä, lisääkö vai vähentääkö mainittu toimenpide maamme ekologista jalanjälkeä. Analyysi toimisi samaan kuin investoinnissa käytetty kustannus-hyötyanalyysi, eli kertoisi investointien ekologisen kannattavuuden.

Kolmanneksi, seuraavan sukupolven strategiassa sitouduttaisiin tiettyjen poliittisten tavoitteiden ajamiseen ja toimenpiteisiin yli hallituskausien. Tällä samalla varmistettaisiin suotuisampi investointiympäristö ympäristön kannalta suotuisampien teknologioiden ja toimintamallien kehittämiseen.

Luonnollisesti seuraavien sukupolvien politiikan tulee ulottua myös fossiilisista polttoaineista luopumiseen, rakennusten energiatehokkuuden kasvattamiseen, turhan kulutuksen vähentämiseen ja siirtymiseen joukkoliikenteeseen ja kevyihin kulkuneuvoihin. Mutta ennen kaikkea, huomio olisi kiinnitettävä muutokseen kohti kiertotaloutta ja vuorovaikutteisempaa yhteiskuntaa.

Suomea on Sitran johdolla rakennettu viimeiset neljä vuotta kiertotalouskelpoisempaan suuntaan. On rakennettu kaksi tiekarttaa – yrityskiihdyttämö ja teollisten symbioosien osaamiskeskus. On opetettu koululaisille kiertotalouden periaatteita ja luotu maailman johtava vuosittainen kiertotalousfoorumi. On synnytetty iso määrä ideoita ja toimenpiteitä.

Tämä on edesauttanut tietä maailman ehkä kunnianhimoisimmalle hallitusohjelmalle. Siinä luvataan luoda poikkihallinnollinen kiertotalouden edistämisohjelma ja rakentaa kiertotalousinvestointien investointitukiohjelma. Siinä luvataan myös pilotoida hiilen sidonnan ja varastoinnin markkinoita. Valtiohallintoa, kuntia, kaupunkeja, mutta myös yrityksiä ja kansalaisia sparrataan.

Suomi onkin huomattava edelläkävijä kestävän kehityksen innovatiivisissa ratkaisuissa. YK:ssa on herättänyt paljon huomiota Suomen kestävän kehityksen Sitoumus 2050 -ohjelma, jonka puitteissa jo 2000 organisaatiota on sitoutunut vähentämään omatoimisesti päästöjään. Missään muualla maailmassa ei ole saatu aikaan mitään vastaavaa.

Olemme siis hyvässä vauhdissa matkalla kohti seuraavien sukupolvien politiikkaa. Kehkeytyessään se tulee olla luonteeltaan vuorovaikutteista ja kansalaiset osallistavaa. Kaikki voivat tuoda pöytään omia ratkaisuideoitaan. Näinhän tapahtui myös sota-aikana: ihmiset lapsista vanhuksiin osallistuivat kaikin tavoin maan puolustamiseen. Nyt puolustamme seuraavien sukupolvien oikeutta hyvään elämään ilman pelkoa katastrofaalisesta ilmastonmuutoksesta.

Seuraavien sukupolvien politiikan täysimittainen lanseeraaminen seuraavien vuosien aikana olisi Suomelle samalla kestävän erikoistumisen strategia. Pioneerimaana Suomi keräisi paitsi huomiota, myös investointeja ja vientiä. Siinä missä Norja on saavuttanut vaurautensa öljyllä, Suomi voisi vaurastua kestävällä kehityksellä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii jo yksin kehitysmaihin 2,5 triljoonan vuosittaisen panostuksen.

Kaikkialla maailmassa yhteiskuntien on yhä herkemmällä korvalla kuultava kansalaistensa huolenaiheita. Ilmastonmuutos on nousemassa yhdeksi yli muiden. Suomella on hyvät mahdollisuudet nostaa itsensä edelläkävijäksi seuraavien sukupolvien politiikan toteuttajana.

Kirjoittaja on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen professori ja Sitran hallituksen jäsen.

Lisää blogeja
Chydeniuksen vieraskynä
Chydeniuksen vieraskynä
17.9.2019

Ilmastoahdistuksesta seuraavien sukupolvien politiikkaan

Chydeniuksen vieraskynä
Chydeniuksen vieraskynä
23.5.2019

EU jää sijaiskärsijäksi

Chydeniuksen vieraskynä
Chydeniuksen vieraskynä
21.5.2019

Sisämarkkinoiden tehostaminen on seuraavan komission ykköstehtävä

Chydeniuksen vieraskynä
Chydeniuksen vieraskynä
18.4.2019

Kun sormuksen omistaja nukkuu huonosti

Chydeniuksen vieraskynä
Chydeniuksen vieraskynä
23.11.2018

Sienimetsästä yhteiskunta-analyysiin

Chydeniuksen vieraskynä
Chydeniuksen vieraskynä
15.11.2018

Mitä ämpäri opetti vastuullisuudesta?

Chydeniuksen vieraskynä
Chydeniuksen vieraskynä
17.8.2018

Inhimillinen pääoma ja tuotantoteknologian kehitys ruokkivat toisiaan ja talouskasvua

Chydeniuksen vieraskynä
Chydeniuksen vieraskynä
15.5.2018

Neljäs teollinen vallankumous muuttaa myös oppimisen