Pankkien kannattaa kehittää tekoälyä ihmistä varten

Asiakkaalle pitää kertoa missä tekoälyä käytetään ja mihin sen tekemät päätökset ja suositukset perustuvat. Parhaisiin tuloksiin päästään ihmistä palvelevalla ja tukevalla tekoälyllä, korostaa OP Osuuskunnan hallituksen uusin jäsen, tekoälylaboratorio Silo.AI:n perustajiin kuuluva Tero Ojanperä.

Megatrendit
6.7.2020

Tekoäly on osa pankkitoiminnan arkea. Keskustelevat chat botit vastaavat kysymyksiin asiakaspalvelussa ja maksamisessa pilotoidaan konenäköön perustuvaa kasvontunnistusta.

– Tekoäly tekee pankkien prosesseista nopeampia, turvallisempia ja tehokkaampi. Moni asia voidaan tehdä tekoälyn avulla pienemmin kustannuksin ja asiakasta paremmin palvellen, Tero Ojanperä sanoo.

Ojanperä arvioi, että tekoälyn käyttö pankkitoiminnassa laajenee nopeasti.

– Tulevaisuudessa häämöttää jo puhuttua kieltä ymmärtävä tekoäly. Silloin tekoälyn kanssa voi keskustella samalla tavalla kuin nyt henkilökohtaisessa palvelussa.

Oppiva tekoäly auttaa oman talouden hallinnassa

Tekoälyssä on kolme osa-aluetta, joita monesti käytetään yhdessä.

Tekoälyn ytimessä on koneoppiminen. Toinen osa-alue on luonnollisen kielen prosessointi, kolmas konenäkö eli erilaisten asioiden tunnistaminen kuvasta ja videosta.

Koneoppimista voidaan soveltaa pankkitoiminnassa monin tavoin.

– Oppiva tekoäly voi auttaa asiakasta esimerkiksi oman talouden hahmottamisessa. Pankin sovellus kertoo, millainen tilanteesi on nyt ja ennustaa, miten taloutesi kehittyy tulevaisuudessa.

Tekoälyn antaman tarkan tilannekuvan ja suositusten perusteella voi tehdä omaa taloutta parantavia päätöksiä. Tekoäly voi antaa myös sijoitussuosituksia, jotka perustuvat asiakkaan haluamaan riskitasoon.

Koneoppiminen parantaa myös pankkitoiminnan turvallisuutta.

– Asiakkaan henkilöllisyys voidaan todentaa useasta datalähteestä. Tekoäly auttaa myös rahanpesun ja petosten havaitsemisessa. Se antaa pankille signaalin, jos maksudatassa näkyy epätavallisia kuvioita.

Kysy, kone vastaa

Konenäkö on jo tullut osaksi asiakkaan tunnistamista ja maksamista. Kun luottokorttitiedot on liitetty omaan kuvaan, maksaminen hoituu ilman fyysisiä välineitä.

– Tiukka katse kohti kassaa, ja lasku on maksettu, Ojanperä naurahtaa.

Luonnollista kieltä ymmärtävä tekoäly voi puolestaan liittää puheviestinnän automatisoitujen pankkipalvelujen osaksi. Lisäksi tekoäly voi hakea tietoja kirjoitetusta tekstistä.

¬– Tekstimuotoinen data on usein järjestymätöntä ja hankalasti saavutettavaa. Tekoälyn avulla data voidaan muuttaa järjestäytyneeksi tiedoksi.

Ihmisen toiminta parantaa tekoälyn suorituskykyä

Ojanperä painottaa, että tekoälyn soveltamisessa on aina kyse myös ihmisistä.

– Tekoälyn pitää tukea ja palvella ihmisiä, ei automatisoida heitä pois prosesseista. Tämä ero on tärkeä ja uskon, että ihmistä varten kehitetyllä tekoälyllä päästään parhaisiin tuloksiin.

Parhaimmillaan tekoäly tukee ihmisen päätöksentekoa, ja toisaalta ihminen parantaa omalla toiminnallaan tekoälyn suorituskykyä.

– Jos tekoäly toimii ihmisen tukena, yhdistelmä voi olla paljon vahvempi kuin kumpikaan yksin.

Entä millaisia päätöksiä tekoäly voi tehdä, ja mistä se ei saa missään tapauksessa päättää?

– Rajanveto on todella vaikeaa. Kun teknologia menee eteenpäin, tekoäly voi tehdä yhä monimutkaisempia päätöksiä. Samalla kasvaa ihmisten hyväksyntä sille, mitä tekoälyn päätettäväksi voi antaa.

Tekoälyn pitää olla ymmärrettävää

Asiakkaiden täytyy voida luottaa siihen, että pankkien käyttämä on tekoäly on joka suhteessa turvallista. Pankin velvollisuus on kertoa missä ja miten tekoälyä käytetään. Lisäksi tekoälyn pitää olla selitettävää ja ymmärrettävää.

– Asiakkaalle pitää kertoa, mihin datalähteisiin ja parametreihin tekoälyn tekemä päätös tai ennuste perustuu. Vaikka päätösten taustalla olevat algoritmit ovat mutkikkaita, niiden toiminta täytyy pystyä selittämään ja näyttämään. Tähän on jo olemassa erilaisia tekniikoita.

Ojanperän mielestä tekoälyn eettisessä käytössä ollaan ylipäätään hyvällä tiellä Euroopassa.

– EU:ssa on luotu toimivat eettiset ohjeistukset luotettavan tekoälyn kehittämiseen. Mitä enemmän voidaan luottaa itseohjautuvuuteen, sitä parempi. Valvonta on usein hankalaa, joskus jopa mahdotonta.

Tausta Nokiassa

Tero Ojanperä työskenteli Nokialla vuodet 1990–2011 muun muassa pavleluliiketoiminnasta vastaavana johtajana. Tekoälystä hän kiinnostui jo opiskellessaan tietotekniikkaa Oulun yliopistossa.

– Olen utelias luonne ja kiinnostun kaikesta uudesta, varsinkin jos se liittyy teknologiaan, Ojanperä sanoo.

Ura tekoälyn parissa käynnistyi toden teolla, kun Ojanperä perusti kumppaniensa kanssa tekoälylaboratorio Silo.AI:n vuonna 2017.

Yrityksen linkki tutkimusmaailmaan on vahva.

– Silo.AI:n palveluksessa on 70 asiantuntijaa, joista 40 on tohtoreita. Viemme viimeisiä tutkimustuloksia akateemisesta ympäristöstä yritysmaailmaan. Samaan aikaan sovellamme tekoälyä käytäntöön.

Ojanperä muistuttaa, että Suomi on itse asiassa ollut edelläkävijä tekoälyn tutkimuksessa. Kaikissa yliopistoissa on vahvoja tutkimusryhmiä: Oulussa tutkitaan konenäköä, Tampereella koneoppimista, Turussa luonnollista kieltä, Helsingissä ja Aallossa tekoälyä laajasti.

– On ollut hienoa nähdä, miten osaaminen pystytään kaupallistamaan ja samaan aikaan jatkamaan huippututkimusta.

Erilaista yhteistyöt tarvitaan jatkossakin. Yliopistot, yritykset ja julkisyhteisöt käynnistivät kesäkuussa Lahjoita puhetta -kampanjan, jossa kerätään tavallisten suomalaisten puhetta tekoälyn opettamista varten.

– Tavoite on, että tietokoneet oppivat ymmärtämään ja puhumaan suomea. Asia on kansallisesti hyvin tärkeä. Toivottavasti kehitämme tarvittavan teknologian Suomessa. Englanninkielessä puhehakujen yleisyys kasvaa jo erittäin nopeasti.

Älykkäät alustat tulevat

Kun Ojanperä puhuu tekoälystä, keskusteluun tulevat nopeasti mukaan myös älykkään alustat.

– Parhaillaan rakennetaan organisaatioiden välisiä alustoja yhteisesti hyväksyttyjen API-rajapintojen varaan. Tässä uudessa alustataloudessa voittajia ovat ne, jotka pystyvät jalostamaan nopeimmin ekosysteemin dataa sen käyttäjien hyödyksi.

Myös pankkien pitää Ojanperän mielestä päästä mukaan uusiin alustoihin.

– Pankki voi olla keskipiste alustassa, johon pienet ja suuret yritykset voivat liittyä. Isoilla finanssitaloilla on niin valtava asiakasmassa, että nillä on selvä etulyöntiasema aloitteleviiin haastajiin verrattuna.

Menestyvän alustan rakentamisen viimeistelee tekoäly.

– Kun alustatalouteen yhdistetään oppiva tekoäly ja ihmisen intuitio ja päättelykyky, ollaan räjähtävän muutoksen ytimessä.

Lisää Tero Ojanperän ja professori Timo Vuoren ajatuksia älykkäistä alustoista löytyy osoitteesta intelligentplatforms.ai.

Lue lisää
Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti herättää poliittisia intohimoja – mutta mitä kaikkea se sisältää ja miten Suomi parhaiten hyödyntäisi oman reilun 3 miljardin siivunsa?

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Tuoreen kyselyn mukaan talouskriisin uhka jättää taakseen ilmastohuolet ja jopa tarttuvat taudit. Taloustutkijan mielestä suomalaiset eivät ylireagoi, päinvastoin.

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kulutuksen kääntyminen kasvuun heinäkuussa ylläpitää Suomen talouden toipumista koronakriisistä. Teollisuudessa näkymät ovat edelleen epävarmat.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa