Oma koti kullan kallis – näin eri tavalla Euroopassa asutaan

Asumisen kulttuurierot istuvat syvässä. Eurooppalaisten asumisen tavat, laatu ja kustannukset poikkeavat paljon toisistaan. Yksi trendi on kuitenkin yhteinen: kaupungit tiivistyvät kaikkialla.

Megatrendit
9.8.2018

Keskiarvot peittävät usein enemmän kuin paljastavat. Tämä pitää erityisen hyvin paikkansa vertailtaessa asumista eri maissa.

– Pohjoismaat niputetaan usein samaan hyvinvointivaltioperheeseen, mutta maiden asuntopolitiikassa on isot erot, vahvistaa Helsingin Yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprosessori Heikki A. Loikkanen.

Suomessa asutaan muihin Pohjoismaihin verrattuna ahtaasti. Loikkanen huomauttaa, että saavutimme Ruotsin tulotasossa 2000-luvun alussa ja olemme nytkin hyvin länsinaapurin kintereillä. Sen sijaan asumiskuilu ei ole kaventunut samassa tahdissa. Norjassa asunnon keskimääräinen koko on 123 neliötä, Tanskassa 116 ja Ruotsissakin reilut 103. Suomalaiset pärjäävät keskimäärin alle 89 neliöllä.

Huone kerrallaan

Loikkasen mukaan keskeinen syy on luonnollisesti raha. Vielä 1980-luvun puolivälissä yksityistä pankkilainaa omistusasunnon ostamiseen sai Suomessa tavallisesti kahdeksan vuoden takaisinmaksuajalla ja hankintahinnasta piti usein säästää etukäteen 40 prosenttia. Taakka vei valtaosan kotitalouksien tuloista ja ajoi väkisin hankkimaan pienen asunnon. Samoin teki valtion asuntopolitiikka. Esimerkiksi valtion myöntämää halpakorkoista aravalainaa oli mahdollista saada vain asuntoon, jossa oli korkeintaan saman verran huoneita kuin kotitaloudessa henkilöitä. Tällainen määrällinen sääntely on Loikkasen mukaan kansainvälisesti poikkeuksellista. Se betonoi Suomeen pienten asuntojen kulttuurin ja ajatusmallin, jossa edetään huone kerrallaan kohti isompaa asuntoa. Monesti haluttu asuntokoko saavutetaan edelleen vasta siinä vaiheessa, kun lapset jo muuttavat pois kotoa.

Muualla Pohjoismaissa perheet ovat pystyneet hankkimaan helpommin heti isomman asunnon. Norjassa kaupunkien keskustojen ulkopuolella tulee vastaan Husbankenin eli valtion talopankin rahoittamien omakotitalojen virta. Asunnot on rakennettu väljästi ja usein kyljessä on erillinen pieni asunto, joka on tarkoitettu varttuville lapsille tai ikääntyville vanhemmille.

EU-maiden välillä erot ovat vielä Pohjoismaita suuremmat. Keskimääräinen asuntokoko on Euroopassa suurempi kuin Suomessa, mutta romanialaisilla on käytössään 45 neliötä ja Kyproksella keskimäärin 141. Omistusasunnossa asuvilla on keskimäärin lähes 40 neliötä enemmän tilaa käytettävissä verrattuna vuokralla asuviin.

Katse keskustaan päin

Myös asuntotyypeissä on isot erot EU-maiden välillä. Valtaosa espanjalaisista ja balteista asuu kerrostalossa. Sen sijaan omakotitalot ovat valtavirtaa Irlannissa, jossa niissä asuu yli 90 prosenttia väestöstä. Suomalaisistakin noin puolet asuu omakotitalossa. Suomessa oli Loikkasen mukaan pitkään vallalla lähiörakentamisen malli, jossa maakuntakaavoissa ja kuntien yleiskaavoissa asunnoille ja työpaikoille varattiin tilaa kaupunkien reunoilta. Lähiöitä syntyi myös sinne, missä rakennusliikkeet sattuivat omistamaan maata. Tuloksena kaupunkialueet laajenivat ja hajaantuivat, mutta niistä ei muodostunut urbaaneja keskuksia, vaan alueiden palvelut ja usein joukkoliikenneyhteydetkin jäivät puutteellisiksi. Kaupunkitaloustieteen professori huomauttaa, että pääkaupunkiseudulla asunto- ja maankäyttöpolitiikka on johtanut siihen, että Helsingin kantakaupungin asukas- ja työpaikkojen määrä ei ole kasvanut 1960-luvulta. Kaikki kasvu on syntynyt lähiöihin ja kehyskuntiin

– Pääkaupunkiseutumme on yksi Euroopan harvimmin asutetuista ja hajautuneimmista suurkaupungeista, toteaa Loikkanen.

PwC:n ja Urban Land Instituten raportin mukaan kerrostaloasumisen suosion kasvu ja kaupunkien keskustojen tiivistyminen ovat tämän hetken vahvimmat eurooppalaiset asumisen trendit. Viimeisen viiden vuoden aikana myös suomalaiset kaupungit ovat alkaneet tosissaan panostaa keskusta-alueiden tiivistämiseen.

– Ei hetkeäkään liian aikaisin. Hajauttavasta maankäytöstä pitää päästä eroon Suomessa, painottaa Loikkanen.

Myös kerrostaloasumisen suosio kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan entistä useampi lapsiperhe löytää kotinsa kerrostalosta. Muutoksen taustalla on lapsiperheiden kerrostaloasumisen yleistyminen erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Suomalaisten asumiskulut keskitasoa

Asuntolainoja ottavat Euroopassa rohkeimmin ruotsalaiset. 65 prosentilla länsinaapureista on asuntolainaa. Niillä hankitaan paitsi omakotitaloja, myös bostadsrätt-kerrostaloasuntoja kaupunkialueilta. Nämä ovat osuuskunta-asuntoja, joiden hinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla suomalaisten osakehuoneistojen tapaan. Asuntoihin otetaan usein 80-100 vuoden asuntolaina. Mallissa on professorin mukaan myös huonot puolensa. Bostadsrätt-asunnon omistajalla on suomalaiseen osakeasunnon omistajaan verrattuna huonommat oikeudet. Toisaalta harvan talon teknistaloudellinen käyttöikä 50 vuotta pitempi, joten pitkä laina-aika tuo mukanaan myös korjaustarpeita ja muita yllätyksiä, jotka vaativat paljon rahaa.

Lähes yhtä paljon asuntolainoja on tanskalaisilla ja hollantilaisilla. Toisessa ääripäässä on Romania, jossa 97 prosenttia väestöstä omistaa asuntonsa ilman lainaa. Suomalaisista melkein puolella on asuntolainaa. Vaikka pitkään jatkunut alhainen korkotaso on rohkaissut suomalaisia ottamaan entistä isompia asuntolainoja, ahtaasti asuvien määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla kymmenessä vuodessa 25 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan ihmiset asuvat ahtaasti, jos asukkaita on huonetta kohti enemmän kuin yksi. Sen sijaan muualla Suomessa tilanne on päinvastainen: ahtaasti asuvien määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa kymmenellä prosentilla.

Sloveniaa ja Italiaa lukuun ottamatta asuntojen hinnat nousevat suurissa kaupungeissa lähes kaikkialla Euroopassa. Kalleinta asuminen on EU-maista Britanniassa, Ranskassa ja Itävallassa. Britanniassa asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli huimat 20 000 euroa, kun Suomessa jäädään EU-keskiarvon tuntumaan, 6600 euroon neliötä kohti. Euroopan halvimmat asunnot löytyvät Bulgariasta, josta neliö irtoaa 1300 eurolla. Asuminen nielee tuloihin verrattuna eniten Kreikassa. Suomessa vain viisi prosenttia ihmisistä ilmoittaa asumisen vievän yli 40 prosenttia tuloista. Suomessa käytetäänkin asumiseen henkeä kohden suurin piirtein sekä EU että OECD-keskiarvoa vastaava summa rahaa.

– Mutta meillä asumiseen käytetylle rahalle saa monia muita Euroopan maita vähemmän vastinetta asuntojen koon muodossa, huomauttaa Loikkanen.

Loikkasen mukaan asiaa ei voi selittää viimeaikaisen hometalokeskustelun perusteella ainakaan paremmalla laatutasolla. Mutta EU-maihin verrattuna suomalaiset talot ovat ainakin tilastollisesti hyvässä kunnossa. Asuntojen laatuongelmat kuten vuotavat katot tai home ovat Euroopassa yllättävän yleisiä. Sisävessa tai suihku ei ole sekään itsestäänselvyys kaikissa EU-maissa. Romaniassa suihku puuttuu yli 30 prosentilta ja Latviassa ja Liettuassakin yli 10 prosentilta asukkaista.

Loikkasen mukaan asumisen ja asuntopolitiikan kansalliset erityispiirteet istuvat syvällä. Maapolitiikka, asumisen rahoitus, tuki, verotus ja markkinoiden säätely on hyvin maakohtaista.

– Tiedämme hämmästyttävän vähän edes naapurimaiden asuntopolitiikasta, summaa Loikkanen.

Asunnon koko

Valtio Asunnon keskimääräinen neliömäärä

Suomi 88,6

Ruotsi 103,3

Tanska 115,6

Norja 123,2

Belgia 124,3

Kypros 141,4

Viiden vuoden sisällä asuntoa vaihtaneiden osuus väestöstä

Suomi 30 %

Ruotsi 37 %

Tanska 32 %

Britannia 31 %

Bulgaria 3 %

Romania 1 %

Lue lisää
Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalainen ruoka on todistetusti puhdasta, mutta kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee ennen kaikkea vetävä brändi. Kasvava jäljitettävyyden trendi on yksi osa-alue, jossa Suomi voisi loistaa...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa