Suunnon toimitusjohtaja Heikki Norta saapuu lavalle arkinen koripallo kainalossaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole ihan mikä tahansa pallo.

– Pallon kehittelyssä on aikoinaan käytetty paljon koneoppimista. Vaikka itse teknologia on hyvin yksinkertainen, eli pallo tietää milloin se menee koriin, auttaa se pelaajaa hyödyntämään kerättyä dataa jälkikäteen, Norta kertoo OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemapäivän paneelissa.

Pallo, joka on ulkoisesti pysynyt samanlaisena yli viisikymmentä vuotta, on nyt kehittelyn kautta mullistunut täysin. Sen sisällä roikkuvat anturit, jotka mittaavat muun muassa lentokaarta.

Suuntoa ajatellessa tulevaisuuden kehitys näyttäytyy monelle kuluttajalle parempana akunkestokykynä, tarkempana mittaamisena tai tyylikkyytenä ranteessa. Todellisuudessa työn alla on myös muunlaisia ominaisuuksia. Kuinka yritys aikoo hyödyntää tänä vuonna tekoälyä tuotekehityksessään?

– Liikkujan aktiivisuuden ja kontekstin parempi hyödyntäminen sekä ymmärtäminen ovat tulevaisuutta, Norta toteaa.

Kuluttajalle annetaan entistäkin tarkempia ja räätälöidympiä suosituksia esimerkiksi rasituksen ja palautumisen osalta. Nortan mukaan tekoälyn avulla pystytään myös parantamaan laskettelijan turvallisuutta.

– Uusi teknologia havaitsee laskijan kehon signaaleista sen, milloin riski loukkaantumiseen on kasvanut väsymyksen tai muun kuormituksen takia.

Mitä tapahtuu, vai tapahtuuko mitään?

Reaktorin AI Director Hanna Hagström uskoo, että jo tämän vuoden aikana yrityksien välinen ero tekoälyn hyödyntämisessä kasvaa. Yrityksien kyvykkyys ja hyödyntämisen kypsyysaste mahdollistavat datateknologian aktiivisen käytön.

– Olennaisinta on ymmärtää, istuuko datakasan päällä, vai lisääkö ekosysteemien yhteistyötä ja kehittymistä. Uskon siihen, että työtavat tulevat muuttumaan radikaalisti. Itseohjautuvuus on väistämätöntä, Hagström sanoo.

Hagströmin mielestä yksittäisten yrityksien tekoälykehitys ei ole enää yksilösuoritus. Ei riitä, että vain yksi henkilö ymmärtävä yrityksessä tekoälyn tärkeyden, vaan tulevaisuutta on koko liiketoimintaosaajien ymmärrys.

Tekoäly tuo inhimillisyyden takaisin, toteaa OP:n Chief Data Officer Sameli Mäenpää. Jo nyt palveluita rakennetaan ”juuri sinulle”-kärjellä.

– Tulevaisuutta on esimerkiksi oma assistentti, joka pystyy auttamaan palvelutarjonnassa asiakasta henkilökohtaisen datan avulla.

Mäenpään mukaan myös väärinkäytösten ehkäiseminen on helpompaa tekoälyteknologian avulla. Asiantuntijoiden mukaan yrityksien pitää keskittyä siihen, kuinka teknologiaa pystytään hyödyntämään, mutta myös näkemään mahdolliset riskit. Kehityksen keskiössä ovat monitieteelliset yhteisöt ja yrityksien välinen yhteistyö.

Tekoälyn kolme aaltoa – missä nyt mennään

Curious AI:n CEO Harri Valpola puhuu tekoälyn teemapäivillä siitä, mitä tekoäly mahdollistaa eri toimialoille. Ensiksi on hyvä hahmottaa kolme eri kehittymisaaltoa: Ensiksi tuli ohjelmoitu tekoäly, joka mahdollisti esimerkiksi reittien optimoinnin. Tämän jälkeen 2000-luvulla päästiin oppivaan tekoälyyn, joka mahdollisti koneelle puheen tuottamisen tekstiksi. Tähän teknologiaan panostavat tällä hetkellä monet isot yritykset, kuten Google.

Seuraava tulevaisuuden suuri aalto tekoälyssä on edistynyt koneoppiminen, joka mahdollistaa koneelle oppimisen ja asioiden yhdistelyn. Tulevaisuutta on Valpolan mielestä aidosti älykkäät autonomiset laitteet, jotka osaavat optimointia ja ymmärtävät mitä asioilla tavoitellaan.

– Tekoälyn seuraavalle kehitysaallolle on mullistavinta ymmärtää asioiden lopputulos. Toisin sanoin käsittää se, mikä on esimerkiksi likainen ja siisti huone, sekä miksi sitä tavoitellaan, Valpola täsmentää.

Tekojen seurauksien käsittäminen on vielä lähes mahdotonta koneelle. Valpola kuitenkin uskoon sen tulevaisuudessa olevan mahdollista.

– Kun kone ymmärtää esimerkiksi sen, miksi rattia käännetään ja mitä sen seurauksena tapahtuu, ollaan päästy kehityksessä eteenpäin. Voidaan sanoa, että silloin tekoäly muistuttaa ihmisen aivoja neuroverkoltaan.

Ohjaako tekoäly liikaa päätöksentekoa?

MyDatan, eli oman datan jakamiseen ja hallinnointiin perustetun yhdistyksen perustaja Antti Poikola toivoo, että pohdimme aktiivisesti sitä, kuka kontrolloi tekoälyn suosituksia.

Vaikka tekoäly tuo kehittyessään paljon hyvää, tuo Poikola esille panelikeskustelussa Yhdysvalloissa huomatut ensimmäiset signaalit siitä, kuinka algoritmien avulla vaikutetaan liikaakin kuluttajien päätöksiin.

– Tekoälyn tehdessä entistä enemmän suosituksia palveluista ja tuotteista, herää kysymys, onko tämä juuri minun edun ja tarpeiden mukaista? kysyy Poikola.

Ajattele tilanne, jossa sinulla olisi henkilökohtainen assistentti. Parhaimmassa tapauksessa se auttaa sinua juuri oikealla tavalla, oikeassa paikassa, mutta annas olla, jos assistentti olisikin kätyri ja antaisi tietojasi kolmansille osapuolille.

– Juuri tämän esimerkin kautta on tärkeää siirtää keskustelua enemmän itse datasta siihen, kuinka tekoäly käyttää sitä meidän hyväksemme.

​

OP Ryhmän Tutkimussäätiön 30. teemapäivässä keskusteltiin tekoälyn tulevaisuudesta sekä jaettiin väitöskirjapalkinto Helsingin yliopiston VTT Aino Silvolle. Lue lisää‍.