Vuonna 2019 on saatu seurata jännitysnäytelmää Euroopan tulevaisuudesta. Jo1950-luvulla perustetusta Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä alkunsa saaneen, Maastrichtin sopimuksella vuonna 1992 luodun Euroopan unionin liitokset natisevat, kun britit hakevat ulospääsyä yhteisöstä. Mutkikkaan prosessin lopputulos ei tämän lehden painoon mennessä ollut selvillä, vaan lähdemme kohti kesää epävarmuuden vallitessa.

EU on myöntänyt briteille jatkoaikaa Brexitiin lokakuun loppuun asti. Brittien lähtö on ehkä näkyvin, mutta silti vain yksi niistä haasteista, joita EU kohtaa. Finanssikriisi, velkakriisi ja Eurooppaan suuntaavien pakolaismäärien kasvu ovat synnyttäneet kasvualustan uudenlaiselle poliittiselle populismille, joka pyrkii ratkomaan monimutkaisia ongelmia mielestäni kovin yksinkertaisilla ja lyhytnäköisillä ratkaisuilla.

Populismin nousu uhkaa eurooppalaisen yhteisön perusarvoja – yhteistyötä, avoimuutta, vapaata liikkuvuutta ja kansallisuuksien tasa-arvoa. Protektionismilla, autoritaarisuudella ja rajojen sulkemisella on negatiivisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia – ne eivät edistä eurooppalaisten hyvinvoinnin vahvan pohjan rakentamista. Ei sovi unohtaa, että EU on tuonut maanosaan ja Suomeen vaurautta, jota ei olisi ilman sitä syntynyt.

Väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, teknologian kehittyminen ja sen tuomat muutokset työelämässä, talouden uudet rakenteet, kaupungistuminen, kansalaisteneriarvoistumisen kokemukset – suuri määrä megatrendejä vaatii huomiota niin poliittisilta päättäjiltä kuin yrityksiltäkin. EU:n on löydettävä yhtenäisyytensä uudelleen, kun yhä useammin sen olemassaolon oikeutus kyseenalaistetaan.

Siinä on työtä toukokuun europarlamenttivaaleissa valittavilla uusille päättäjille ja Suomelle sen heinäkuussa alkavalla puheenjohtajuuskaudella. Euroopan unioni on tärkeä sidosryhmä finanssialalle – valtaosa alaa koskevasta lainsäädännöstä tulee Euroopasta.

Finanssialalle toivottavaa olisi, että uudet EU-päättäjät onnistuvat luomaan yhteisen näkemyksen maanosamme menestyksen ja kasvunsynnyttäjistä ja yhdenmukaisesta sääntelyn tasosta. EU perustettiin rauhan projektiksi.

Kuuntelun, ymmärryksen ja neuvottelun taitoja tarvitaan nyt erityisen paljon. Eurooppalaiset tarvitsevat tahtoa löytää jälleen meitä yhdistävät tekijät ja halua ylittää keskustelulla eri ryhmiä erottavat rajalinjat. Vahvan tulevaisuuden uskon avulla maanosamme voi säilyttää vahvan asemansa hyvinvoinnin, talouskasvun ja turvallisuuden kehittäjänä. Puheenjohtajuuskaudellaan Suomi voi ottaa tässä työssä näkyvän roolin.