Tarvitsemmeko uusia arvoja?

Filosofi Frank Martela tutkii hyvää elämää ja muun muassa työn merkityksellisyyttä. Suomalainen yhteiskunta kärsii nyt jossain määrin arvotyhjiöstä, hän uskoo.

Megatrendit
19.12.2018

Filosofi Frank Martela ei totisesti pelkää isojen teemojen käsittelyä. Ensi vuonna Gummerus julkaisee häneltä teoksen työnimellä Elämän tarkoitus – Miksi sitä kysymme ja mikä on vastaus? Poikkeuksellista kirjassa on mahtipontiselta kuulostavan nimen lisäksi ainakin se, että monikansallinen kustannusjätti HarperCollins julkaisee teoksen englanniksi jo ennen Suomen levitystä.

Jo useamman suomenkielisen tietokirjan kirjoittaneelle Martelalle oli selvää, että hän halusi kirjoittaa nyt suoraan englanniksi ja kansainvälisille markkinoille. Käytännön toteutus vaati tosin hieman taustatöitä.

– Kysyin jenkkikollegoilta neuvoa ja ostin muutaman kirjan otsikolla ”How to publish non-fiction.”

Nopeasti kävi selväksi, että englanninkielisillä markkinoilla kirjan julkaisu vaatii agentin, joka kauppaa idean kustantamolle. Sellaiseksi Martela sai kirjallisuusagentuuri Elina Ahlback Literary Agencyn, joka neuvotteli hänelle kustannusopimuksen.

Miksi elämän merkitys kiinnostaa juuri nyt suuria yleisöjä, ja mitä uutta Martela toivoo tuovansa ikivanhaan keskusteluun?

Elämän merkitys on tasapainoilua

Ensinnäkään kyseessä ei oikeastaan ole ikivanha keskustelu, Martela huomauttaa. Elämän päämäärästä ja arvosta on esitetty nykyisenkaltaisia kysymyksiä 1800-luvulta asti.

Mielenkiintoisempaa kuin pelkkä vastaus onkin siis kysyä, miksi pohdimme elämämme merkitystä niin paljon.

Ainakin osittain kyse on siitä, että uskonnon ja perinteisten arvojen merkityksen kutistuessa kärsimme jonkinasteisesta arvotyhjiöstä, Martela uskoo. Puoli vuosisataa sitten oli vielä selvää, että suomalaisen yhteiskunnan tarkoitus oli parantaa ihmisten elintasoa ja terveyttä.

– Mutta mikä se on nyt? Kaipaamme uusia, parempia arvoja.

Vastaus liikkuu Martelan mielessä jossain yhteisön ja yksilön autonomian välimaastossa.

– Tarvitsemme mahdollisuuden toteuttaa itseämme, mutta myös luoda merkitystä suhteessa muihin ihmisiin.

Ajatuksessa ei sinänsä ole mitään radikaalia, hän myöntää. Tasapainon löytäminen näiden kahden välillä ei kuitenkaan ole helppoa – monet keskittyvät liikaa itseensä, toiset taas pelkkään toisten palvelemiseen.

Frank Martela, filosofia, tutkija

Tarvitsemme mahdollisuuden toteuttaa itseämme, mutta myös luoda merkitystä suhteessa muihin ihmisiin, sanoo Martela.

Työn merkitys riippuu yksilöstä

Martela on aina ollut kiinnostunut siitä, kuinka filosofia voi parantaa ihmisten arkea. Vuonna 2012 hän väitteli tohtoriksi soveltavasta filosofiasta ja organisaatiotutkimuksesta Esa Saarisen ohjauksessa, ja käyttää tällä hetkellä suuren osan ajastaan tutkijatohtorina Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella.

Moderni työelämä, ihmisen sisäinen motivaatio ja organisaatiokulttuuri ovat filosofin mahdollisesti ominta tonttia. Hänen mielestään on selvää, että työltä saa ja pitää vaatia merkityksellisyyttä, vietämmehän suuren osan elinajastamme työtä tehden.

– Ei ole mitenkään kohtuuton vaatimus, että pääsisimme sinäkin aikana toteuttamaan ihmisyyttämme.

Merkityksellisyys työssä voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Kaikki eivät tarvitse työhönsä suurta kutsumusta tai tunteen paloa – pelkkä kollegoiden kanssa viihtyminen voi jo luoda työlle merkitystä.

On vaikea arvioida, onko ihmisten kokemus oman työn merkityksestä lisääntynyt vai vähentynyt viime vuosikymmeninä. Aiheesta kun ei ole juuri tehty kattavaa, vertailevaa tutkimusta.

– Voisi kuvitella, että mekaanisten töiden vähentyminen lisäisi merkityksellisyyden tuntua. Toisaalta puhe niin kutsutuista ”hevonpaskatöistä” tuntuu huolestuttavan yleiseltä.

Martela viittaa amerikkalaisen antropologi David Graeberin kirjaan Bullshit Jobs: A Theory, joka kertoo modernin ajan tarkoituksettomista töistä ja esittää väitteen, että jopa puolet nyky-yhteiskunnan töistä ovat täysin turhia. Samanaikaisesti yhdistämme oman arvomme ihmisinä entistä vahvemmin työhön.

– Graeber viittaa erääseen Britanniassa tehtyyn laajaan kyselyyn, jossa 37 prosenttia vastaajista sanoi kokevansa, ettei heidän työllään ole mitään myönteistä vaikutusta maailmaan. Se tuntuu melko isolta luvulta, erityisesti, koska meillä on yleensä taipumus uskotella itsellemme, että tekemillämme asioilla on merkitystä.

Matala hierarkia ja luottamus toimivat Suomessa

Onko yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden herkkä tasapaino vinksahtanut myös työelämässä?

Mahdollisesti, uskoo Martela.

– Se on minun mielestäni vaarallinen suuntaus, jos vastuutetaan pelkästään yksilöitä jaksamisesta. Kun monet uupuvat ja jäävät sairaslomalle, silloin pitää etsiä muutoksia ennen kaikkea organisaatio- eikä pelkästään yksilötasolta.

Toisaalta monet yhteisöllisyyden puitteet ovat suomalaisilla työpaikoilla Martelan mielestä melko hyvällä tolalla.

– Suomesta puhutaan aina yksilökeskeisenä yhteiskuntana, mutta esimerkiksi matala hierarkia ja vahva keskinäinen luottamus ovat tärkeitä, yhteistä kokemusta vahvistavia seikkoja.

Hän myös muistuttaa, että esimerkiksi kaupungistuminen on yhä Suomessa verrattain tuore ilmiö, ja monet tämän päivän kaupunkilaiset ovat syntyneet maaseudulla. Siellä yhteisöt toimivat eri tavalla.

– Kaupungeissa pitää keksiä uusia tapoja luoda yhteisöjä, ja mielestäni esimerkiksi Helsingissä tapahtuu nyt tällä saralla paljon.

Frank Martela, filosofia, tutkija

Frank Martela kahvikupin äärellä Sanomatalossa.

Yksilö ja yhteisö voivat tukea toisiaan

Laajemmassa mittakaavassa Martelan viesti on, että yhteisöllisyyttä on monenlaista, eivätkä ne ole keskenään ristiriidassa. Parhaimmillaan työyhteisö voi antaa ihmiselle yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta auttaa myös yksilöä omien päämäärien toteuttamisessa.

– Välillä pitää luonnollisesti tehdä kompromisseja. Mutta parhaimmillaan yksilö ja yhteisö menevät yhdessä samaan suuntaan ja tukevat samalla toisiaan.

Mistä sitten tutkija ja tietokirjailija kokee oman elämänsä merkityksen kumpuavan?

– Saan toteuttaa joka päivä itseäni työssä ja samalla toivottavasti antaa oman panokseni tieteelle ja julkiselle keskustelulle. Kotona taas puoliso ja kolme pientä lasta tuovat tärkeää läheisyyttä.

Erityisen tärkeää Martelalle on työssään kirjoittamisen rituaali, jota hän toteuttaa arkiaamuisin suosikkikahviloissaan.

– Kello yhdeksän ja yhdentoista välillä istun kahvilan pöydässä ja kirjoitan. Pidän paikoista, joissa on muita ihmisiä, mutta myös avaran tilan tuntua – siitä tulee sopivasti vapaa olo.

Frank Martela on hyvän elämän ehtoja tutkiva filosofi, tutkija ja tietokirjailija. Parhaillaan hän toimii tutkijatohtorina Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella ja on muun muassa johtanut myötätuntoa tutkivaa CoPassion-hanketta Helsingin yliopistolla. Martelan The Meaning of your Life Explained -niminen teos ilmestyy vuonna 2019.

Lue lisää
Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Nettonollapäästöt vaativat kokonaisvaltaista talouden rakenneuudistusta ja muutoksia kulutustottumuksissa. Jos ihmiset kokevat, että ilmastopolitiikka sanellaan heidän yläpuoleltaan...

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Vaikka Kiinan talouskasvun vauhti hidastuu, löytyy Itä-Aasian alueelta edelleen kovan kasvutahdin talouksia

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Suomalaisten yritysten ilmastojärjestö Climate Leadership Coalition (CLC) vaatii EU:lta lisää tavoitteellisuutta, kunnianhimoa ja nykyistä tarkempia ilmastotavoitteita. Silloin yritykset...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa