Innovatiivinen rahoitus avaa Afrikan markkinat

Miten suomalainen osaaminen saataisiin paremmin Afrikan maihin, joissa on kysyntää muun muassa kestävälle metsätaloudelle ja energialle? Asiantuntijoiden mukaan nopeasti kehittyvillä markkinoilla tarvitaan ennen kaikkea joustavia rahoitus- ja kumppanuusmalleja.

Megatrendit
19.3.2019

Afrikka on maailman toiseksi suurin mantere, jonka talous on kasvanut viime vuosina kohisten. Maanosan nopeasti kasvavan väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä.

Talouskehitys on melko epätasaista mantereen 56 eri valtion välillä, mutta monet nousevat taloudet tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti puhtaan veden, energian, maatalouden, koulutuksen, jätehuollon ja kiertotalouden saralla – siis aloilla, joille löytyy Suomesta vahvaa osaamista. Siitä huolimatta suomalaiset yritykset ja innovaatiot ovat Afrikan markkinoilla yhä harvassa.

Syitä heikkoon edustukseen on useita, mutta eräs merkittävä tekijä voi olla sopivan rahoituksen puute. Nopeasti kehittyville markkinoille tarvitaan asiantuntijoiden mukaan joustavia rahoitusmalleja, jotka tukevat yritysyhteistyön ja kestävän liiketoiminnan kehitystä.

– Yksi haaste on se, että suomalaisilla on yhä melko vähän tietoa konkreettisista liiketoimintamahdollisuuksista Afrikassa ja mahdollisista yhteistyökumppaneista. Me voimme rahoittaa suomalaisyritysten ja -verkostojen projekteja ja sitä kautta jakaa kumppaneihin liittyviä riskejä, toteaa Business Finlandin luotsaaman Business with Impact (BEAM) -ohjelman ohjelmapäällikkö Christopher Palmberg.

Uudenlaisia kumppanuusmalleja

BEAM on Business Finlandin ja ulkoministeriön kehittämä rahoitusinstrumentti kehittyville markkinoille. Muita instrumentteja ovat muun muassa ulkoministeriön investointituki kehitysmaille eli Public Sector Investment Facility (PIF) sekä kehitysrahoittaja Finnfund, joka tarjoaa kehitysmaissa toimiville yksityisille yrityksille rahoitusta sekä pitkäaikaisia lainoja ja hallinnoi Finnpartnership-liiketoimintakumppanuusohjelmaa.

Vuodesta 2015 toiminut BEAM tarjoaa rahoitusta erityisille innovaatio- ja tutkimushankkeille kehittyvillä markkinoilla, kertoo Palmberg. Tyypillisesti BEAM rahoittaa hankkeesta puolet, yritys toisen puolen. Olennaista on myös toimia linkkinä suomalaisten yritysten ja kansainvälisten, suuren mittakaavan investointeja Afrikkaan tekevien kehityspankkien välillä.

– Muutamassa vuodessa olemme jo onnistuneet aktivoimaan yrityksiä Afrikan markkinoiden suhteen, ja hanketunnusteluja on tullut selvästi aiempaa enemmän, Palmberg toteaa.

Ohjelma pyrkii myös vastaamaan toiseen keskeiseen haasteeseen eli kehittyvillä markkinoilla toimivan liiketoimintamallin löytämiseen. Palmbergin mukaan BEAM-ohjelma on auttanut synnyttämään uudenlaisia, yksityistä ja julkista sektoria yhdistäviä kumppanuusmalleja.

– Toimimme tiiviisti UM:n kanssa yhdessä ja voimme esimerkiksi heidän lähetystöjensä kautta vaikuttaa siihen, että tietyn maan hallinto sallii rajatun alueen käyttöä pilotointikohteena uuden energiaratkaisun testaamiseen.

Malliin voi liittyä muutakin laajempaa yhteistyötä paikallisen yhteisön kanssa. Tämä on onnistunut muun muassa Namibiassa, joka on Palmbergin mukaan Suomen kannalta mielenkiintoinen portti laajemmille markkinoille.

Vuosina 2015 EU:ssa ja Aasian kehityspankissa vuonna 2014 ei tehty voittoja hankinnoissa.

Haasteena skaalaus ja suuret hankkeet

Palmberg sanoo olevansa tyytyväinen siihen, miten Business Finlandin ja ulkoministeriön välinen työnjako rahoitusmalleissa on kehittynyt. Kehitettävää on muun muassa siinä, miten suomalaisia yrityksiä saataisiin mukaan isompiin hankkeisiin kehityspankkien tai YK:n kanssa.

– Kysymys on siitä, mitä tapahtuu innovaation pilotoinnin jälkeen. Afrikan markkinat ovat isot ja toimivat ratkaisut pitää pystyä skaaIaamaan nopeasti. Siinä taas on vaikea onnistua ilman paikallista rahoitusta ja kumppaneita.

Selvää on myös se, että mukaan pitäisi saada lisää yksityistä pääomaa. Tulevaisuudessa Palmberg toivoo näkevänsä Suomessa lisää vaikuttavuusrahastoja, joissa yksityiset sijoittajat tulevat mukaan rahoittamaan yhteiskunnallisia haasteita ratkovia ja kestävää kehitystä edistäviä hankkeita. Erityisesti Afrikassa sellaisille löytyy selvät markkinat.

Juuri tätä pyrkii tekemään kehitysrahoitusyhtiö Finnfund, joka saa rahoituksensa Suomen valtiolta, yksityisiltä pääomamarkkinoilta ja sijoitustensa tuotosta. Finnfund käyttää valtiolta saamaansa pääomaa vipuvartena houkutellessaan yksityisiä investointeja hyviin hankkeisiin kehitysmaissa.

-Toimintamme ei ole sidoksissa suomalaisuuteen, mutta teemme paljon yhteistyötä myös suomalaisten yritysten kanssa, kuvailee Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi.

Kehitysrahoittajana Finnfund sijoittaa ympäristöllisesti ja yhteiskunnallisesti kestäviin hankkeisiin, joihin ei välttämättä löytyisi rahoitusta muualta. Usein muut seuraavat perässä.

Kangasniemi kertoo, että esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa alkanut matkapuhelinten vallankumous Afrikassa käynnistyi paljolti kehitysrahoittajien riskinoton varassa. Nyt sama on tapahtumassa energiasektorilla – joka vuosi miljoonat afrikkalaiset perheet saavat sähköt kotiinsa. Valtionyhtiöiden ennen hallitsemalle sektorille muutosta tuovat isot ja pienet yksityiset sähköntuottajat ja aurinkosähköjärjestelmien toimittajat, jotka tarvitsevat ulkopuolista rahoitusta.

– Toinen ala, johon panostamme, on kestävä metsäsektori. Afrikasta on hävitetty 100 miljoonaa hehtaaria metsää vuosituhannen vaihteen jälkeen. Istutusmetsiä on tullut tilalle vain prosentin murto-osa tuosta määrästä, joten puupula ja paine jäljellä oleviin luonnonmetsien säilyttämiseksi kasvaa.

Maine ratkaisee paljon

Kangasniemi korostaa, että Afrikan markkinoille pyrkivän on tärkeä ymmärtää maanosan tarpeita ja tarjota niihin toimivia ratkaisuja.

Afrikan energiasektorilla tapahtuu nyt paljon, sillä uusiutuvat energiamuodot ovat halventuneet nopeasti ja tarjoavat mahdollisuuksia sekä isoille että pienille toimijoille. Toinen merkittävä trendi on nopea kaupungistuminen.

Suomalaiset ovat Afrikan hankkeissa harvoin kokonaistoimittajina, mutta saattavat päästä mukaan erilaisten osien ja laitteiden valmistajina tai osaamistaan myyvinä konsultteina.

– Pienemmille yrityksille normaali tapa päästä kaukaisille ja vaikeille markkinoille on mennä sinne alihankkijoina.

Esimerkkinä Kangasniemi mainitsee ABB:n, joka kehittää Suomessa aurinkovoimaloihin tehoelektroniikkaa ja toimittaa sitä ympäri maailmaa, myös Afrikkaan. Myös Afrikan isoin Turkana-järven tuulipuisto, jota Finnfund rahoittaa, seisoo suomalaisen perheyritys Peikon valmistamilla teräsjaloilla.

– Kansainvälisissä tarjouskilpailuissa pärjäämisessä on usein loppujen lopuksi kysymys siitä, onko suomalaisella yrityksellä sellainen maine, että se otetaan vakavasti. Peikon tapauksessa näin oli.

Lue lisää
Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisen suuri kasvupotentiaali on kerrostaloissa, julkisessa rakentamisessa, korjausrakentamisessa ja infrarakentamisessa. Puun käytön yleistyminen kerrostaloissa edellyttää muun muassa...

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Juustotytöt kehittivät hitiksi nousseen vegaanisen juuston, kun kaupan hyllyiltä ei löytynyt tarpeeksi hyvää tuotetta. Sosiaalinen media voi nostaa myös pienet elintarvikeyritykset nopeasti...

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Löytyykö liiketoimintaan uutta kasvua, kun pannaan yhteen startup-yrittäjät ja suuryrityksien johtajat? Ainakin halu oppia toisiltaan on suuri.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa