Tekoäly muuttaa finanssialaa - ihmistyö ei välttämättä häviä vaan muuttuu

Finanssiala alkaa ensimmäisten joukossa hyödyntää tekoälyä. Mihin tekoälyä lähivuosina käytetään, ja miten se vaikuttaa finanssialaan ja siellä työskenteleviin?

Megatrendit
21.3.2018

– Tekoälyä ja sen mahdollisuuksia ymmärretään yleisesti vielä aika huonosti, toteaa tohtori Paul Hartley yritysjohtamisen konsultointiyritys Gemicistä. Hartley on antropologi, joka keskittyy erityisesti tekniikan ja ihmisen vuorovaikutukseen.

– Tutkijat, jotka tuntevat tekoälyn toimintaa ja rajoituksia, puhuvat siitä hyvin eri tavalla kuin mitä julkisessa keskustelussa on yleensä esillä.

Suurimpia eroja on Hartleyn mukaan se, että tekoäly ei ole yksi kokonaisuus, vaan joukko erilaisia tekoälytekniikoita, jotka soveltuvat erityyppisiin tarkoituksiin.

Finanssialalle ei lähitulevaisuudessa olekaan odotettavissa yleiskäyttöisiä tekoälyratkaisuja, jotka voisivat hoitaa itsenäisesti laajoja tehtäväkokonaisuuksia. Sen sijaan erilaisia tekoälytekniikoita - koneoppimista, neuroverkkoja ja data-analyysimenetelmiä - pyritään hyödyntämään lukuisissa pienemmissä tehtävissä tai jopa tehtävien osissa.

Tekoäly muuttaa finanssialaa

Yksi selkeimmistä käyttökohteista on rutiiniluonteisen työn automatisointi. Esimerkiksi yhdysvaltalaispankki JPMorgan Chase hyödyntää tekoälyä lainasopimusten tutkimiseen. Pankki kertoi uutistoimisto Bloombergille, että tekoälyjärjestelmä hoitaa nopeasti työn, johon juristit ja pankkivirkailijat käyttivät aiemmin 360 000 tuntia työaikaa vuodessa. Tämä vastaa noin 200 henkilön työpanosta.

Toinen käyttöalue on automatisoitu arvopaperikauppa. Itsenäiset tietokoneohjelmat vastaavat jo suuresta osasta osakkeiden pörssikauppaa, ja suuret finanssitalot lisäävät tekoälykomponentteja näihin järjestelmiin.

Tekoälyä hyödynnetään myös asiakaspalvelussa. Varhaisia esimerkkejä tästä ovat pankkien verkkosivujen chatbot-apurit, jotka osaavat vastata itsenäisesti yksinkertaisiin kysymyksiin. Jatkossa tekoäly saa suuremman roolin pankkien asiakkaiden neuvojana.

– Tekoäly voi auttaa asiakkaita tulemaan paremmiksi oman taloutensa hoitajiksi. Royal Bank of Canada on tehnyt tässä erinomaista työtä. Tekoäly voi toimia samaan tapaan kuin pankin sijoitus- tai talousneuvoja, joka antaa asiakkaille talouteen liittyvää neuvontaa. Verkossa toimiva tekoälyjärjestelmä voi olla asiakkaiden käytössä kuitenkin jatkuvasti, ilman ajanvarausta, sanoo Hartley.

Samoilla linjoilla on VTT:n erikoistutkija Kaisa Still. Hän on erikoistunut innovaatiojohtamiseen ja ekosysteemeihin ja tutkinut myös fintech-sektoria.

– Pankkini tietää erittäin paljon minun taloudestani, koska sillä on paljon dataa. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole juuri tuotu asiakkaan käyttöön, Still toteaa.

Pankki näkee esimerkiksi asiakkaan kortti- ja tilitapahtumat. Still kertoo, että pankkijärjestelmään yhdistetty tekoäly voi esimerkiksi auttaa ymmärtämään omia rahankäytön tottumuksia ja niiden seurauksia pitkällä aikavälillä.

Tekoäly tulee kaikkialle

Tekoäly liittyy kiinnostavilla tavoilla myös regulaatioon. Pankkeja valvovat viranomaiset seuraavat tekoälyn vaikutuksia finanssialaan, mutta tekoäly antaa yrityksille myös paremmat mahdollisuudet itsesäätelyyn ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Yhdysvalloissa tähän on syntynyt oma sovellusalansa, RegTech. Siinä älykkäät järjestelmät auttavat pankkeja täyttämään sääntelyn vaatimuksia. Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi petosten tai väärinkäytösten havaitsemiseen. Se auttaa myös näkemään taloudellisia riskejä nykyistä aiemmin, jolloin niihin voidaan varautua paremmin.

– Pankeilla on paljon dataa, ja tekoäly sopii erityisen hyvin suurten datamassojen käsittelyyn. On luonnollista, että pankit lähtevät hyödyntämään tekoälyä varhaisessa vaiheessa, Still sanoo.

Muutama vuosi sitten pankkien teknologiatavoite oli usein "mobiili ensin", mutta nyt strategia on muuttumassa muotoon "tekoäly ensin". Finanssiyritykset pyrkivät hyödyntämään tekoälyä kaikessa toiminnassaan.

Miten käy ihmiselle muutoksessa?

Näyttää selvältä, että tekoäly ja digitalisaatio vähentävät finanssialan työpaikkojen määrää, sillä monia nykyisistä työtehtävistä voidaan aikaa myöten automatisoida. Gemicin Paul Hartley kuitenkin muistuttaa, asia on varsin monitahoinen.

– Tekoäly ei yleensä voi tehdä töitä itsenäisesti. Tarvitaan ihmisiä opettamaan ja valvomaan sitä. Tekoäly ei useinkaan tarkoita töiden loppumista vaan niiden muuttumista, Hartley toteaa.

Still on samaa mieltä.

– Piilaaksossa on jo monia vuosia ollut työpaikkoja, joissa ihmisen tehtävä on ohjata ja valmentaa tekoälyä. Uskon, että tällaisia työtehtäviä alkaa pian tulla Suomeenkin.

Monelle finanssialan työntekijälle tekoäly näyttäytyykin apurina, joka tekee työn rutiiniluonteista osaa. Työntekijä valvoo työtä sekä opettaa ja korjaa tekoälyä antamalla palautetta sen tekemistä päätelmistä. Myös ihminen voi oppia tekoälyltä huomioimaan näkökulmia, joita ei olisi tullut muutoin ajatelleeksi. Vielä pitkään vaikeimmat päätökset tehdään kuitenkin ihmisen toimesta.

Tekoäly vie suurten kysymysten äärelle

Entä, jos tekoälyä kehitetään niin pitkälle, ettei ihmistä tarvita työhön enää lainkaan?

Hartley ei antropologina ole vielä vakuuttunut, että ihmistä täysin vastaava tekoäly eli "singulariteetti" on mahdollinen - ainakaan lähitulevaisuudessa.

On kuitenkin selvää, että tekoälyn älykkyys kasvaa, ja silloin tullaan tärkeiden kysymysten eteen.

– Tekniikan tarkoitus on parantaa ihmisten elämää. Ihmisen korvaaminen kaikessa työssä ei tee elämästä parempaa. Tekoälyn hyödyntämisessä ei siksi pidä edetä tekniikka edellä. On tärkeää kysyä, miksi teemme jotain ja kannattaako se? Hartley kysyy.

Hän muistuttaa, että teknologia ei ohjaa sosiaalista muutosta, vaan muutoksen ruorissa ovat aina ihmiset. Oikein käytettynä tekoäly on Hartleyn mielestä kuitenkin myönteinen voima, joka mahdollistaa ihmisille uudenlaisia asioita.

Myös Still suhtautuu muutokseen myönteisesti.

– Näen digitaalisuuden ja tekoälyn mahdollistajana ja erittäin positiivisena asiana sekä yhteiskunnan että yksilöiden kannalta. Tekoäly tuo kasvua ja tuottavuutta. Samalla kannattaa keskustella avoimesti myös tekoälyn kielteisistä puolista, sillä niihinkin meidän täytyy varautua.

Lue lisää
Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Kielellä on valtava voima. Harvassa organisaatiossa kuitenkaan kiinnitetään huomiota käytettyyn kieleen. Selkeästä ja konkreettisesta puheesta voi rakentaa organisaatiolle jopa kilpailuedun.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa