Indie-medialla pitää olla tarkoitus

Itsenäinen verkkomedia voi menestyä, jos se löytää oman kohderyhmänsä ja tarkoituksensa. Suomalaisen Long Playn ydintä ovat pitkät taustoittavat tekstit, jotka auttavat ymmärtämään monimutkaisia ilmiöitä.

Megatrendit
4.1.2019

Verkkojulkaisu Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen on joulunalusviikolla kiireinen, mutta tyytyväinen. Pitkään journalismiin keskittyvän palvelun käyttäjien määrät ovat kasvanut tasaisesti. Nyt tilaajia noin 7 000.

– Olemme oppineet, miten sisältökone pyörii. Taloudellisesti elämme kädestä suuhun, mutta juttumyynti kattaa jo perustoiminnan kustannukset. Muutama tuhat tilaajaa lisää, niin tilanne olisi turvallisempi. 10 000 tilaajaa olisi ihana asia, Nikkanen sanoo.

Nimensä mukaisesti Long Play julkaisee vain pitkiä ja perusteellisesti taustoitettuja juttuja, usein vaikeista ja kiistanalaisistakin aiheista. Uutta kokeillaan sitä mukaan, kun tekniikka kehittyy ja tilaajien mieltymykset muuttuvat.

Juuri nyt audiosisällöt, eli äänikirjan tapaan tuotetut sisällöt, vetävät hyvin. Kaikista uusista jutuista tehdään äänikirja, ja osa arkistojutuista on saatavana audioversiona.

Pienikin kohderyhmä voi olla riittävä

Long Playn talous perustuu vuositilauksiin. Monet itsenäisesti suurten mediatalojen ulkopuolella toimivat indie-mediat rahoittavat taas toimintansa mainostuloilla tai kumppanisisällöillä.

Oli rahoitustapa mikä hyvänsä, kannattavuus ei ole taattua. Maksajia ei ole helppo löytää.

YLE:n strategia-asiantuntija Kalle Pirhonen arvioi, että itsenäiset julkaisijat eivät ole säästyneet haasteilta, joista kärsivät kaikki verkkomediat.

– Iso haaste sekä pienelle tai suurelle medialle on se, että sisältöä on tarjolla enemmän kuin koskaan. Erottautuminen on vaikeaa. Ei kannata tehdä sitä mitä muut tekevät, eikä varsinkaan kannata yrittää tehdä kaikkea kaikille. Riippumattoman verkkomedian vahvuus voisi olla erottuvuus hyvinkin pienessä kohderyhmässä.

Sisältö ratkaisee paljon, mutta sekään ei ratkaise kaikkea.

– Välillä sisältö on kuningas, välillä asiakas. Teknologiasta puhutaan paljon – sen rooli korostuu ehkä liikaakin, kun pitäisi ajatella kokonaisvaltaisesti sisältöjä, jakelua ja muotoa, Pirhonen painottaa.

Uusia merkittäviä ansaintamahdollisuuksia ei ole keksitty. Rahoitus perustuu pääosin verkkomainontaan, tilausmaksuihin, mikromaksuihin, lahjoituksiin, joukkorahoitukseen ja brändättyyn sisältöön. Lohkoketjujakin kokeillaan.

– Ja edelleen toimii se melko vanha ajatus, että jos halutaan tehdä journalismia, se rahoitetaan jollain muulla toiminnalla, Pirhonen sanoo.

Yhtä yleispätevää ratkaisua ei ole olemassa.

– Pienen toimijan etu voisi olla joustava kyky sopeutua markkinatilanteeseen, jossa ansaintalogiikkaa ei ole helppo ennakoida, Pirhonen pohtii.

– Kannattaa olla avoin erilaisille, epätavallisillekin rahoitusmalleille. Voi täytyy raapia leivän päälle monesta eri kohdasta, ja ne kohdat vaihtuvat.

Taustaa uutisvirran tueksi

Kun Long Play kuusi vuotta sitten perustettiin, Euroopassa elettiin mediakriisin synkimpiä vaiheita.

– Näkymä oli silloin aika lohduton. Monet olivat sitä mieltä, että netissä ei voi tehdä laatujournalismia. Sanottiin, että sisällöt viihteellistyvät, eivätkä ihmiset jaksa lukea verkossa kuin lyhyitä juttuja, Nikkanen sanoo.

Kaikki eivät tähän väitteeseen uskoneet. 30–40-vuotiaat toimittajat perustivat kaikkialla Euroopassa yrityksiä, jotka alkoivat etsiä ansaintamahdollisuuksia verkossa julkaistavalle laatujournalismille.

– Aika monessa paikassa syntyi sama ajatus. Haluttiin ylläpitää elinvoimaista journalismia silloinkin, kun median tilanne on taloudellisesti huono.

Osa tuolloin perustetuista indie-medioista on lopettanut, osa on pystynyt vakiinnuttamaan toimintansa. Tekemisen eetos on Nikkasen mukaan säilynyt.

– Jonkun täytyy tuottaa päivittäisen uutisvirran rinnalle taustoittavaa sisältöä, missä selitetään myös monimutkaisempia ilmiöitä. Demokraattinen yhteiskunta tarvitsee sitä. Äänestäjät eivät voi tehdä hyviä päätöksiä, jos tarjolla on ainoastaan polarisoitunutta tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa on meneillään. Meidän pitää etsiä tapoja, joilla estetään se, että mediasta tulee yksinomaan sotatanner.

Nikkasen mielestä meneillään oleva vuosikymmen on journalisteille vaikea pala purtavaksi. Talouden globalisaation ja ilmastomuutoksen kaltaisia ilmiöitä ei ole helppo selittää.

– Tämän vuoden sisältöjä tehdessämme olemme pohtineet paljon todellisuuden hähmäistä luonnetta. Monet kysymykset ovat aidosti monimutkaisia eikä yksinkertaisia selityksiä ole. Kun tehdään perusteellisia juttuja, päädytään hyvin harvoin mustavalkoiseen kuvaukseen, jossa kaikki tarinan kaaret ovat ehyitä, ja joissa on hyvikset ja pahikset ovat selkeästi määriteltävissä. Jutut eivät päädy ehdottomaan maailmanselitykseen tai toimintaohjeeseen.

– Tämä on mielestäni hyvä lähtökohta journalismille. Kun ihminen paneutuu johonkin, hän odottaa, että hänet haastetaan ja eteen tulee jotain yllättävää. Ei ole järkeä, että me antaisimme jotain, mitä lukija tietää jo entuudestaan.

Maksuhalukkuus kasvussa

Sekä Nikkasen että Pirhosen mielestä verkkomedioille on erittäin lupaavaa se, että kuluttajat ovat entistä valmiimpia maksamaan sisällöistä. Uusi sukupolvi, joka on kasvanut Netflixin ja Spotifyn maailmassa ei pidä ihmeellisenä sitä, että sisällöstä maksetaan kuukausimaksua.

– Sekä verkkouutisista maksaminen että maksuhalukkuus ovat kasvussa. Tämä oli keskeisin positiivinen viesti maailman suurimmasta uutisten kuluttamisen tutkimuksesta Digital News Reportista, jonka viimeisin versio julkaistiin kesällä 2018, kertoo Pirhonen.

Nikkanen on huomannut, että ihmiset ovat jo oppineet käyttämään erilaisia verkkomaksamisen tapoja.

– Enää meidän ei tarvitse olla lukijoiden mikrotukihenkilönä maksuasioissa.

Facebookista ei pääse eroon

Monet pienet verkkomediat ovat hyvin riippuvaisia sosiaalisen median jaoista ja uutisvirrasta. Tärkein jakokanava on useimmille Facebook.

Monessa pienessä mainosrahoitteisessa mediassa heräsi huoli, kun Facebook päivitti algoritmiaan ja siirsi palvelun painopistettä uutisvirrasta yhteisöihin ja yksityisten viestien välittämiseen.

– Facebook haluaa pitää ihmiset omalla alustallaan, eikä ohjata heitä muualle. Tämän asian ei sinänsä pitäisi enää yllättää ketään. Digital News Report -tutkimuksessa selvisi, että Facebookin käyttö uutislähteenä on nyt toista vuotta laskussa. Medioiden pitää löytää muita tapoja saada liikennettä omaan palveluunsa, Pirhonen sanoo.

Digital News Reportin mukaan viestisovellukset kuten Facebookin omistama WhatsApp ovat yhtä tärkeämpiä uutislähteitä.

– Viestisovelluksissa tullaan jakamaan jatkossakin myös linkkejä esimerkiksi verkkomedioihin, kunhan linkkien takaa löytyy sisältöä, joka kiinnostaa ja vastaa ihmisten tarpeisiin.

Long Playn markkinoinnissa Facebook on edelleen tärkein kanava.

– Tilanne ei ole kauhean kestävä, koska Facebookin algoritmin muutokset tulevat jatkossakin olemaan odottamattomia ja rajuja, Nikkanen sanoo.

Mutta ei Facebookista eroonkaan pääse.

– Facebook on rohkaissut medioita käyttämään Facebook-ryhmiä, mistä on ihan lupaaviakin kokemuksia. Kävijäliikenne ei ole niissä tärkeintä, vaan kommunikointi yleisön kanssa, Pirhonen muistuttaa.

Long Playllakin on oma Facebook-ryhmä.

– Meitä kiinnostaa mitä yhteisöllisyys voi verkossa olla ja millaisia keskustelutiloja median ympärille voi syntyä. Kunnioittavalle ja kohteliaalle keskusteluympäristölle tuntuu olevan tarvetta, sillä monilla nykyisillä areenoilla keskustelu on yhtä huutomyrskyä. On myös tärkeää, että journalismista jutellaan ja yleisö voi esittää toiveita ja kritiikkiä toimittajille.

Yhteisöllisyys verkossa ei välttämättä riitä.

– Ne ihmiset, jotka me tavoitamme, suhtautuvat meihin hyvin myönteisesti, mutta meidän pitäisi pystyä laajentaman piiriämme. Pitää olla livenä, ja olla osa ihmisten elämää.

Eurooppalaisia indie-medioita:

The Correspondent. Alkujaan hollantilainen verkkomedia, joka keräsi joukkorahoituksella 2,6 miljoonaa dollaria englanninkielisen uutispalvelun perustamiseen. Palvelu käynnistyy vuonna 2019.

Blankspot. Ruotsalainen joukkorahoitettu palvelu, joka julkaisee pitkiä juttuja eri formaateissa. Lukijat voivat seurata sisältöjen tekemistä Facebookissa ja vaikuttaa niihin. Sisällöt ovat kaikille avoimia.

Cafébabel. Alkujaan ranskalainen, nykyisin kuudella kielellä ilmestyvä palvelu, jonka sisällöt perustuvat osallistuvaan journalismiin. Tarjoaa myös dokumenttielokuvia.

Lue lisää
Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Suomalaisten kylien elinvoimaisuuden keskiössä ovat kansainvälisyys ja raikkaat ideat. Digitalisaatio, logistiikka, liikenne ja ilmastonmuutoksen torjunta tarjoavat suomalaisille kylille uusia...

Alansa ensimmäinen professori

Alansa ensimmäinen professori

Juho Hamari on 35-vuotiaana maailman ensimmäinen pelillistämisen professori. Hän on edennyt urallaan poikkeuksellisen nopeasti. Hän sai jo aloittelevana tutkijana paljon vapautta.

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työssä tapahtuvan oppimisen tulee olla jatkuvaa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Jos halutaan, että koko organisaatio oppii, jopa yritysten strategioiden täytyy perustua...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa