Ympäristöjohtaja Saara Vauramo on tullut juuri Lahden hyppyrimäen tornista. Hän vei sinne ryhmän japanilaisia toimittajia, jotka olivat tulleet ihmettelemään Lahdessa tehtävää ilmastotyötä. Vierailut alkavat sujua jo rutiinilla, sillä Lahteen on viime aikoina virrannut journalisteja ja asiantuntijoita kaikkialta maailmasta.

Kiinnostus ei ole ihme. Siinä missä koko Suomi on vähentänyt ilmastopäästöjä noin viidenneksellä vuodesta 1990, Lahdessa päästöistä on leikattu pian kolme neljäsosaa. Tavoite on vielä kovempi. Lahti aikoo olla täysin hiilineutraali jo vuonna 2025, ensimmäisenä suurena kaupunkina Suomessa. Lahti valittiin myös vuoden 2021 Euroopan ilmastopääkaupungiksi näyttämään mallia koko maanosalle.

Samaan aikaa pieni Iin kunta Pohjois-Pohjanmaalla on leikannut päästöjään vieläkin hurjempaa tahtia. Vuonna 2012 kunta alkoi panostaa ilmastotyöhön, ja vain neljässä vuodessa kasvihuonepäästöt saatiin leikattua puoleen. Ensi vuonna päästöistä on leikattu jo noin 80 prosenttia, ja kaiken lisäksi ilmastotyö on ollut taloudellisesti erittäin kannattavaa. "Iin ilmastosankareita" on esitelty maailman mediassa, ja kunta on saanut Euroopan komission palkinnon parhaasta ilmastotyöstä.

Miten tämä on mahdollista? Eikö suurien päästövähennysten saavuttaminen pitänyt olla vaikeaa? Onnistumisten taustalla on päättäväisyyttä, uskallusta ja ennakkoluulottomia ratkaisuja.

"Meille jäivät päästöt ja kaksi euroa"

Vuonna 2012 Iin kunnassa oli edessä tärkeä ratkaisu: mihin suuntaan aluetta lähdetään kehittämään. Iissä nähtiin, että ilmastonmuutoksen torjunta on lähitulevaisuuden tärkeimpiä teemoja. Samalla ymmärrettiin, että ilmastotyöhön voitaisiin panostaa kunnolla vain, jos se kannattaa myös taloudellisesti.

– Teimme strategisen linjauksen lähteä kehittämään taloudellisesti kannattavaa ilmastotyötä. Lähtökohta oli, että ilmastotyöstä saataisiin myös liiketoimintaa, työtä, investointeja ja vetovoimaa alueelle, kertoo Iin kunnan kehitysyhtiön Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi.

Liikkeelle lähdettiin konkreettisesta asiasta, öljyn käytöstä luopumisesta.

– Kunnan kiinteistöt lämmitettiin öljyllä. Mietimme, mitä siitä jää paikkakunnalle. Totesimme, että meille jäävät lähinnä vain päästöt ja ne kaksi euroa, joilla öljyauton kuljettaja ostaa täällä kahvikupposen, Vuotovesi toteaa.

Iissä päätettiin siirtyä öljystä paikallisesti tuotettavaan uusiutuvaan energiaan. Nyt kunnassa on Suomen suurin tuulivoimakeskittymä, jossa on 52 voimalaa – ja määrä on pian tuplaantumassa. Tuulivoimalainvestointeja on tehty jo noin 160 miljoonan euron edestä, ja ne ovat tuoneet kuntaan yli 80 työpaikkaa.

Ilmastotyötä laajennettiin myös muihin kohteisiin. Vuotovesi kertoo, että esimerkiksi kaikki kunnan autot on vaihdettu sähköautoihin, ja Iissä on nyt suhteellisesti Suomen eniten sähköautojen latausasemia. Kunnan kiinteistöissä on siirrytty älyvalaistukseen, joka ohjaa valaistuksen ja myös siivouksen kulloinkin käytössä oleviin tiloihin. Kaikki tämä on ollut taloudellisesti erittäin kannattavaa.

– Ilmastotyö on vaikuttanut meillä konkreettisesti jopa veroprosenttiin. Pelkästään tuulivoiman vaikutus kunnan tuloihin on 1,2 miljoonaa euroa vuodessa, ja summa on nousemassa 1,6 miljoonaan. Kaikkien ilmastotoimien vaikutus on noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, Vuotovesi kertoo.

Iissä ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistuvat kaikki – jopa lapset ja nuoret. He seuraavat koulujen ja päiväkotien energiankulutusta, ja tarvittaessa huomauttavat jopa opettajille päälle jääneistä valoista tai laitteista. Oppilaat saavat käytettäväkseen puolet syntyneistä säästöistä, ja niillä on hankittu kouluihin esimerkiksi sohvia, biljardipöytä ja komposteja.

– Kaikkein innostavin asia on se, mitä tapahtuu, kun nämä lapset kasvavat aikuisiksi. He ovat oppineet huomioimaan ympäristöään ja myös sen, että se on taloudellisesti kannattavaa. Kun heistä tulee päättäjiä, millaisia upeita ilmastoratkaisuja saadaankaan? Vuotovesi iloitsee.

Lahti kehittää älypyörätietä ja asukkaiden päästökauppaa

Myös Lahdessa ympäristötyö aloitettiin energiaratkaisuista. Tämän vuoden huhtikuussa Lahti luopui kokonaan kivihiilen käytöstä, ja kaupunkiin on juuri valmistumassa 180 miljoonan euron bioenergialaitos. Se käyttää polttoaineena lähinnä metsäteollisuuden sivuvirtoja ja tähteitä.

– Energiakäännös on Lahdessa nyt käytännössä tehty. Jatkossa huomio täytyy kohdistaa tuotannosta kulutukseen. Siellä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tehdä yksittäisillä päätöksillä suuria päästövähennyksiä vaan niitä täytyy hankkia monista pienistä asioista, toteaa Vauramo.

Päästövähennyksiä haetaan esimerkiksi energiatehokkuudesta. Vauramo kertoo, että kaikkien kaupungin omistamien kiinteistöjen ja asuintalojen energiatehokkuutta seurataan ja pyritään parantamaan. Kaikki uudet rakennukset ovat nollaenergiataloja.

Lähivuosien tärkeimpiä muutosalueita on liikkuminen, ja Lahdessa onkin kehitteillä poikkeuksellisen innovatiivisia ratkaisuja. Yksi niistä on henkilökohtaisen liikkumisen päästökauppa, jonka Lahti toteuttaa ilmeisesti ensimmäisenä kaupunkina maailmassa.

– Tämä on aika radikaali kokeilu, jollaista ei ole muualla ollut. Olemme lanseeraamassa päästökauppaa nyt syksyllä, ja kehitämme kovaa vauhtia siihen tarvittavaa mobiilisovellusta, Vauramo kertoo.

Mobiilisovellus tunnistaa käyttäjän liikkumistavan ja laskee siitä syntyvät päästöt. Kun käyttäjä onnistuu vähentämään liikkumisen päästöjä, hän voi saada erilaisia etuja, esimerkiksi lippuja kaupungin uimahalleihin.

Toinen innovatiivinen hanke on niin kutsuttu "älypyörätie". Siinä kehitetään esimerkiksi liikkumisen tunnistavaa valaistusta ja pyöräilyn ohjausta suhteessa saapuviin juniin. Älypyörätiehen rakennetaan myös uudenlaisia pyöräparkkeja, joissa käytetään digitaalista varmennusta pyörävarkauksien estämiseksi.

Uskallus tuo isoja mahdollisuuksia

Lahti ja Ii eivät tietenkään ole ainoita suomalaisia kuntia, jotka panostavat ilmastotyöhön.

Vauramo kertoo, että monissa kunnissa ja kaupungeissa on asetettu kunnianhimoisia päästövähennysten tavoitteita ja aloitettu merkittäviä ilmastohankkeita. Esimerkiksi Hinku-verkosto on vuonna 2008 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Pidemmälle viedyt hankkeet vaativat usein ennakkoluulottomuutta ja jopa pientä riskinottoa.

– Kyllä meitä hieman jännittääkin, sillä nämä ovat aivan uudenlaisia projekteja. Niissä on mahdollisuus myös epäonnistua. Toisaalta epäonnistumisistakin voidaan oppia uutta, muistuttaa Vauramo Lahden hankkeista.

Hän kertoo, että esimerkiksi henkilökohtaisen päästökaupan rakentaminen on avannut aivan uudenlaisia kehitysideoita ilmastotyön keinoihin. Vuotovesi puolestaan kertoo, että Iissä on kehitetty kestävämpiä liikkumisen muotoja esimerkiksi palvelumuotoilun avulla.

– Emme vain selvittäneet, miten ihmiset liikkuvat, vaan menimme keskustelemaan perheisiin ja kysyimme, mistä syntyy hyvä elämä, hän kertoo.

Kehitystyö johti esimerkiksi siihen, että Iistä avattiin suora junayhteys Oulun yliopistolliseen sairaalaan, jossa moni Iissä asuva työskentelee. Hankkeen myötä Oulussa tutkitaan nyt muidenkin suorien junayhteyksien avaamista.

– Ilmastotyössä kyse on pitkälti vain tahtotilasta ja uskalluksesta. Jos se onnistuu pienessä Iissä, mikä vaikutus sillä voikaan olla suuremmissa kaupungeissa? Vuotovesi kannustaa.