Pitääkö puun käyttöä lisätä vai hillitä?

Maankäyttöä ja metsätaloutta koskevan lulucf-asetuksen avulla halutaan hillitä metsäkatoa ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Miksi se herättää ristiriitaisia mielipiteitä? Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi vastaa.

Megatrendit
4.12.2017

1. Mistä lulucf-asetuksessa on kyse?

Lulucf-asetus tarkastelee metsiä hiilinieluna. Euroopan unioni tukee asetuksella fossiilisten polttoaineiden päästöjä vähentävää ilmastopolitiikkaa. Asetus koskee maankäyttöä sekä metsäpinta-alan laajuutta ja puuston määrää. Ne vaikuttavat suoraan ilmakehän hiilidioksiditasoihin. Asetuksella halutaan hillitä myös maailman metsäkatoa.

On hyvä ajatus, että ilmaston lämpenemisen estämiseen käytetään kaikki keinot. Uhka on todellinen, ja seuraukset voivat olla hyvin vakavat. Tämä ei ole vain EU:n laajuinen kysymys, vaan sitä pohditaan kaikkialla.

Toinen näkemys kannustaa puunkäytön lisäämiseen ja toinen puunkäytön jarruttamiseen. Toisten mielestä lulucf toimisi ihanteellisesti, jos puunkäyttöä lisätään ja toisten mielestä sitä pitää vähentää. Lopulliset ratkaisut ja niiden aikataulu eivät vielä ole selvillä.

2. Miksi asetus jakaa jyrkästi mielipiteitä?

Jo 1960-luvulta asti on tiedetty, että metsien pinta-ala maailmassa pienenee, ja se on haitallista ilmakehän, luonnon ja luonnonsuojelun kannalta. Metsäkato myös nostaa maailman hiilidioksiditasoja. Metsäkatoa ei ole Euroopassa, vaan Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Olisi hyvä, jos lulucf voisi ottaa huomioon eri maiden erilaiset olosuhteet ja tilanteet. Yhden ratkaisun malli ei toimi kaikissa maissa. Suomen tilanne on hyvin erilainen verrattuna Indonesiaan tai Alankomaihin.

Tässä suhteessa Pariisin ilmastosopimus on edistysaskel, koska se kannustaa valtioita miettimään ratkaisuja niiden omista lähtökohdista ja olosuhteista lähtien. Edellinen vaihe oli Kioton sopimus, jossa kaikille haettiin samoja pyrkimyksiä. Uskon, että ennen pitkään erilaiset lähtökohdat opitaan ottamaan huomioon.

3. Mikä on metsien rooli hiilinieluina?

Hiilinielu on rajallinen. Se perustuu siihen, että puuston määrä karttuu vuodesta toiseen: joko puita on lukumääräisesti enemmän tai ne ovat keskikooltaan suurempia. Hyvin pitkällä aikavälillä tämä on mahdotonta. Riippumatta siitä, miten toimitaan, hiilinielu lakkaa olemasta. Emme voi jättää tuleville sukupolville ikuista hiilinielua, mutta kestävän tavan hoitaa metsiä voimme.

Kaikkialla, missä ihmiset voivat hyvin, metsätkin voivat hyvin. Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa puustot runsastuvat. Jos maassa on köyhyyttä, sotatila tai humanitaarinen kriisi, metsän hyvinvointia ei ehditä ajatella. Pitäisikin auttaa yhteiskuntia jaloilleen ja kehittää koulutusta, oikeusjärjestelmää, lainvalvontaa ja maankäyttöä. Sen seurauksena hiilinielu tulee sivutuotteena.

4. Jos EU vähentää puupohjaisten tuotteiden tuotantoa, koheneeko globaali tilanne?

Taustalla on laajoja asioita. Miten saamme yhdeksän miljardin ihmisen hyvinvoinnin nykyistä kestävämmälle pohjalle niin, että samalla säilytämme metsät sekä niiden luontoarvot ja monimuotoisuuden?

EU:ssa on unohdettu globaali kulma. On ajateltu, että jos pidättäydymme puutuotteiden tuottamisesta, kukaan muukaan ei niitä tee. Todellisuus on, että kysyntä kasvaa yhä ja joku tekee kuitenkin ne tuotteet. Niiden valmistaja ei välttämättä käytä raaka-aineita, jotka on tuotettu yhtä kestävällä tavalla kuin Suomessa.

Jos EU vähentää puupohjaisten tuotteiden tuotantoa omilla päätöksillään, joku toinen lisää niiden valmistusta. Se voi olla vaikka Kanada, Venäjä tai Norja. Järjestelmä toimii kysyntävetoisesti, ei tuotantotyönteisesti.

5. Voiko metsien hakkuita ja suojelua lisätä yhtä aikaa?

Jos kasvu alkaa hiipua ja puiden hakkuut säilyvät samalla tasolla, jossain kohtaa tulee raja vastaan. Jos taas kasvu vahvistuu, se antaa pelivaraa sekä hakkuille että luonnon monimuotoisuudesta huolehtimiselle.

Keskeinen kysymys on, millä tavalla huolehditaan, että puusto kasvaa jatkossa reippaasti. Jos kasvua saataisiin vahvistettua, toiminnanvapaus säilyy parempana. Kehitys on ollut viime vuosina hyvin suotuisaa.

Suomi on johtava maa metsätalouden alalla. Metsätalous on kestävää ja puustoa on hoidettu siten, että metsät ovat runsaspuustoisia. Vajaatuottoisia metsiä on systemaattisesti muutettu täyspuustoisiksi. Meidän pitäisikin ottaa voimakkaapi rooli metsätalouden hyvien toimintamallien viemiseksi myös muualle.

Pekka Kauppi

Ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi tutkii ympäristötiedettä ja metsätiedettä Helsingin yliopistossa. Hänen työryhmänsä teki Euroopan osuuden maailmanlaajuisessa metsien hiilitasetta käsittävässä tutkimuksessa, jonka Science-lehti julkaisi 2011. Artikkeli oli Helsingin yliopiston eniten siteerattu tiedejulkaisu marraskuussa 2015.

Lue lisää
Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Kielellä on valtava voima. Harvassa organisaatiossa kuitenkaan kiinnitetään huomiota käytettyyn kieleen. Selkeästä ja konkreettisesta puheesta voi rakentaa organisaatiolle jopa kilpailuedun.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa