Helsinki–Vantaalla rakennetaan 30 miljoonan matkustajan lentoasemaa

Finavia varautuu ennen näkemättömään liikenteen kasvuun miljardin euron investoinneilla. Jatkossa myös lentokenttäyhtiöiden on osallistuttava kasvavan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Megatrendit
26.6.2018

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki esittelee Helsinki–Vantaan rakennushankkeita yhtiön 13. kerroksen neuvotteluhuoneessa, jonka ikkunoista avautuu laaja näköala koko lentoaseman alueelle.

Kotimaahan ja lähialueille lentäville pienemmille koneille tehdään lisää paikoitustilaa ykkösterminaalin laajennuksella. Kakkosterminaalin laajennuksen myötä lisää tilaa tulee myös laajarunkoisille pitkän matkan lentokoneille.

Kakkosterminaalin eteläpuolelle on jo noussut jännittävän näköinen lasinen kolmio. Se on osa uuden keskusaukio Plazan julkisivua. Plaza on ensimmäinen rakennus, jonka aasialaiset matkustajat näkevät Suomeen tullessaan.

Loppuvuodesta alkavat vanhan parkkihalli P2:n purkutyöt. Tilaa tarvitaan ennen kaikkea uudelle entistä väljemmälle lähtöaulalle, mutta myös tulevalle Airport Centerille, johon tulee parkkitalon lisäksi kongressikeskus, matkakeskus, erilaisia palveluja ja mahdollisesti uusi hotelli.

20 miljoonan matkustajan raja rikki

Kaiken kaikkiaan lentoasemaa rakennetaan noin miljardilla eurolla. Uutta infraa tarvitaan, sillä Helsinki–Vantaa valmistautuu ennen näkemättömään liikenteen kasvuun. Jo nyt matkustajamäärät kasvavat nopeammin kuin Pohjoismaiden muilla suurilla lentoasemilla.

– Tänä vuonna mennään yli 20 miljoonan lentomatkustajan rajan. Kun uudet rakennukset valmistuvat vuonna 2022, ollaan 25 miljoonassa. Sitten hengähdetään hetkeksi ja katsotaan, mitä tarvitaan seuraavaksi, Mäki sanoo.

Finavian ennusteiden mukaan Helsinki–Vantaan matkustajamäärä nousee 30 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Mäellä on vahva luotto siihen, että kasvuennusteet myös toteutuvat.

– Kun näin suuria ja pitkäkestoisia rakennushankkeita toteutetaan, täytyy olla vahva visio siitä, mihin suuntaan maailma muuttuu. Talouden sykleissä nähdään erilaisia vaiheita, ja tällaisen investoinnin täytyy kestää syklien yli.

Aasia luo pohjan kasvulle

Helsinki–Vantaan kasvua vauhdittavat Aasiasta tulevat transit-matkustajat.

– Finnairin Aasia-strategia on meille tosi tärkeä. Finnair on onnistunut käyttämään hyväkseen mahdollisuuden, jonka Helsinki–Vantaan sijainti ja Aasian lento-oikeudet ovat antaneet.

– Nyt Aasian maat ja ennen kaikkea Kiina keskiluokkaistuvat nopeasti. Kiinassa on noin 400 miljoonaa keskiluokkaan kuuluvaa ihmistä. Ensi vuosikymmenen lopulla heitä on 1,2 miljardia. Kiinalaisten matkustaminen kasvaa varmasti, ja meidän sijaintimme ja kilpailutekijämme luovat meille vahvan kilpailuedun. Luotamme siihen, että matkustajamäärät kasvavat.

Otollinen sijainti on vetänyt Helsinkiin muitakin Aasiaan lentäviä yhtiöitä. Hyvät kaukoyhteydet Aasiaan ovat puolestaan luoneet pohjan liityntäliikenteen kehitykselle. Tämä kehityskulku vahvistaa jo itse itseään.

Helski-Vantaa, lentokenttä

Kun näin suuria ja pitkäkestoisia rakennushankkeita toteutetaan, täytyy olla vahva visio siitä, mihin suuntaan maailma muuttuu, sanoo Mäki.

Asiakaskokemusta pitää kehittää

Hyvät yhteydet eivät yksinään takaa kasvua. Myös asiakaskokemuksen kehittämisessä on onnistuttava.

– Kun pitkien lentomatkojen asiakkaat tekevät ratkaisuja siitä, mitä reittiä he käyttävät, vaihtokentän toimivuudella on yllättävän suuri merkitys. Kilpailussa pärjäävät hyvin toimivat lentoasemat, joissa myös matkalaukut siirtyvät luotettavasti.

Finavia seuraa Helsinki–Vantaan asiakastyytyväisyyttä vertailukelpoisilla mittareilla.

– Olemme Euroopan kärkikymmenikössä. Vaikka olemme kasvava lentoasema, olemme silti edelleen keskisuuri hubi. Kävelymatkat ovat meillä kohtuullisen lyhyitä, ja meillä on kyky kehittää ja käyttää infrastruktuuria järkevästi. Olemme nyt ja jatkossa käytännössä yhtä terminaalia.

Pohjois-Suomen lentomatkustajien määrä kaksinkertaistuu

Lentoliikenteen kovimpia kasvulukemia on kirjattu tänä talvena Pohjois-Suomessa.

– Nyt on tärkeää, että Lapin matkailun kasvu ei jää kiinni lentoasemien palvelusta. Tällä hetkellä olemme jo siinä tilanteessa, että meidän palvelukykymme on äärirajoilla huippusesongin aikana.

Finavia parantaa Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemia yhteensä 55 miljoonalla eurolla. Rakennustöiden jälkeen asemien läpi kulkee sujuvasti huomattavasti nykyistä suurempi määrä lentomatkustajia.

– Uskomme, että Pohjois-Suomen lentomatkustajien määrä kaksinkertaistuu nykyisestä ensi vuosikymmenen alkupuolella.

Lapin matkailun kasvu perustuu pitkälti uusiin suoriin lentoyhteyksiin eri puolilta Eurooppaa.

– Meille suorat yhteydet ovat erittäin hyviä. Kun charter-lennot Lappiin alkoivat lyödä läpi, Lappiin saatiin myös suoria reittilentoja. Kun Lapin matkailupalvelut paranevat, kaikkia lentoja tulee lisää.

Lentoliikennekin tarvitsee matkaketjuja

Finavia investoi sinne, missä liikenne kasvaa. Miten käy jatkossa vähäliikenteisten lentoasemien?

– Koko Suomesta täytyy olla hyvät yhteydet maailmalle. Jotta saamme palveltua koko Suomea, tarvitsemme toimivan liikenneverkoston, sillä Suomessa on myös alueita, joilta liikkuminen olisi matkustajien näkökulmasta katsottuna järkevämpää hoitaa muuten kuin oman lentoaseman kautta. Suomi ei voi olla täynnä pieniä lentoasemia, joilta olisi yksi tai kaksi lentovuoroa päivässä.

Mäen visiossa yhteydet ulkomaille koostuvat monista palasista, matkaketjuista ja joustavasta liikennemuotojen yhdistämisestä.

– On erittäin hyvä asia, että ministeriö on alkanut edistää mobility as a service -ajattelua. Tulevaisuutta on yksi matkalippu, joka yhdistää eri liikennemuodot.

Keskeisessä asemassa on edelleen Helsinki–Vantaa.

– Tärkein asia koko Suomen kannalta on se, että Helsinki-Vantaalta on hyvät yhteydet eteenpäin. Yhteydet ovat jo nyt Pohjois-Euroopan parhaat.

Jotta matkaketjut toimisivat sujuvasti, Helsinki–Vantaan joukkoliikenneyhteyksiä pitää edelleen parantaa.

– Kehärata oli hyvä lisäys. Kaikkein tärkein uusi yhteys olisi lentorata. Helsinki–Vantaa on lähestulkoon ainoa merkittävä hubi, johon ei ole suoraa pikayhteyttä kaupungin keskustasta. Asia ratkeaisi, jos Tampereen rata laitettaisiin kulkemaan tunnelissa lentoaseman ali.

80 lentoyhtiötä

Finnair on edelleen Helsinki–Vantaan suurin toimija yli 60 prosentin osuudella. Perinteinen suomalaisyhtiö ei kuitenkaan hallitse Suomen ilmatilaa yksin. Helsinki–Vantaalta operoi jo noin 80 lentoyhtiötä.

– Kilpailu on tervettä. Se kirittää ja antaa asiakkaille vaihtoehtoja. Finnair on pärjännyt kisassa hyvin.

Mäki arvelee, että jatkossa kilpailu vain kiristyy, kun lentoyhtiöt pyrkivät kasvattamaan osuuttaan kasvavasta lentomatkustamisen markkinasta.

– Viimeisen kymmenen vuoden trendi on ollut halpalentoyhtiöiden kasvu. Niiden markkinaosuus Euroopassa on lälhes 40 prosenttia, Suomessa vajaat 20. Konkursseja on odotettavissa, samoin yhdistymisiä. Meille on tärkeää, että yhtiöt, jotka tänne lentävät, ovat vakaalla pohjalla.

Kansainvälisten lentojen päästöt jäädytetään

Lentoliikenteen tulevaisuus näyttää monilla mittareilla hyvältä. Hiilidioksidipäästöjen haasteet on kuitenkin pystyttävä ratkomaan.

– Tällä hetkellä lentoliikenteen osuus globaaleista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on kaksi–kolme prosenttia. Pienipäästöisiä teknologioita odotellessa on järkevämpää hakea päästövähennyksiä sieltä, missä se on teknisesti helpompaa. Päästöjen vähentämisessä oleellista on, että matkustajat lentävät mahdollisimman suorilla yhteyksillä ja valitsevat lentoyhtiön, jonka lentokonekalusto on uutta ja vähäpäästöistä.

– On myös lentokenttäyhtiöiden asia vähentää lentoliikenteen päästöjä. Finavialla on ilmasto-ohjelma, jonka tavoitteena on nopealla aikataululla vähentää lentoasematoiminnasta aiheutuvia päästöjä. Olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia. Helsinki–Vantaa on jo nyt hiilineutraali, ja loput Finavian lentoasemista saadaan hiilineutraaliksi vuoteen 2020 mennessä.

ICAO:ssa on sovittu, että kansainvälisten lentojen päästöt jäädytetään vuoden 2020 tasolle. Oletko huolissasi tavoitteen toteutumisesta?

– Uskon, että se on mahdollista. Se vaatii lentoyhtiöiltä ja kaikilta muiltakin lentoliikenteen toimijoilta panostusta päästöjen vähentämiskeinoihin. Kotimaassa eri liikennemuotojen tulisi tehdä yhteistyötä ja kehittää toimivia matkaketjuja.

Helsinki-Vantaa

Lentoasemillamme toimii yli 1 500 yritystä tai organisaatiota.

Satamasta lentoasemalle

Kimmo Mäki on johtanut Finaviaa vuoden 2018 alusta alkaen. Sitä ennen hän työskenteli Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtajana. Miltä siirtyminen satamasta lentokentälle on tuntunut?

– Lyhyesti sanottuna innostavalta! Satamaosakeyhtiön johtaminen on antanut tälle työlle hyvän pohjan. Sekä satamassa että Finaviassa isoja investointeja toteutetaan samalla, kun liikenne ja matkustajamäärät kasvavat voimakkaasti. Matkustajaterminaalin toimivuuteen, asiakaskokemukseen ja matkustajapolkuun liittyviä asioita on täälläkin ratkottavana.

Suurin ero entiseen on se, että lentoliikenne on hyvin globaali toimiala.

– Lentoasemat ovat murroksessa, sillä globaalin liikkumisen johdosta ne kilpailevat entistä enemmän toistensa kanssa. Tässä tilanteessa korostuu asiakkaan palvelukokemus. Lisäksi Finavia palvelee koko Suomen kilpailukykyä ja saavutettavuutta sekä vaalii suomalaisten hyviä yhteyksiä ympäri maailmaa. Helsingin satamassa korostui alueellisuus.

Lentoasemilla toimii monia yrityksiä ja viranomaisia. Mitä tällaisen monen toimijan yhteistyö edellyttää johtamiselta?

– Lentoasemillamme toimii yli 1 500 yritystä tai organisaatiota, joiden kanssa teemme päivittäistä yhteistyötä. Meillä täytyy olla organisaatio, joka ymmärtää laajasti sidosryhmien odotuksia ja tarpeita ja kykenee myös edustamaan Finaviaa. Johtamisessa täytyy olla selkeä strategia, selkeä viesti henkilöstölle ja kyvykäs organisaatio, joka kykenee hoitamaan monet tehtävänsä. Lentoliikenteen sujuvuus ja liiketoimintamme vastuullisuus muodostuvat miljoonista yksityiskohdista, mutta samaan aikaan meillä pitää olla selkeä kuva kokonaisuudesta.

Finavian strategia:

1. Asiakaskokemuksen kehittäminen

– Investoimme sellaiseen infraan, jossa asiakaskokemus korostuu ja paranee. Lisäksi keskitymme erityisesti sellaisten palveluiden kehittämiseen, jotka ovat meille kriittisisiä menestyksen ja kasvun näkökulmasta. Yksi fokusalue ovat aasialaiset – heillä on erilainen kulttuuri sekä erilaiset tavat ja tottumukset kuin meillä. Meillä on jo nyt opasteita kiinaksi ja kiinaa puhuvia oppaita.

2. Yhteistyö lentoyhtiöiden kanssa

– Kehitämme ja optimoimme matkustamista yhdessä lentoyhtiöiden kanssa.

3. Kyky palvella kotimarkkinaa mahdollisimman hyvin

– Finavia palvelee koko Suomea. Kotimarkkinamme käsittää myös Suomen ulkopuolella olevia alueita, esimerkiksi Pietarin.

4. Kapasiteetin pitää olla kunnossa

– Liikenteen pitää toimia tehokkaasti ja matkustaja- ja tavaravirtojen kulkea sujuvasti.

5. Matkustajille tuotetaan lisää kaupallisia palveluja

– Uudet kaupalliset palvelut ovat tärkeitä useasta syystä. Ensinnäkin matkustajat odottavat, että lentoasema tarjoaa uudistuvia ja monipuolisia palveluja ja elämyksiä. Toisaalta Finavia rahoittaa investointinsa paitsi lainarahoituksella, myös liiketoimintansa tuotoilla. Kaupalliset tuotoilla on tässä merkittävä rooli, sillä esimerkiksi Helsinki–Vantaan liikevaihdosta 60 prosenttia tulee suoraan lentoyhtöiltä ja loput 40 prosenttia kaupallisista tuotoista.

6. Vastuullisuus

– Vastuullisuus on Finavian toiminnan peruskivi. Turvallisuus ohjaa kaikkea, mitä teemme. Ympäristötyössämme asetamme riman korkealle. Edistämme suomalaisten liikkumista ja Suomen kilpailukykyä ja teemme hyvää yhteistyötä kumppaniemme kanssa.

Lue lisää
Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalainen ruoka on todistetusti puhdasta, mutta kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee ennen kaikkea vetävä brändi. Kasvava jäljitettävyyden trendi on yksi osa-alue, jossa Suomi voisi loistaa...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa